Jään suu auki hämmästelemään sanomalehden valokuvaa. Se on otettu lauantaina 3.10.20 Helsingin Kaisaniemessä. Siinä virkavallan edustajat kaasusumuttavat keskellä tietä istuvia ihmisiä suoraan silmille.
Sitten katson kauhistuneena lisää eri kuvakulmista otettuja kuvia. Lopulta katson videon, jolloin kuviin tulee eloa ja ääntä. Kuuluu poliisien kehotuksia siirtyä syrjään tieltä, jalkakäytävälle. Mielenosoittajat eivät liikahda tuumaakaan. Uhittelevat. Poliisi uhkaa käyttää sumuttimiaan. Eräs ulkopuolinen kiiruhtaa virkapukuisten tykö ja pyytää, että poliisi pidättyisi voimakeinojen käytöstä, jolloin poliisi sumuttaa häntä, vie putkaan ja antaa 700 euron sakot.
Tiellä istujia sumutetaan moneen kertaan, sillä tarkoitus on hajottaa muuri ja murtaa vastarinta. Muuri on käytännössä pelkkä hidaste ja vastarinta passiivista. Lopulta poliisit joutuvat kuitenkin kantamaan mielenosoittajat pois ajoväylältä, sillä suihkuttaminen ei tuo toivottua lopputulosta. 51 henkilöä saa kyydin putkaan ja 53 saa sakot.
Sanotaan, että Suomi on vapaa maa, jossa on oikeus osoittaa mieltään. Sisäministerin mukaan Suomi on ja Suomen tulee jatkossakin olla maailman turvallisin maa. Miten kansalaistottelemattomuus tähän suhteutuu?
Minusta välikohtaus oli ikävä, valitettava, murheellinen, vastenmielinenkin. Jeesus sanoi, että joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Kaasusumuttimista hän ei mitään tiennyt, mutta vaikeuksia nekin kantajilleen varmasti tietävät, kun kaikki nykyään tapahtuu tarkoituksellisen korostuneesti livenä, kaiken kansan nähden.
En usko, että sumuttajapoliisit voivat olla ollenkaan ylpeitä siitä, mitä tekivät, etenkin kun kaikki dokumentoitiin valokuvin ja videoin. Ei kai kukaan heistä kehtaa näyttää tallenteita omille lapsilleen kehuen, että katsokaa, lapset, isä tuossa turvaa rauhaa ja järjestystä! Tuossa isä kaasuttelee jo neljännen kerran!
Yhtä vähän sankarillisesta käytöksestä itseään voivat onnitella kansalaistottelemattomat tientukkijat, jotka kieltäytyivät noudattamasta poliisin antamia poistumiskäskyjä. Ellei sankaruutena sitten pidetä sitä, että sai useampaan otteeseen suihkun suoraan silmilleen ja pääsi tällä tavoin jonkinlaisten marttyyrien joukkoon.
Ilmaan jää roikkumaan kysymys, mitä ilmastoasia tästä selkkauksesta hyötyi. Tästä yhteenotosta jää kuitenkin suurelle yleisölle mieleen vain poliisin ylimitoitettu toiminta ja elokapinallisten saama mediahuomio, joka pilattiin poliisia provosoimalla. Tarkoitus ei todellakaan pyhittänyt keinoja. Tarkoitus hukkui, kun käytettiin vääriä keinoja.
Katso tästä blogistin tyrmistyttänyt videoklippi:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006659158.html
Kirkko ja kaupunki antoi heti palstatilaa ekokapinallisuusaatteelle:
Kuva (lisätty blogikommentin innoittamana): Miekka ja vaaka pruukaavat olla oikeuden symboleja. Kuvan naishahmo on nimeltään Oikeuden jumalatar; roomalaisessa mytologiassa hän on nimeltään Justitia ja kreikkalaisessa Themis. Oikeassa kädessään Justitialla on miekka, joka symboloi mm. tuomiota; vasemmassa kädessään hän pitelee vaakaa, jolla on usein viitattu kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Miekkaa voidaan pitää hengen aseena, kun etsitään totuutta ja puolustetaan sitä. Justitian silmillä on side osoitukseksi puolueettomuudesta; tuomarikaan ei saa antaa minkään oman ennakkokäsityksensä vaikuttaa tuomioon
PS: Vilkkaan blogikommentoinnin myötä koin tarpeelliseksi lisätä tähän vielä uutisen siitä, millaisesta poppoosta Elokapina-liikkeessä on kysymys. Tässä YLEn uutinen:
https://yle.fi/uutiset/3-11579924
”Jeesus sanoi, että joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. ”
Tämä ei nyt oikein sovi tähän yhteyteen, kun Jeesuksen aikana ei ollut poliiseja, eivätkä nämä poliisit käyttäneet miekkaa, se on vanhentunut kurinpitoväline.
