Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan”. (Joh. 3:5)
Miksi on tärkeää syntyä vedestä ja Hengestä?
Meillä tulee olemaan elämän aikana kolme syntymää; äidistä, kasteessa ja ylösnousemisen yhteydessä; mikä sinusta näistä kolmesta syntymästä on tärkein?
Miksi on tärkeää luottaa siihen, että Jumalan valtakuntaan pääsemiseen riittää kristillinen kaste, eikä siihen tarvitse mitään omia tekoja (nöyrtymistä, parannusta tai muita armonjärjestyksiä)?
Miksi oikean uskon hedelmiä ei voi laittaa Jumalan valtakunnan sisäänpääsyvaatimuksiksi?
Millä perusteella saimme jo kasteessamme syntimme anteeksi; miten on mahdollista, että Kristus on läsnä kasteessa?
Kuka on Jumalan lapsi ja millä perusteella?
Kaikki julkaistut blogini:
Miksi on tärkeää syntyä vedestä ja Hengestä?
Luterilaisen kirkon katekismuksessa sanotaan, että ”kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon,vapauttaa kuolemasta ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanan ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat”.
Kastettu on osallinen Jumalan armosta niin kauan kuin hän uskoo. Vai epäusko erottaa hänet Jumalasta ja kasteen armoliitosta Kaste on siis armonväline.Kasteessa Jumala tekee liiton kastettavan kanssa, Se liitto ei ole lainkaan samalainen, kuin ovat ihmisten tekemät liittosopimuksen, sillä Jumalan tekemä liitto on Jumalan puolelta ehdottoman pitävä.
Mutta silti moni kysyy: Miksi kaikki kastetut eivät tule autuaiksi ? Jos ihminen hylkää kasteen armoliiton epäuskonsa tähden ja on tullut luopioksi, silloin hän on itse ajautunut pois Jumalan armosta.
Mitä silloin tulisi tehdä ? Silloin ei ole mitään muuta keinoa kuin palattava takaisin siihen liittoon jonka on itse hylännyt päästäkseen takaisin Jumalan yhteyteen ja iankaikkisesta elämästä osalliseksi. Mutta silloinkaan ei tällaisen armonsa tuhlanneen palaaminen ei ole lainkaan ihmisen omassa varassa. Jumala pysähdyttää ihmisen oman juoksun ja herättää epäuskon unesta. Sillä ei uskokaan ole meidän varassa, vaan ainoastaan Jumala herättää ja synnyttää uskon. Ihminen ei itse kykene kuin vastustelemaan.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Jumalan tekemään liittoon voimme luottaa.
Sanokaa nyt missä Jumala on tämän ”kasteliiton” tehnyt eli löytyykö se evankeliumeista??
Jeesus on ainoa tie ja Hänen Sanansa kuulemisen kautta, siis evankeliumit ovat iankaikkisen elämän Sanat.
Siis kun Jeesus Sanoo että:
47 ja että PARANNUSTA syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Niin milloin on tehty joku toinen tie saada synnit anteeksi???
Kaikille kansoille, kuuluuko suomi tähän, entä luterilaiset???
Kaste on hyvän omantunnon liitto / sopimus (1. Piet. 3:20-22)
”Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on alistettu enkelit, vallat ja voimat.”
Pietari vertaa kastetta arkkiin ja vedenpaisumukseen. Kaste on kuin laiva, joka kannattaa kristittyä silloin, kun tuhotulva nousee. Sen ytimenä ei ole se, että ihminen lupaa luopuma saastaisesta elämästään – sekin on Room. 6 perusteella tärkeää – vaan se, että Jumala on tehnyt ”hyvän omantunnon liiton”. Kreikan sana eperotema tarkoittaa sanatarkasti kysymystä, tässä sopimusta, johon heikompi osapuoli kysyttäessä suostuu. ”Hyvän omantunnon sopimus eli liitto tarkoittaa siis ensi sijassa sitä, että Jumala tarjoaa ihmiselle anteeksiantoa ja hyvää omaatuntoa, minkä ihminen ottaa kiitollisena vastaan” (J. Thurén).
