Ylistys

Kaunis on kesäinen luonto

Nurmikon lempeä tuoksu

Kukkien viehkeä  loiste

Korkeimman kiitosta kaikuu.

 

 

Ihmellisiä ovat Jumalan työt. Täynnä hyvyyttä.  Hellää huolenpitoaan ihmisestä, maailmasta jossa elämme, kaikesta näkyvästä ja näkymättömästä.

Kirkkaammaksi kuin auringon loiste säteilivät Vapahtajamme kasvot Kirkastusvuorella.  Jumalan suuruus ja ylistettävä olemus tulivat esiin, kun Jeesuksen olemus: Todellinen  Jumala ja todellinen ihminen yhdessä persoonassa,  pääsivät esiin.

Samalla kävi ilmi, että Herramme tulosta on puhuttu jo Laissa ja Profeetoissa.  Mooses edusti Lakia ja Elia Profeettoja tuossa ilmestyksessä.

Jumalan ilmoitus tulee esille jo Vanhassa testamentissa.  Siellä on myös kerrottu Kristuksen kärsimyksestä. Jumalan Pojan sovintotyö Golgatan ristillä oli puheen aiheena Jeesuksen, Mooseksen ja Elian kohdatessa.  Näin oli ennustettu. Nytpä tie Kirkastusvuorelta eteenpäin oli kulku kärsimystä ja kuolemaa kohti. Koko maailman sovitus oli Jumalan rakkauden tien täyttymys. Jeesuksen todellisen äärettömän armon ja hyvyyden huipentuma.

 SUNNUNTAI 23.7.2023
Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä)
Kirkastettu Kristus

Sovitustyö merkitsee rauhaa koko ihmiskunnalle.  Jumalan ja ihmisten välille.  Se on kutsu rauhaan yksittäisten ihmisten välille. Se on kutsu kansojen väliseen rauhaan. Se kutsuu myös väestön eri ryhmiä yhteiseen rauhaan. Rauhaan luonnon kansssa. Rauhaan oman itsensä kanssa.  Omien ongelmiensa kanssa.

Antakoon hän ilon sydämeemme
ja suokoon Israelille rauhan,
niin kuin menneinä päivinä,
niin myös meidän päivinämme.

 

Juhlapäivän apokryfiteksti:  Sir. 50:22–24

Ylistäkää siis tekin kaikkeuden Jumalaa!
Kaikkialla hän tekee suuria tekoja.
Äidinkohdusta asti hän pitää meistä huolta
ja osoittaa meille laupeuttaan.
Antakoon hän ilon sydämeemme
ja suokoon Israelille rauhan,
niin kuin menneinä päivinä,
niin myös meidän päivinämme.
Suokoon hän alati meille suosiotaan
ja vapauttakoon meidät jo meidän päivinämme.

  1. Tarja

    16) Kirjoitat: ”Jesaja 53;sta vielä sen verran, että sen esimerkkinä voi olla myös tarina Jobista, joka oli hurskas mies, menetti kaiken, mutta sai myöhemmin menttämiensä tilalle perhettä ja maallista mammonaa.”

    Voinen todeta, että aate- että tyylianalyysin ja kerronnallisen rinnakkaisuuden kannalta Jesajan kirjassa puhuttu Kärsivä palvelija ei ole rinnakkainen Jobin kirjalle.

    Sen sijaan Jobin kirjan alku ja loppulukujen tekteille Toisen Mooseksen kirjassa luvussa 22 kerrottu Isakin uhri on lähinnä verrattavissa oleva Vanhan testamentin kohta.

    Vuoden 1933 käännös

    https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=1mo+22

    Vuoden 1992 käännös

    https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.22/1.-Mooseksen-kirja-22

  2. Tarja

    17) Kirjoitat: ”Se, että juutalaisia kirjoituksia on kavallettu, muutettu omiin tarkoituksiin ja myyty niitä kristillisinä viisauksina, ei todellakaan tee kristinuskosta mitään VT:n ja juutalaisuuden jatkumoa, ”

    Tämä väite on kaiken historiallisen kehityskulun vastainen väite. Jeesus oli aikansa oppinein juutalainen. Hänen opetuksensa olivat oman aikansa kirjanoppineitten pohtimia kysymyksenasetteluja. Niihin hän toi oman panoksensa, jonka vaikutus oli jopa niin avartavaa, että hänen opetuksensa levisivät kansallisten rajojen ulkopuolelle asti. Pietari Roomaan, Tuomas Intiaan, Matteus Etiopiaan jne. lahjakkaan opettajan lahjakkaat oppilaat pääsivät kansainvälisiin yhteyksiin ulottuvaan opetuksen esilläpitoon Jumalan kunniaa ylistäen.