Tarja: Mihin perustat väitteesi siitä, että miekalle ei enää tänään ole käyttöä?
Jeesuksen aikana oli Jerusalemin temppelissä temppelipoliiseja. Suomalaisilla poliiseilla on virkapukunsa hihassa varsin kookas miekan kuva.
Paavali puhuu Hengen miekasta, joka kuuluu kristityn sotisopaan.
Oikeusjärjestelmässämme miekka symbolisoi paitsi tuomiota myös voimaa, suojelusta, auktoriteettia, valppautta ja valtaa. Se muistuttaa rangaistuksesta sekä järjen ja oikeuden voimasta, jota voidaan käyttää joko ihmistä vastaan tai hänen puolestaan.
Hallituksella on selvä ilmastosaasteiden ohjelma, joka ei ilmeisesti riitä mielenosoittajalle, miksi, ehkä siksi, että halutaan poliisin työtä häiritä, ja estää kansalaisten vapaata liikkumista. Katua olisi voinut tarvita hälytys ajoneuvojen vapaa liikkuminen onnettomuuspaikalle, onneksi nyt niin käynyt.
Ei voi unohtaa sitä, että poliisilla on lain mukaa velvollisuus pitää liikenne väylät auki. Raamattuun vetoaminen ei nyt tähän tilanteeseen käy,koska siellä käsketään noudattamaan esivaltaa, jota poliisit edustaa
Kalevi: En tainnut ihan onnistua tuossa viittauksessani Jeesukseen, kun toinenkin kommentoija siitä jo huomauttaa. Otsikon idea oli viitata jo heti siihen, oliko poliisin kaasusumuttimen käyttö alempana kuvatussa tilanteessa ylireagointia, poliisi itsehän ei ollut tässä keississä uhattuna tai vaarassa. Tilanne olisi ollut kokonaan toinen, jos jostakin syystä olisi syntynyt suurimuotoisempi välikohtaus, käsikähmä esimerkiksi.
Kyllä Raamattuun vetoaminenkin tähän passaa, sillä mielenosoittajien olisi pitänyt totella poliisia, esivallan edustajaa.
Viittauksella miekkaan tarttumisesta tahdoin ilmaista, että sillä on aina seurauksensa. Uudessa raamatunkäännöksessä tosin miekkaan ei enää hukuta vaan siihen kaadutaan. Pelotteina sen ymmärrän, vallan symbolina, mutta aina vaanii toki mahdollisuus, että aseita ei vain näytetä vaan niitä myös käytetään…
Ruttopuiston rovasti
Toivottavasti miekalle ei ole enää käyttöä, eikä myöskään puukolle, joka meillä päin on tunnetumpi. Vaikka meillä sanotaankin: ” Kaikkehen tottuu paitti puukkohon selijäs ja siihenkin tottuu, kun makkaa vattallansa. ” niin eipä ole enää suosittua tämäkään rehvastelu.
Kyllä puukotuksesta ja varsinkin selkään puukotuksesta on myöhemmin tullut eräänalainen syntikäsitys tai pahan puheen symboli.
Mutta palaan vielä tuonon alkuperäiseen lauseeseen. ”Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu. ”
Miekkaan tarttuminen tarkoitti veren vuodatusta, ja miekkaan hukkuminen tuon vuodatetun veren kostoa, eli veri oli maksettava verellä. Näin se joka miekkaan tarttui, myös miekkaan hukkui. Jumalan mitenkään liittymättä tähän asiaan.
Se oli silloin, mutta nyt, on ehkä hiukan toisin. Mutta jos hyväksi katsotaan se, että poliisit saavat myös kaasuja kasvoilleen, niin asiahan ei minulle kuulu, tekijät siitä itse joutuvat kärsimään.
”Kyllä puukotuksesta ja varsinkin selkään puukotuksesta on myöhemmin tullut eräänalainen syntikäsitys tai pahan puheen symboli. ”
Tämä oli vähän epäselvästi sanottu, ja liitetty, mutta tarkoitin sitä, että näistä teräaseista on hengelliseksi muutettuna tehty kaikenlaista symboliikkaa, milloin mihinkin suuntaan, ja selkään puukotuksesta on tullut ikäänkuin seläntakana puhumisen symboli. Ja miekasta sitten vallan ikävä symboli, vaikka laki ja oikeus olisi parempi.