Ei taaskaan sanaakaan evankeliumeista, siis Jeesuksen Sanoja.
Jeesus käski kastaa: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt 28,19-20).
Mitä Jeesus on käskenyt tehdä, se täytyy tehdä. Vaikka emme tietäisi mitään muuta syytä kastaa, Jeesuksen käsky riittää syyksi. Asiamme ei niinkään ole arvioida tai arvostella Jumalan käskyjä, vaan noudattaa niitä.
”Mitä Jeesus on käskenyt tehdä, se täytyy tehdä. Vaikka emme tietäisi mitään muuta syytä kastaa, Jeesuksen käsky riittää syyksi. Asiamme ei niinkään ole arvioida tai arvostella Jumalan käskyjä, vaan noudattaa niitä.”
Entä muut käskyt, esim ”kavahtakaa vääriä profeettoja”???
”Tehkää lähimmäiselle niinkuin itselle haluaisitte tehtävän”??
”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”???
”PARANNUSTA syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.”?????
Martti, kiitos hyvistä kommentista. Näin on.
Ari, koko Raamattu on Jumalan sanaa ensimmäisestä sanasta viimeiseen aamen sanaan asti. Mitään sieltä ei voi pois jättää. Parannusta tehdään aina kuolemaan asti.
Itse en voi uskoa niin, että pieni sylivauva voisi uudestisyntyä kun hänet ”kastetaan” muutaman viikon ikäisenä. Ei myöskään Jeesus kastanut lapsia, vaan hän siunasi lapset. Minä olen tullut uskoon ihan aikuisiässä, ehkä olisin jo rippikoulussa tullut, mikäli olisi ollut aikuinen, joka olisi osannut minut johdattaa Jeesuksen luokse.
Anne-Mari, kiitos hyvästä kommentista. Jeesus Kristus asetti Kristuksen kirkon kasteen sakramentin ylösnousemisen jälkeen. Jeesuksen Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen alettiin kastaa Kristuksen asettamalla kasteella. Kaste tapahtuu nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Jumalalle on kaikki mahdollista ja jokainen joka kasteen sakramentilla kastetaan uudestisyntyy.
Juha Heinilä, Raamattu ei puhu mitään kasteen sakramentista eikä kyllä ehtoollisen sakramentistakaan.
Minä en juo&syö syntejäni anteeksi ehtoollisella, vaan ne täytyy tunnustaa ja saada anteeksi ennen ehtoollisen nauttimista.
Minä en ole VL, mutta heidän näkemyksensä tästä on lähimpänä omaani. Tälläinen näkökanta on myös niissä vapaan kristillisyyden seurakunnissa, joiden tilaisuukissa olen käynyt.
Anna-Mari, kirkon sanastossa on hyvin kerrottu sakramenteista, jotka ovat kaste ja ehtoollinen.
Ripittäytyminen on myös minulle tärkeää.
Sakramentit eivät olekaan mitään taikakeinoja, joiden avulla ihminen itse saisi jotain aikaan. Ne ovat symboleja siitä, mitä Jumala on meidän hyväksemme tehnyt ja tekee. Ne ovat symboleja, merkkejä samoin kuin sanatkin, joilla synnit tunnustetaan ja uskotaan anteeksi.
Martti Pentti, kiitos monista hyvistä kommenteista.
Jeesus on Herra! Jeesus on Kristus! Jeesus on Jumala!
Reijo, omistatko peilin?
Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.” Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä. Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme. (Gal. 5:13-26)
Tässä on koottuna kaikki kasteesta kertovat jakeet Raamatussa ja niistä tehtävät johtopäätökset. Juha, jos tämä menee sivuun aiheesta niin poista kirjoittamani.