    Synagogan puolella juutalaisten nykymuodossaan oleva Raamattu lyötiin lukkoon vasta Jamniassa noin vuosien 100 – 130 jKr. aikoihin. Silloin sovittiin mitkä kirjat kuuluivat TaNaKiin, niitä oli tuolloisen laskutavan mukaan 22 kirjaa eli sama kuin meidän Raamattumme 39 kirjaa ilman Apokryfikirjoja.

    Hellenistijuutalaiset pitivät luonnollisena jatkaa Septuagintan käyttöä yhteisissä liturgisissa jumalanpalveluksissaan. Näihin kuuluivat sekä synagogajuutalaiset että Jeesuksen seuraajat eli kristityt, jotka molemmat säilyttivät apokryfisten teosten kuulumisessa Raamatun kokoelmaan.

    Vähitellen sitten ei-juutalaisten osuus kristittyjen keskuudessa kasvoi suuremmaksi kuin kansallisuudeltaan juutalaisten kirkon jäsenten. Juutalaisuuden vaikutus kulkee kuitenkin edelleenkin meidän kirkollisessa perinteessämme paljon syvemmällä kuin historiaa osaamaton edes tulee ajatelleeksi.

    synagogajuutalaiset puolestaan myöhemmin liittyivät Jamnian arameenkielisten porukkaan jättäen apokryfiset kirjoitukset sivuun.

  3. Tarja

    18) Kirjoitat: ”Minä teen teistä pylväitä temppeliini ja sieltä te ette pääse koskaan pois”

    Tekstisi pieni vääristely muuttaa sen sisällöltään vastakohdakseen. Suurimman ilon ja kunnian ilmaus Jumalan temppelin suuressa ilossa ja riemussa muuttuu siinä ikään kuin vankilan muurien koviksi kahleiksi.

    Jumalan temppeli on alkuperäisessä Ilmestyskirjan kohdassa suuren ilon ja onnen täyttymys. Koska temppelin syvin onni on siellä olevien ihmisten onni Jumalan luona, niin temppelin pylväänä oleminen kertoo kunnia-asemasta Jumalan uuden tulevaisuuden ilossa ja riemussa. Tätä kunnia-asemaa ei pois riistetä, vaan se pysyy iankaikkisesti.

    Vuoden 1938 käännös

    Ilmestyskirja:

    3:12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

    Vuoden 1992 käännös

    3: 12 Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni.

  4. Tarja

    19) Kirjoitat: ”Jesaja ei vaikuttanut Jeesuksen vaikutusajassa ja jumaluudessa, hän puhuu usein Sebaotista.

    Sana Sebaot on arkimerkitykseltään ”(sota)joukkojen komentaja”. Kreikaksi se on käännetty kaikkivaltiutta ilmaisevalla sanalla. Tästä se on latinan kautta tullut myös meidän uskontunnustukseemme.

    Pyhän Kolminaisuuden tunnustuksessa pannan tämä kaikkivaltias -sana Taivaan Isän yhteyteen.

    Isään, KAIKKIVALTIAASEEN, taivaan ja maan Luojaan,

    Katekismuksemme opetus siitä, mitä opetus ”Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan” merkitee, annetaan tässä osoitteessa

    https://katekismus.fi/uskontunnustus/13.html

  5. Tarja

    20) Vaikutusajasta kirjoitat: ”Jesaja ei vaikuttanut Jeesuksen vaikutusajassa—

    Teempä vertailun kirkon rakentamiseen, enkä nyt ajattele vain Pietarin kaupungissa tehtyä Iisakin kirkkoa, jonka rakentaminen kesti niin kauan, että kansan pariin levisi sanonta: ”Tehdään kuin Iisakin kirkkoa”, kun joku tuntui vievän niin paljon aikaa, ettei valmista näytä tulevan ollenkaan.