Oikeuden symboli ei ole miekka, vaan vaaka.
Tarja: Vaan ne puukkojunkkaritpa olivatkin siellä lain väärällä puolella!
Jumala liittyy tuohon Joka miekkaan tarttuu asiaan sillä yksinkertaisella tavalla, että Jeesus niin sanoessaan pyrki tyynnyttämään Getsemanessa miekan kanssa riehunutta Pietaria, joka kuvitteli voivansa väkivaltaisesti puolustaa Mestariaan.
Mitä taas tulee näihin meidän aikoihimme, niin toki poliisi ja armeija ovat väkivaltaorganisaatioita, mutta luvan perästä. Yksityisellä kansalaisella ei ole lupaa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.
Tarjalle vielä: Kun sanot, että oikeuden symboli ei ole miekka vaan vaaka, niin innostuin laittamaan tuonne blogiin tähän liittyvän loppukaneetin. Sinne sain myös kuvan Justitiasta, tässä se ei olisi onnistunutkaan.
Ruttopuiston Rovasti. Ymmärrän, että kansalaistottelemattomuutta voidaan tarvita Valko-Venäjällä, mutta Suomessa sille ei kyllä ole tarvetta. Kyllähän ilmaston- ja luonnonsuojelu tärkeitä ovat ja joskus tuollaiset mielenosoitukset voivat olla tarpeellisia. Mutta en usko, että joku, joka myöhästyy vaikkapa töistä tuollaisen tempauksen vuoksi, alkaa suhtautua jotenkin myötämielisemmin ilmastonsuojeluun. Nuorten fanatismi tapaa onneksi lientyä iän ja elämänkokemuksen myötä.
Marko: Huomion ja julkisuuden haku huipussaan. Yllärinä tuli elokapinallisille kin se, että joku rivipoliiseja korkeampi taho antoi luvan käyttää kaasua.
Menikö poliisien suunnitelmat siinä pieleen, kun suihkuttivat suoraan kasvoille. Jolloin uhrit eivät enää kyenneet siirtymään sivummalle, kun eivät nähneet mitään?
Pekka: Pari tuntia oli monilla mennyt, ennen kuin tokenivat. Noinkin lyhytaikainen näönmenetys on kenkku juttu. Aattelehan sitten niitä, joille näön menetys on lopullista!
En oikein osaa asettua kummankaan porukan puolelle toista vastaan, sillä koen, että molemmat mokasivat, toimivat tyhmästi.
Se on toki luvattu, että poliisin voimankäyttö tutkitaan. Siltä suunnalta voi tulla pyyhkeitä. Kapinoitsijoitahan on jo muistettu sakoilla…
Rovasti
Getsemane on vain kopio toisesta tapauksesta, jossa Antigonos sivalsi Hyrkanokselta korvan. Ja miksi sitten ? Siitä syystä, että Hyrkanosta ei voitaisi tulevaisuudessa enää valita ylimmäiseksi papiksi, tai kuninkaaksi, koska papin piti olla täydellinen myös ruumiinrakenteeltaan.
Antigonos oli silloin Juudean kuningas ja ylimmäinen pappi. Miekka oli tässä hallitsevan vallan väline.
Huomasin kyllä tuon kuvan jonka laitoit.
Vaaka edustaa minulle tasapainoon saattamista.
Totuudesta on sanottu, että se on kaksiteräinen miekka, se lyö ja parantaa, mutta se on sitten toinen juttu.
Maailman nuorisofestivaaleja taltutettiin aikanaan ”Nokian nuorisonohjaajan” avulla. Nyt sumutetaan (vaikka media on ollut läsnä vielä tiiviimmin kuin Nuorisofestivaalien aikana) 😉
Täällä ympäristöasioista keskustelevat vanhat (tai enhän minä teidän ikiänne tiedä, mutta oletan, että Tarja on ehkä ainoa alle viiskymppinen).
Meidän senioreiden ei pitäisi kovin voimakkaasti arvostella sitä, mitä parikymppiset yrittävät tehdä säästääkseen edes jollakin tavalla elinkelpoisen maa-planeetan heille ja lapsilleen. Päin vastoin, meidän senioreiden pitäisi viimeistään nyt pyytää anteeksi tulevilta sukupolvilta sitä, miten kehnoon jamaan olemme omalla toiminnallemme maapallon saattaneet.
Nuorten käyttämät keinot huolensa ilmaisemiseen saattavat meitä vanhoja ihmetyttää, mutta minusta parin kadun sulkeminen Helsingissä joksikin ajaksi ei ole mitään siihen verrattuna, että nuorilla ei ole tulevaisuudessa elämisen mahdollisuuksia Telluksella.
