VERIKYLVÖ – IÄISYYSSATO
” Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se. On Hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien.” Sk 54:1
Mitä lähemmäksi uskovan elämässä tulee ” majan muutto” sitä kiitollisemmin muistelee niitä tapahtumia kun on saanut olla verikylvön siunauksista osallisina. Kiitollisena muistelen y.o tuttua Siionin kanteleen laulua. Laulua jota sain, monien lapsuusvuosien aikana, kuulla äitini laulavan kauniilla alttoäänellään. Tämän verikylvön suuri siunaus toteutui aikanaan ollessani kirkkokuorossa. Sain sydämessäni yhtyä toisen pääsiäisajan hengellisen laulun sanomaan: ” Mä polvistun, oi Jeesus, ristis juureen. Ja silmät kyyneleiset sinuun luon. Ja, luottaen sun rakkautees suureen, Mä ahdinkoni raskaan ilmi tuon.”
Pyhä Henki kirkasti, Raamatun sanoman, Jeesuksen, Vapahtajamme verikylvön. Tätä verikylvöä aina tehdään kun kuulemme, luemme tai laulamme Pyhän Raamatun kertomuksia, kuvauksia Kristuksen kärsimystiestä, tuskien miehen tiestä. Mikä ihaninta ja onnellisinta – verikylvö tuottaa iäisyyssatoa.
Getsemanessa ja Golgatalla Jeesus taisteli ja kärsi. Vaivoja täynnä oli tie jota Jeesus kulki. Risti oli raskas jota hän kantoi. Painava oli syntien taakka joka oli hänen päällensä laskettu. ” Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Hän kantoi monien synnit.”
Jeesus oli viaton, pyhä ja puhdas mutta maailman synti toi hänelle tuskan. Siksi hän Getsemanessa sanoi: ” Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti.”
Verinen oli tämän sankarimme taistelu. Hän hikoili verta. Hänet ruoskittiin. Hänen päähänsä painettiin orjantappurakruunu. ”Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahain tekojemme tähden.” Veriset olivat jäljet hänen raa’asta kohtelusta.
Katso vielä, millainen oli hänen verikylvönsä Golgatalla. Hänen kätensä ja jalkansa nauloilla lävistettiin kun hän ristiin, kirouksen puuhun naulittiin. ” Naulanjäljet peittyy vereen. Katso, katso Golgataa.” Kun taistelu oli päättynyt niin vielä ” yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.”
Me uskomme: Voittoon päättyi verinen taistelu. ”Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut. – Kuolema on nielty ja voitto saatu.”
Veri avasi taivaan syntisille. Vereen hukkui maailman synti. Ristiin naulittiin velkakirja. Syntinen sukukunta autuaaksi tehtiin Jumalan edessä. Kirous poistettiin ja kaikki sukukunnat maan päällä tulivat siunatuiksi Jeesuksen veren armokylvöllä. Siksi saamme yhtyä Kanteleen laulun sanoihin: ”Ja armostahan aittoihin/ myös sato saadaan kerran,/ se joka varttuu vihreimmin/ nyt vainioilla Herran./ Kun kastaa veri Karitsan/ sen sydänpellon multaa,/ niin kerran kesän kauneimman/ ikuinen loiste kultaa.”
Jukka Teininen
Aamen!
Hyvä kirjoitus. Kiitos
”.yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.”
Kuolleesta ihmsestä ei valu verta kun verenpainetta ei enää ole.
Seppo Heinola:Mainitsemallanne tapauksella on ollut paikalla silminnäkijätodistaja apostoli Johannes. Joh. 19:35
”sitä kiitollisemmin muistelee niitä tapahtumia kun on saanut olla verikylvön siunauksista osallisina.”
En usko, että olen ihan ainoakaan keskivertosuomalainen, joka ei nyt ymmärrä, mitä ylläolevalla lauseellasi tarkoitat. Voitko avata sitä meille?
Kiitos kysymyksestä. Tämä Kotimaa lehti sisältää jonkin verran myös kristillisen uskon asioita.Siksi viimeiset kirjoitukseni liittyivät Pääasiäisen sanomaan,Jeesuksen, Jumalan Pojan, Vapahtajamme ristinkuolemaan ja siinä tapahtuneeseen syntiemme sovitukseen. Ristin tapahtumaan liittyy sitten Herran Jeesuksen asettama Pyhä Ehtoollisen sakramentti. Ehtoollisen nauttiminen on Jeesukseen uskovalle matkaevästä joka antaa kuolemattomuuden Taivaassa ikuisesti.Kun sanoin olleeni verikylvön siunauksista osallisena tarkoitin sitä uskovien sukupolvien ketjua jolloin vielä sanottiin:”Sukukunnittain mennään taivaaseen.” Pyrittiin siis jatkamaan kristinuskon sanomaa perheessä,suvussa. Tätä on tänäpäivänä hyvin vähän. Suureen valheeseen uskotaan: ”Jokainen tulee uskollaan autuaaksi.”
Verikylvöstä minulle tulee mieleen rosvojoukko, joka hyökkää kylään tappaa sen asukkaat, raiskaa naiset, pistää miekalla lapset lapset kuoliaiksi ja ryöstää kaiken heidän omaisuutensa, saa saalliin ja jättää jälkeensä vain verikylvön.
Kylvi heidän maansa verellä ja sai saalista, paljon rikkautta itselleen.
Olisi mukava tietää miltä planeetalta olette kotoisin.
Verikylvöstä tulee iäisyyssatoa, se on selvä, kun ihmisiä suurin joukoin tapetaan.
Verikylvöä
Ihmisuhrit olivat aika yleisiä muinaisten kansojen keskuudessa. varsinkin vankeja uhrattiin ja tietysti neitsyitä. Karthagolaiset uhrasivat lapsia, tarkoituksena oli saada runsas sato ja terveet jälkeläiset. Verikylvö on hyvin pakanallista kylvöä, maan lannoitusta.
Tällaisissa kulteissa pidettiin surmaamalla uhraamista usein yliluonnollisena tapana varmistaa jumalten suosio sodassa ja menestyksessä, hyvässä sadossa, pitkässä elämässä ja terveydessä.
”Verta vuodattamalla uskottiin päästävän jonkinlaiseen kauhistuttavaan , vauraan elämän takaavaan sopimukseen pimeiden voimien kanssa, joihin ihmiset luottivat. ”
Karthagon tapoja paheksuttiin naapurimaiden toimesta, mutta he eivät halunneet luopua omista tavoistaan. Lapsia uhrattiin aina 600-luvulle eaa saakka.
Karthagoa ei enää ole. Se on jäänyt nykyisen Tunisian alle.