Ylistys

Tarja

Kiitos puheenvuorostasi.

Muutama kohtaa vaatii vastakommentin.

1) Elian tulo ennen Messiaan tuloa on ennustettu Malakian kirjassa. Hänen tulostaan Jumalan lähettiläänä, kreikkalaisittain ”enkelinä”, ja mainintan, että Jumala lähettää jonkun, joka profeetallisessa voimassaan on verrattavissa Eliaan vaikutusvaltaiseen toimintaan.

Malakia:

3:1 Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.

4:6 Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.

Tähän Raamatun kohtaan Jeesus tarttuu. Hän kertoo että tämä Malakian kirjan ennustus on toteutunut Johannes Kastajan kohdalla.

Matteuksen evankeliumi:

11:10 Tämä on se, josta on kirjoitettu: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi’.
11:11 Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.
11:12 Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
11:13 Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti;
11:14 ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva.

Sekä Elia että Johannes Kastaja olivat sellasia profeettoja, joiden vaiktus tuntui sekä tavalliseen kansaan että oman aikansa hallitsijoihin. Elian profeettakoulun johtajana jatkoi Elisa, Johannes Kastajan toimintaa jatkoi Jeesus Vapahtajamme.

Tarja

2) Kirjoitat: ”Kun nyt Elia inkarnoituukin itsenään kirkastusvuorella, niin Jeesuksesta tulee joko välintämätön valehtelija, kujeilija, —”

a)

Elian ilmestyminen ei ollut inkarnoituminen vaan hänen hetkellinen esiin tulonsa taivaallisesta elämäntilastaan tänne ajallisen maailmamme olotilaan. Elia oli otettu Jumalan lähettämissä taivaallisissa vaunuissa taivaaseen. Näin hänen ei tarvinnut inkarnoitua, koska hänellä, kuten myös kaikille kristityille on luvassa. oli oma taivaallinen ruumiinsa ilman ylimääräistä ja tarpeetonta inkarnoitumista.

Mehän uskomme RUUMIIN YLÖSNOUSEMUKSEEN. Aivan kuten Jeesuskin ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi opetuslapsilleen ruumiillisesti, jopa niin ruumiillisesti, että hän saattoi syödä opetuslastensa kanssa.

b)

Ei Jeesuksesta tule valehtelijaa, vaan päin vastoin totuuden julistaja. Hänhän tuo esille Taivasten valtakunnan todellisuuden ilmestymisen voimassaan.

Nyt hänessä itsessään, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, Jumala oli ottanut ihmisyyden omaan olemukseensa ja näin liittänyt Jumalan ja ihmiskunnan kanssa yhteyden, joka ulottuu olemassaolomme syvimpiin perusteihin saakka.

Johannes Kastajan esiintyminen Elian voimassa ja Elian esiintyminen Kirkastusvuorella ovat kumpikin julistusta SAMASTA JEESUKSESTA.

Ei siis ole ristiriitaa kahden samaa todellisuutta julistavan tapahtuman välillä, vaan ne kumpiksi kertovat saman todellisuuden: Jeesus on Herra.

Tarja

Jatkoa

3)

Kirjoitat (kujeillen?): ”—ihmisen on mahdollista monistua myös miehestä erilaisina persoonallisina olioina—”

Jotta mies monistuisi tarvitaan naista. Näin koko ihmiskunnan monistumisessa kumpaakin tarvitaan, yhdessä.

Tämä monistuminen sitten muodostaa kunkin jälkeläisen oman elämän ja heidän mukanaan heidän omat elämäntarinansa. Tämä todellisuus ei sitten ole mitään ”henkimaailman asioita”, vaan aivan reaalista tämän näkyväisen maailmamme todellisuutta.

Ps.

Juhlimme eilen erästä sukulaistamme. Vieraiden joukossa oli eräs nuori mies, joka kiinnostuneena otti osaa keskusteluumme. Hänen koulutodistuksensa lukuaineiden keskiarvo oli 10.

Tarja

4) Kirjoitat: ”Luin muuten eilen, että kolmiyhteinen oli alun perin ’ henki, vesi ja veri.’”

Onko tässä esitetty kannanotta 1. Johanneksen kirjeen erääseen jakeeseen, missä muutamissa käsikirjoituksissa on mainittu Pyhä Kolminaisuus sellaisten sanojen yhteydessä, jotka kertovat, että Pyhän Hengen pelastava työ liitty kasteeseen ja ottaa vastaan Jeesuksen sovintotyön Golgatan veressä.

Vuoden 1938 käännös

5:7 Sillä kolme on, jotka todistavat:

5:8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Vuoden 1776 käännös

5:7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:

5:8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.

Vuoden 1642 käännös

5:7 Sillä colme todistawat Taiwasa : Isä Sana ja Pyhä Hengi ja ne colme yxi owat.