Ja että poliisi suihkuttaa kaasua näiden nuorten silmille … Venäjän, Valko-Venäjän, Puolan tai Unkariin tiellekö tässä nyt halutaan lähteä?
Seija, oikeutetunkin huolen ilmaiseminen ja toiminta on eri asia kuin aatteellisesti radikaalin ryhmittymän organisoima määrätietoinen ja avoimesti provokatiivinen kansalaistottelemattomuus. Mielestäni kenenkään ei tulisi pohjoismaisessa demokratiassa toimia niin, että poliisin tarvitsee uhata tai käyttää sumuttimia. Vaikka nuoriso toki perinteisesti on peräänkuuluttanut toimintaa. Suomessa viimeistään vuodesta 1848 tai 1914 alkaen.
Aika monia asioita Suomessa on saatu aikaan juuri kansalaistottelemuudella. En usko, että nykynuoret ovat ihan väärillä jäljillä seuratessaan isoisovanhempiensa teitä.
Oli miten oli, täällä mummo heittää ylävitoset kaikille niille, jotka joutuivat / joutuvat poliisiväkivallan kohteiksi. Älkää nuoret antako periksi!
Ai että vielä ”mummo” iässäkin syrämessä anarkistista rytmiä, uhmaa ja komppia?
Kansalaistottelemattomuus ei ole mikään uusi asia. Sillä pyritään saamaan muutos johonkin epäkohdaksi koettuun tai liikkeelle jokin uudistus. Siihen ”syyllistyvät” tekevät sen avoimesti omilla kasvoillaan ja omalla nimellään ja ovat valmiit ottamaan vastaan toimintansa seuraukset (sakot tai vankilan).
Historian hämärään on jo vaipunut laajat mitat saanut kansalaistottelemattomuuden ilmaus 1960-luvun lopulta. Tuohon aikaan siviilipalvelukseen pyrkineiden asevelvollisten vakaumuksen aitous punnittiin asevelvollisten tutkijalautakunnassa (jäsenenä oli muistini mukaan myös pappi). Uskonnollinen vakamus olli lautakunnalle aidompi kuin pasifistinen vakaumus.
Vaikeudet päästä siviilipalvelukseen sai liikkeellle adressin, jossa kehotettiin asevelvollisten tutkijalautakunnan hylkäämiä siviilipalvelukseen pyrkiviä pitämään kiinni vakaumuksestaan ja jatkamaan kieltäytymistään. Nimiä tuli muistini mukaan reilut pari tuhatta. Lisäksi asiaa käsiteltriin mm. paneelikeskusteluissa.
Seurauksena olivat ns. yllytysoikeudenkäynnit. Sakkotuomioita rikokseen yllyttämisestä jaettiin kymmeniä ja vankeustuomioita jatketusta rikoksesta puolen tusinaa. Tuomittujen jioukossa on monia tuttuja nimiä myöhempien vuosikymmenien politiikasta, kulttuurista, tutkimuksesta, ja vielä enemmän heitä on siinä joukossa allekirjoittajia, jotka eivät joutuneet vastaamaan, kun loikeudenkäynti keskeytettiin. Myönnän saaneeni 15 kuukautta.
Lainsäädäntöön ei heti tullut muutoksia, mutta prosessi käynnistyi.
Vastaavasti on siis kyse myös viime lauantain katuprotestissa.
Jorma Hentilä ja Seija Rantanen. Nuo lautakunnat olivat tosiaan oman aikansa ilmiö. On totta, että ulkoparlamentaarisella toiminnalla on saatu aikaan erilaisia asioita. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että tuollainen toiminta olisi hyväksyttävissä (tai että kaikki saavutetut tulokset olisivat olleet yksinomaan myönteisiä). Ei se minua yllätä, jos te vanhoina radikaaleina (aatteellisen ja ideologisen taustanne pohjalta?) sympatisoitte ulkoparlamentaarista toimintaa. Minusta se ei kuitenkaan ole kristinuskon kannalta yhteensopivaa eikä muutenkaan hyväksyttävää nyky-Suomessa. Vaikka tapaankin aina vappuna kuunnella KOM-teatterin fanaattisia hoilotuksia ja DDR-n kansanpoliisin taistelulauluja joskus vapaapäivisin.
Evankeliumit kertovat, kuinka Jeesus ”syyllistyi” kansalaistottelemattomuuteen oman aikansa yhteiskunnassa. Katsommeko, että sekään ei ollut ”kristinuskon kannalta yhteensopivaa”?