    Kerrompa tarinan kahdesta miehestä, jotka kumpikin hakkasi kalliosta louhittuja kivenjärkäleitä rakentamiseen sopivaan muotoon. Kun heiltä kysyttiin: ”Mitä he tekevät”, niin toinen vastasi: ”Hakkaan kiviä” ja toinen puolestaan sanoi: ”Minä rakennan kirkkoa.”

    Toinen siis näki vain tuon hetkisen tapahtuman, mutta toinen näki myös tekemänsä työn tarkoitusperän. Tällä oli motivaatio ja perustelu, miksi teki mitä teki.

    Ajatuksesi Jesajan kirjan kirjoittamisen ajankohdan ja Jeesuksen elämän tilanteen välisestä ajasta on verrattavissa kivenhakkaajaan joka näki vain hetken tilanteen. Silloin nuo tekstien käytön vanhempana aikana ja myöhempänä aikana välille ei muodostu yhteistä linjaa. Näkyy vain kaksi erillistä käyttöympäristöä.

    Mutta kun verrataan häneen, joka ymmärsi rakentavansa kirkkoa, voi sanoa, että Jesajan kirjan tekstin syntyajan merkitys on kuin kirkon rakentajan perustan luomisessa käytettävien kivien louhiminen, kun taas Jeesuksen ajan käyttöä voi verrata rakennettavan pyhäkön alttarin muodostavan kirkon pyhimmän alueen rakentamisessa käytettävien rakennuskivien valmistus ja niiden paikalleen pano.
    Tässä vertauksessa näkyy Jumalan kokonaisvaltaisen ilmoituksen ennakoivan profeetallisen tehtävän ja Jeesukssen elämässä toteutuneen ilmoituksen täyttymyksen välinen johdonmukainen linjaus.

    Sama Jumala toimi jo Aaprahamin aikana. Sama myös Mooseksen aikana. Sama Taavetin ja Solomonin aikoina jne. Sama Jumala otti Jeesuksessa ihmisyyden ja tuli pelastamaan meidät. Jeesus Jumalan Poika, on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Saman Jumalan työstä on puhetta koko Raamatussa, koko pyhän kansan historiassa ja hän on myös elänyt kanssamme koko kirkon historian aikana. Nytkin hän on yhtä voimallinen kuin aikoinaan Punaisen meren ihmeessä. Hän myös tulee kerran ilmestymään täydessä kunniassaan silloin, kun taivaat aukenevat ja Jeesus tulee kunniassaan takaisin, kun kuolleet herätetään ja Vapahtajamme pelastamat käyvät taivaan iloon iankaikkista elämää autuudessa nauttimaan.

  6. Matias

    Uskotko tosiaan, että taivaasta laskeutuu uusi Jerusalem ? Se minkä sanotaan olevan yläpuolella, se on ihmisen päässä, sanoo Filippus apokryfissa.

    Ja miksi pitäisi laskeutua, olettehan te menossa pilviin ?

    Ja saahan sinulla olla kolmiyhteinen,
    Kolmesti suuri, kolmesti maskuliininen oli myös Hermes Trismegistos.

    Zeuskin synnytti poikia kuolevaisen naisen kanssa, yksi niitä oli Dionysos, joka muutti vedenkin viiniksi. Tytär Athenen kerrotaan syntyneen Zeuksen päästä, joten tämä jumala synnytti ihan hengestä tyttären, ilman kuolevaista naista. Se on todella hengellistä.
    Ja Jesajassa tytät Siion synnyttää kokonaisen kansan lapset
    kun Jumala avaa kohdun.

    ” MInäkö avaisi kohdun sallimatta synnyttää, kysyy Herra, ja minäkö sulkisin kohdun, saattamatta synnytystä päätökseen. Kysyy Jumala. ” Jesja 66

    ”Syntyykö maa yhdessä päivässä,
    syntyykö kansa yhdellä kertaa?
    Mutta heti kipujen alkaessa
    Siion synnytti omat lapsensa.”

    Ja miksi taivaasta pitäisi laskeutua Jerusalem, onhan kysymyksessä Rooman valtion uskonto? Eikö uusi Vatikaani olisi sopivampi.

    • Tarja

      Kiitos kommentistasi

      Muutama kommentti sanomaasi

      21) Filippuksen evankeliumi on gnostilaiseen suuntaukseen kuuluva teksti, jonka kirjoittajaa ei tiedetä. Filippusta ei siinä kerrota kirjoittana, vaan ainoana opetuslapsen nimisenä mainittuna.