5:8 Ja colme todistawat maan päällä : Hengi Wesi ja Weri ja ne colme yxi owat.

Uudemmissa käännöksissä tuo myöhemmissä käsikirjoituksissa esiintyvä sanamuoto on jätetty pois ja sen sijaan on pitäydytty vain vanhimmassa mahdollisessa lukumuodossa.

Vuoden 1992 käännös

6 Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta – ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus.

8 Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi.

Tarja

Kiitos puheenvuorostasi

5) Jokainen ihminen on oma persoonansa. Niin myös Johannes Kastaja. Malakian ilmaus ei ole ymmärrettävissä henkilöiden samuutena, vaan vastaavan Jumalan antaman voiman omaavana henkilönä..

Tätä voi verrata Mooseksen työn jatkajaan Joosuaan ja Elian työn jatkajaan Elisaan. Nuo seuraajat olivat eri ihmisiä, mutta jatkoivat aikaisemman merkkihenkilön tehtävää: Joosua kansan johtajana ja Elisa profeettakoulun rehtorina.

Näin ollen Vapahtajamme ei suinkaan tehnyt mitään juutalaiselle ajattelutavalle vierasta tekstin sovellusta vaan toimi aivan johdonmukaisen ajattelun valtavirrassa, sen keskellä liikkuen ja kuitenkin samaan aikaan tuoden esiin jotakin uutta, joka vei Jumalan ilmoitusta eteenpäin: Vapahtajamme suuren pelastustyön julkituloa esiin tuoden.

Tarja

6) Ilmaus ”suuri ja peljättävä päivä” viittaa sellaiseen Jumalan suuruuden esiin tuloon, mikä mittasuhteissaan ylittää kaiken tavanomaisen, ja siitä syystä herättää pyhää kunnioitusta.

Messiaan tehtävänä on todellakin tuoda esiin Jumalan suuret työt ja näin kertoa, että Jumalan apu käy yli kaikkien niiden rajoitusten, jotka muutoin sitovat meitä synnin ja turmion alaisuuteen. Jumalan antama vapautus on mittasuhteissaan verrattavissa Punaisen meren pelastumisen suuruuteen, vaikkakaan sen toteutumisen muodon ei suinkaan tarvitse olla saman näköinen tai samoja keinoja käyttävä.

Näin Messiaan työn esikuvaksi käy esimerkiksi Mooses, josta Jumala sanoo:

5.Mooseksen kirja:

18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.

Jo ennen maailmaamme tullutta Jeesusta Messiaan persoonaan oli liitetty ajatus koko maailman tuomarista Aapelin Aatamin pojan veren huuto, joka maasta käsin huutaa Kainin tekojen tuomiota. Tästä se oli laajentunut koko maailman vääryyksien tuomariksi.

Messiaan persoonaan oli myös liitetty Jesajan kirjassa oleva kuvaus Herran Kärsivästä palvelijasta, joka kärsi kansansa syntien edestä ja joka näin omalla kärsimyksellään vapauttaa ihmisten vääryyden vallasta kantamalla ne muiden puolesta. Tästä Johannes Kastaja julistaa Jeesuksesta:

Johanneksen evankeliumi:

Vuoden 1938 käännös

1:29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

1:36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa!”

UT2020

Jeesus on Jumalan Poika

35 Seuraavana päivänä Johannes seisoi kahden oppilaan seurassa, 36kun Jeesus kulki taas ohi. Johannes sanoi: »Katsokaa, Jumalan Karitsa!»

Nämä erilaiset näkökulmat oli liitetty Messiaan odotukseen jo varsin syvällisin pohdiskeluin.

Kun sitten Vapahtajamme oli toimintansa saanut valmiiksi ja apostolien tehtävänä oli kertoa evankeliumia hänen täytetystä työstään, niin heidän ei tarvinnut lähteä tyhjältä pöydältä, vaan he saattoivat liittyä jo hyvinkin kehittyneisiin asiaa koskeviin pohdintoihin. Kun he sitten julistivat evankeliumia, niin he saattoivat ikään kun tuloskirja kädessään julistaa sitä evankeliumia, jonka juuret olivat syvällä Vanhan testamentin perinteessä ja sen tulkinnassa. Näiden pohjalta he sitten saattoivat kertoa, että Jeesus Nasaretilainen oli tämä ennustusten mukainen vanhan perinteen virran esiin kuljettama Jumalan esiin tuoma UUDEN AIKAKAUDEN KOITTO, Jumalan valtakunnan saapuminen meidän luoksemme. Jumalan läsnäolo meidän keskellämme.

Tarja

7) Me todellakin tarvitsemme ruokaa, juomaa ja monia muitankin aineellisia asioita elääksemme tätä ajallista elämmäämme.