Kastaminen kuolemaan
(Room. 6:3) Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
(Room. 6:4) Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
(Kol. 2:11-12) ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
Kastaminen uuteen elämään
(Joh. 3:5) Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
(Tiit. 3:5) pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Pelastus
(1. Piet. 3:21) Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena – joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
(Mark. 16:16) Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
(Matt. 22:12) Ja hän sanoi hänelle: ’Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?’ Mutta hän jäi sanattomaksi.
Syntien pois peseminen
(Ap. t. 22:16) Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.’
(Ap. t. 2:38) Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
(Ef. 5:25-27) Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
(Hepr. 10:22) niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
Kristuksen liittäminen
(Gal 3:27) Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
(1. Kor. 12:13) sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Kristus tulee vedessä
(1. Joh.. 5:6-8) Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus. Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
Ydinoppi
(Ef. 4:5) yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
(Hepr. 6:1-2) Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Jumalan käsky
(Matt. 28:19) Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Pyhä Henki
(Ap. t. 19:5-6) Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
(Ap. t. 1:5) Sillä Joh.annes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.”
(Ap. t. 8:16) sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.
(Ap. t. 10:47) ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”
(Ap. t. 11:16) Silloin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanoi: ’Joh.annes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä’.
(Matt. 3:11) Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
(Mark. 1:8) Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.”
(Luuk. 3:16) niin Joh.annes vastasi kaikille sanoen: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
(Joh. 1:33) Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’.
(1. Kor. 6:11) te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.
Jeesuksen ja apostolien käytäntö
(Joh. 3:22) Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
(Joh. 4:1) Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Joh.annes
(Joh. 4:2) – vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa –
(Ap. t. 2:41) Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
(Ap. t. 8:12) Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
(Ap. t. 8:13) Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
(Ap. t. 8:36) Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: ”Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?”
(Ap. t. 8:38) Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.
(Ap. t. 9:18) Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.
(Ap. t. 10:48) Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
Kastaminen perhekunnittain
(Ap. t. 16:15) Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: ”Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä”. Ja hän vaati meitä.
(Ap. t. 16:33) Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
(Ap. t. 18:8) Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.
(1. Kor. 1:16) Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
Allegoriat
(1. Kor. 10:2) ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
(Joh. 19:34) vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
(1. Piet. 3:20) jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutama ihminen, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
Mitä Johtopäätöksiä näistä voi tehdä?
– kaste on välttämätön pelastukseen
– kasteen kautta Pyhä Henki tulee ihmiseen
– kasteen kautta tapahtuu uudestisyntyminen
– kasteessa haudataan vanha minä
– kasteen kautta saamme omistaa Kristuksen ylösnousemuksen
– kasteen kautta meillä on hyvä omatunto Jumalan kanssa, vaikka lihamme säilyykin saastaisena
– Kristus tulee veden kautta
– kaste todistaa Kristuksesta
– kaste liittää meidät Kristuksen ruumiiseen
– kasteen kautta Jumala pelasti meidät
– kasteen kautta Jumala asetti seurakuntansa puhtaana eteensä
– Jumala herätti meidät kasteessa uuteen elämään
– kasteessa Jumala pesee syntimme
– kasteen kautta olemme Kristuksen puetut, (Kristukseen puettuina meillä on vaadittavat häävaatteet taivasten valtakuntaan)
– kastetta ei saa lykätä
– apostolit kastoivat kokonaisia perheitä
– kaste kuuluu aivan Kristuksen opin perusteisiin
Mika, kiitos erinomaisesta kommentista. Olet nähnyt suuren vaivan, kun olet kerännyt ja ryhmitellyt kasteeseen liittyvät Raamatun kohdat. Yhteenveto on myös erinomainen.
Mika,
ongelmallista koosteessasi on se, että sotket ajallisen ja ajattoman, – veren ja ja veden peson.