      Opetuksen linjauksissa se seuraa toisen vuosisadan loppupuolella vaikuttaneen gnostilaisen Valentinuksen opetuksien avaamia kannanottoja. Tutkijat sijoittavat sen toiselle, kolmannelle tai muutamat jopa neljännelle vuosisadalle valentinolaiseen koulukuntaan kuuluvaksi teokseksi.

      Kirjassa ei ole kehyskertomusta, vaan ainoastaan irrallaan olevia ajatelmia tai muita lauselmia. Näiden lauselmien alkuperääkään ei mainita. Vain harvoilla on suora liittymäkohta samoihin käsiteltäviin teemoihin kuin meille säilyneissä Jeesuksen opetuksissa.

      Jos se muutoin opetukseltaan onkin hyvin kaukana kristinuskon perusvirtauksesta, niin sakramenttien osalta, kasteen ja ehtoollisen opetuksessa se on lähempänä yleistä kristillistä linjausta.

    • Tarja

      22) Kysyt Ilmestyskirjan puhumasta uudesta Jerusalemista.

      Viittaat siis niihin kolmeen kohtaan Ilmestyskirjassa, missä puhutaan taivaasta laskeutuvasta Jerusalemista.

      Ilmestyskirja:

      3:12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

      21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.

      21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

      Ilmestyskirja puhuu siitä Jumalan valtakunnan esiintulona. Jumalan kunnia tulee täydessä voimassaan. Pyhää kaupunkia käytetään Jumalan antaman uuden todellisuuden, uuden aikakauden esiintulon kuvana.

      Aivan konkreettisesti tuota Ilmestyskirjan kuvausta ei voi ottaa. Onhan tuon uuden Jerusalemin mittasuhteet kuvattu sellaisella hyperbolalla, ettei maapallollemme sopisi sellainen kuutio, jonka jokainen sivu olisi nurkasta nurkkaan pidempi kuin Helsingin ja Rooman välinen välimatka.

      Ilmestyskirjan kuvauksen taustalla on Vanhan testamentin ihanat lupaukset, joissa puhutaan aikaisemmin kukistuneen tai häväistyn Jerusalemin uudelleen kunniaan pääsyyn, joko uudelleen rakentamiseen tai uudelleen iloa ja elämänhalua kuhisevana kaupunkina.

      Esimerkiksi

      Esra:

      6:3 Kuningas Kooreksen ensimmäisenä hallitusvuotena kuningas Koores antoi käskyn: Jumalan temppeli Jerusalemissa, se temppeli rakennettakoon paikaksi, jossa uhreja uhrataan. Sen perustukset laskettakoon lujiksi, sen korkeus olkoon kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusikymmentä kyynärää.

      Jesaja:

      52:1 Heräjä, heräjä, pukeudu voimaasi, Siion; pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki.

      Daniel:

      9:24 Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

      9:25 Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa,

      Näistä ja vastaavista on laajentunut näköala, missä Jerusalemin kauneinta ja ylevintä antia käytetään kuvaamaan sitä uutta Jumalan antamaa Kristuksen takaisintulon yhteyteen liittyvää todellisuutta, mikä avautuu, kun Jumalan kunnia pääsee täyteen voimaansa.

      Näin ollen Jumalan saapuminen meidän luoksemme onnea ja autuutta tuomaan halutaan kertoa mahdollisimman voimakkain siveltimen vedoin.

    • Tarja

      23) Puhut kreikkalaisista jumalaistaruista. Eri kulttuureilla on jo hyvin vanhoista ajoista asti ollut erilaisia kertomuksia jumalista ja niiden elämään liitetään milloin minkäkinlaisia tapahtumia. Jokaisessa kulttuurissa ja uskonnossa noilla on myös omat käytön tarkoitusperät ja juuri kulloisenkin kulttuurin tai uskonnon omia pyrkimyksiä kuvaamaan.

      Meidän kristittyjen kuvaus neitseestä syntymisestä sisältää syvän sanoman siitä, että Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Hän on kokonaan kaikkivaltias Jumala ja kokonaan inhimillinen ihminen yhdessä persoonassa. Vain tällaisena hän on voinut tehdä niin ratkaisevan sovintotyön, että siinä iankaikkinen ja kaiskkivaltias Jumala on sen tekijänä saanut täydellisen ja ilman pienintäkään puutetta tai rajoitusta olevan sovintotyön voimaan. Samalla koko ihminen, ei vain hänen jaloimmat pyrkimyksensä, ei vain kauneimmat ajatuksensa eivätkä hänen ihanimmat tuntemuksensa ole osallisia tästä sovinnosta, vaan koko ihminen.