Pyhissä sakramenteissa Jumalan käytössä ollessaan ne eivät kuitenkaan ole yksistään tämän aineellisen puolen esiin kantajia, vaan ne ovat vain ulkonainen ja näkyvä osa Jumalan suunnattoman suurelle työlle, joka ulottuu kaiken aineellisen maailmamme yli aina iankaikkisuuteen asti.

Näin kasteen vesi Jumalan sanan yhdistettynä vapauttaa meidät Saatanan vallasta ja liittää meidät Jumalan lapseuteen ja antaa meille Pyhän Hengen lahjan. Näin meidän elämämme siirtyy Jumalan rakkauden ja hyvyyden osallisuuteen.

Alttarin sakramentissa leipä ja viini ovat vain pyhän aterian ulkonainen näkyvä ja kosketeltava ulottuvuus, mutta olemukseltaan ne ovat Vapahtajamme ruumis ja veri, meidän syntiemme anteeksi anto, iankaikkisen elämän lahja ja Jumalan kosketus meidän elämäämme. Jumalan Pojan reaalinen läsnäolo meidän elämämme pelastukseksi.

Jumalan sanan saarna on ulkonaisesti vain puhetta, mutta sen sisältönä, sen varsinaisena olemuksena on Jumalan oma puhe meidän pelastumiseksemme. Jumala sanoo ja se tapahtuu.

Näin pyhä messu on Jumalan kohtaamisen todellisuus. Kolmiyhteinen Jumala on keskellämme. Ylösnoussut Jeesus on kanssamme.

Tarja

8) Kirjoitat henki -sanan pienellä kirjaimella. Näin ollen sanan merkitys on jotakin tämän maailman sisäiseen olotilaamme rajoittuva merkitys.

Käsittelemässämme kohdassa ei kuitenkaan puhuta tällaisesta hengestä, vaan Jumalan kolmannesta persoonasta Pyhästä Hengestä. Hän on yhtä persoonallinen kuin Jeesus Kristus ja Taivaan Isäkin.

Hänestä puhuttaessa käytetään meidän suomen kielessämme Isoa alkukirjainta.

Vaikka someron murteessa puhumme ihmisistäkin se -sanalla, niin Pyhästä Hengestä puhuessani käytän aina HÄN -sanaa, jotta kukaan ei vahingossakaan voisi ajatella Häntä jonkinlaisena henkäyksenä, ilmapiirinä, pullon henkenä tms. persoonattomana suureena.

Hänen olemustaan ja hänen toimintaansa kuvataan vuoden 2000 katekismuksessamme täällä:

https://katekismus.fi/uskontunnustus/19.html

Tarja

Kiitos kommenteistasi

Keskustelun jatkoa kohtaan 6)

Jesajan kirjan ennustus Kärsivästä palvelijasta on juutalaisten keskuudessa mielletty Messiaasta puhuvaksi ennen Vapahtajamme syntymää. Heillä on esiintynyt ajatuksia tästä Messiasta kohtaavasta kärsimyksestä myös Abelin kuolemaan liittyen.

Ei ole sattumaa, että Jeesus nimittää itseään Ihmisen Pojaksi. Tämä Ben Adam nimittäin viittaa Abelin kuolemaan oman uhrinsa suosiollisuuden herättämän vihastuksen takia, kun Kain tappoi hänet.

Tämä osuus siis on taustana Uuden testamentin puolella useammassakin yhteydessä kuin tavallinen keskiverto lukija edes tulee aavistaneeksi.

Kolmea ensimmäistä evankeliumia käsittelevä ”Ihmisen Pojan kuolema” on Esko Haavan teos vuodelta 1949. Se on Suomen Eksegeettisen seuran jukaisujen listalla teos numero 9. Tässä käsitellään monia sellaisia kohtia, joiden kytkökset vanhaan materiaaliin tuodaan esiin syvää paneutumista osoittaen.

Esko Haapa IHMISEN POJAN KUOLEMA

KOLMESSA ENSIMMÄISESSÄ EVANKELIUMISSA

WSOY

Forssa 1949

SUOMEN EKSEGEETTISEN SEURAN JULKAISUJA 9

Tarja

9) Holokausti on todella järkyttävä tapahtuma meidän eurooppalaisessa lähihistoriassa. Natsien aiheuttama juutalaisvaino on havahduttanut monia maita varomaan samantapaisten kauheuksien uudelleen pääsemistä.

Monia kansainvälisiä konferensseja on pidetty tällaisen toistumisen estämiseksi. Julkilausumia on annettu. Traumoja on käsitelty mitä erilaisimmilla kulttuurin alueella. Tuon Saksassa valtaan päässeen hirmuisen vainon aiheuttaman pakolaisten elämänkohtaloita olen lukenut useampiakin kirjoja tänäkin vuonna. Eräiden ystäväpiirissäni olevien taholta olen jo puolen vuosisataa saanut kuulla ja tuntea tuon mielettömyyden seurauksista vainottujen ihmisten ja heidän jälkeläistensä elämään.