      Näin ikuisen neitsyen synnyttämä poika on tehnyt sovintotyön, joka on TODELLISEN JUMALAN TYÖ TODELLISEN IHMISEN HYVÄKSI.

      Näin Jumalan viha on sovitettu ja Jumalan rakkaus on tullut täydelliseksi meidän Vapahtajassamme.

  7. Matias

    Aikansa ajattelua kuitenkin.

    Ei silä ole merkitystä onko se kalvannut jollekin, kuten kirkolle, joka on halunnut määritellä omat valheensa kelvollisiksi.

    Mutta se ei ollutkaan pääasia, vaan se, että uskotko todella, että taivaasta laskeutuu uusi Jerusalem. Ja toinen osa kysyi, että miksi sen pitää olla Jerusalem, eikä esim, Rooma, tai Vatikaani.

    Fati tarkoittaa isää ja kaani, joka tulee saanasta khan, on mongolialaisen sotilasjohtajan arvonimi. sotapäällikkö. Onhan siinä parannettavaa.

    • Tarja

      24) On täysin Jumalan asia, minkä kaltaisia kuvauksia hän on pelastustyönsä kuvaukseen käyttänyt. Koska koko maailma on hänen luomansa ja jokainen ihminenkin on hänen tekoaan, niin myös jokainen paikkakunta maailmassa on yhtä lailla hänen huolenpitonsa osallinen. Tältä kannalta olisi siis ollut täsmälleen yhtä vaikuttavaa, jos hän olisi valinnut Rooman tai sen sisällä olevan kaupungin osan, Italian yhdistymisen jälkeen omaksi Vatikaanin valtioksi määritellyn, oman sanomansa ilmaukseksi.

      Jumala on kuitenkin itse valinnut Jerusalemin, joka mainitaan jo Aaprahamin aikana, kun Saalemin kuningas ja pappi Melkisedek ojensi Jumalan siunauksen leivän ja viinin tarjoamisen välityksellä (viittaus Herran pyhään ehtoolliseen jo noin 1690 eKr. tapahtuneen kahinan ajoilta). Sitten Taavetin aikana kaupungista tuli Pyhän kansan pääkaupunki. Salomo rakensi sinne temppelin, kansan yhteisen jumalanpalveluksen, ja siitä seuraten uskonnon ja keskeisen kansallisen opetuksen keskuksen.

      Tämän kaupungin, Pyhän kansan keskeisen identiteetin kokoava kaupunki, sitten on esikuvana Johanneksen Ilmestyksen kuvauksessa kokonaan uudistuneen maailmankauden, sanoin kuvaamattoman ihanan todellisuuden, ilmaisijana.

  8. Kuitenkaan, kolmiyhteisen kehittäjä ei ollut Daavid, eikä Salomo, vaan yksi naisvihamielinen Tertullianus 155-230 , merkittävä kirkollinen kirjailija varhaisina vuosina, kuten hänestä kirkohistoriallisesti sanotaan. Hän oli Karthakosta, nyk. Tunisia.
    Mitä tekemistä hänellä on Jerusalemin kanssa ?

    Sanoi naista perkeleen portikäytäviksi, joka niin helposti houkutteli miehen, ’jumalan kuvan, ’ syntiin. Ja Jerusalem on yhtä kuin tytär Siion.

  9. Tarja

    25) Kirjoittamastasi fati -sanasta tulee mieleeni, että Forssan murteessa ahvää ei käytetä kuin pesufati -sanassa. Muutoin puhutaan Vorssasta ja muutoinkaan ei sitä käytetä.

    Muutoin google kääntäjä antaa isä sanalle vastineen sanan ”aab”, [aav]

    Netissä oleva mongolian ja englannin valinen sanakirja antaa 17 vastinetta father -sanalle

    https://bolor-toli.com/result?word=father&direction=1

    Mulla on kotikirjastossani 29.3.2000 hankittu Uusi testamentti mongolian kielellä.

    ISBN 962-327-133-6

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25