Valitettavasti vastaavia kansanmurhia ei kuitenkaan ole kokonaan saatu maailmassamme loppumaan. Esimerkiksi Rwandassa 1994 tapahtui valtava kansanmurha, jonka aiheuttama pakolaistulva tuntui monissa Afrikan maissa. Meillä Kamerunissakin eli suuri joukko tuon kansanmurhan seurauksena muuttaneita pakolaisia.

Tarja

10) Sivuutan tässä Jesajan kirjan johdanto-opilliset kysymykset ja keskityn itse käsiteltävään asiaan.

11) Kirjoitat: ”— ei tulevina tapahtumina, –.”

Kirjoitus kuvasi nimenomaan oman aikansa tilantteessa ajankohtaisista asioista. Sen sanamuoto oli kuitenkin sellainen, ettei se rajoittunut vain oman aikansa ilmiöihin, vaan oli avoin tuleville näköaloille.

Avoimuus näille tuleville näköaloille sai aikaan niiden käytön tulevaa Messiasta käsittelevän mielikuvan muokkaamiseksi. Näin niiden käyttö kansan tulevaisuuden uskon herättämiseksi muodostui mitä ajankohtaisimmaksi. Tekstejä käytettiin uusiin tilanteisiin soveltaen ja uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Niistä saatiin voimaa ja rohkaisua, kun kärsimys ja vaiva kohtasiat kansaa. Ne synnyttivät uskkoa tulevaisuuteen ja herättivät Messiaan odotuksen.

Tämä ajatusten edelleen kehittyminen ei kuitenkaan ollut mielivaltaista, vaan sen taustalla oli luja usko siihen, että sama Jumala joka aikoinaan oli auttanut kansaansa Baabelin vankeudesta takaisin isien maalle ja jolle uusi temppeli oli rakennettu vanhan ja maahan revityn tilalle, oli edelleen yhtä voimallinen auttamaan omiaan, pitämään huolta kansastaan. Tämä luottamus Jumalaan nimenomaan oli Messias -toivon keskus.

Näin ollen yhden ja saman Jumalan palvonnoan ilmauksena nuo samat tekstit olivat yhtä lailla voimassa olevaa todellisuutta SEKÄ kirjoittamisen aikoinan ETTÄ historian kulun kannalta myöhäisempänä aikana, kun keskusteltiin Messiaasta ja hänen merkityksestään Jumalan kansalle.

Tarja

12) Kirjoitat: ”Ei VT:ssä muutenkaan kerrota mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, jossakin toisessa uskonnossa.”

Virheellisesti käytät ilmausta ”toisessa uskonnossa”. Sellaien ei sovellu Vapahtajamme Jeesuksen eikä apostolien aikaan. Ero Jeesuksen seuraajien ja juutalaisten välille syntyi vasta Jerusalemin hävityksen 70 jKr. jälkeisenä aikana.

Silloin ylipappi oli menettänyt asemansa eikä voinut enää toimia koko kansaa ja sen ainakin 15 eri suuntausta yhdistävänä toimielimenä. Paljon kansaa kuoli tai joutui hajalleen minne sattui.

Eräät kantavat voimat kokosivat arameaa puhuvat ja synagogissa hepreaa käyttävät oppineet Jamniaan. Siellä perustetiin ylirabbin eli patriarkan eli paavin virka. Ensimmäinen juutalainen paavi oli Hillel I. Paavin tärkeimpiä tehtäviä oli yhteisten juhlien ajankohtien määrittely.

Tämän ryhmittymän ulkopuolelle jätettiin Jeesuksen seuraajat. Niinpä nämä kokoontuivat omien piispojensa johdolla omiin yhteisöihinsä. Piispojen yhteyttä muodostamaan muodostui myöhemmin sitten kristittyjen patriarkkoja Syyrian Antiokian piispasta Antiokian patriarkka ja Aleksandran piispasta Aleksandrian paavi. Rooman piispasta paavi ja Jerusalemin piispasta patriarkka. Sekä huomattavasti myöhemmin Konstantinopolin piispasta Konstantinopolin patriarkka.

Tarja

13) Aikamuodoista

Kirjoitat: ”Jälleen ne aikamuodot.”

Muinaisen heprean verbien aikamuodot eivät vastaa meidän nykyaikaisten kielten aikamuotoja. Näiden käytöstä muinaisen heprean kielioppien tutkimuksissa on keskusteltu hyvinkin paljon.

Nykyajan kielioppien aikamuotojen lukeminen vanhoihin hepreankielisiin teksteihin on pelkkää anakronismia.

Tästä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta näin blogien mittasuhteissa sellainen menisi laajuudessaan meidän keskustelujemme sosiologisen ympäristön ulkopuolelle.