Samoin käy Thurènillekin, kun hän referoi 1. Piet. 3:20,21. Vt. Martti Pylkkäsen kommentti 16/5. Thurèn sotkee enemmänkin ja perusteellisemmin. Hän ikäänkuin nostaa oman määritelmänsä Raamatuun kirjoitetun yläpuolelle. Teko on pahempi, koska hänen pitäisi lukea ja ymmärtää Raamattua kulloisenkin alkuteksti-kielenkin pohjalla. Alkuteksteistä kääntäjät laitoksille: 1611KJV, 1587 Geneva Bible, 1526 Tyndale, Diodati 1611, eivät kerro eikä vihjaa, että pelastus olisi vesi, eli kaste vaan Pelastuksen Arkki, Jeesus, ja Hänen seuraajaksi tunnustaudutaan Jeesuksen asettaman kasteen kautta.
Thurèn uskoo löytäneensä totuuden omista tulkinnoistaan. Eperotema-sanan merkityksen Thurènkin selittää pätkän matkaa oikein, mutta tekee ikäänkuin ”pienen” ihmeen selittämällä, että sen sanatarkka merkitys on kysymys ”.., tässä sopimus, johon heikompi osapuoli suostuu”.
Ensinnäkin sen sanatarkka merkitys ei ole vain kysymys, vaan painottuu: pyyntö, anominen, innokas etsiminen. Näin ollen Thurènin ”tietäminen” on tarkoitushakuista, ainakin kahden laitoskirkon tunnustuskirjoissa määritellyn koko laitoksen perustan pönkittämistä. Se perusta on lapsikaste, joka toimituksena ei täytä edes Thurènin omaa määritelmää ”.. johon heikompi osapuoli kysyttäessä suostuu.” Eperotema-sanan sopimusmerkitys liittyy ainakin antiikkiin oikeudelliseen kielenkäyttöön, joka tarkoittaa sopimusta kahden SAMANARVOISEN osapuolen sopimista. Eli ei ole kysymys lapsikaste-sopimustyyppisestä diilistä, joka tungetaan ”kuskusta” alas.
Myös jatko on omat, eli Thurènin ja em. kirkkojen ehdot täyttävä, että ”Hyvän omantunnon sopimus eli liitto tarkoittaa siis ensi sijassa sitä, että Jumala tarjoaa ihmiselle anteeksiantoa ja hyvää omaatuntoa, minkä ihminen ottaa kiitollisena vastaan”.
Tällainen on mahdollista vain tunnustuskirjojen mukaan. Eli, jos niitä pidettäisiin perustana, vailla Raamatun ”tukea”, asiaanhan ei puututtuaisi.
On Suomen luterilaisuudessa ollut pappeja, kuten Muroma, että he ovat paljastaneet lapsikasteen ”riittävyyden” kun kuolo kohtaa. Miksi he sitten ovat selviytyneet luterilaisina on eräänlainen ”ihme”. Ehkä evlut kirkkoa on tyydyttänyt kanta, että kyllä lapsia voi kastaa vailla autuuttavaa merkitystä.
Tähän toisena ja yhtä ”hyvänä” vaihtoehtona on Luther kirjoittanut, että ”eihän Raamattu kielläkkään lapsia kastamasta”.
Reijo, sotku on aivan omasi. Mainitussa Piet. Käytetään ilmaisua ”dia hydatos” eli veden kautta. Tuhotulva hukutti ne, jotka eivät olleet arkissa. Esikuvan mukaan kaste pelastaa. Vedenpaisumus oli esikuva, kaste varsinainen kuva. Se erottaa pelastuvat hukkuvista. Katekismuksessa sanotaan se näin: ”Se (kaste) merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.”
Sanan ”eperotema” sanakirjamerkitys on kysymys, pyyntö, lupaus, sitoutuminen, rukous. Asiayhteydestä riippuen sana voi myös saada muita sävyjä. Thuren (iPadista puuttuu heittomerkki) kirjoittaa kommentaarissaan vastineen olevan ”stipulatio” eli vahvempi lainanantaja kysyy velalliselta suostuuko tämä sopimukseen. ”Armosta rikas Jumala antaa syntivelalliselle hyvän omantunnon ja kastettava lupaa elää Jumalan tahdon mukaisesti.” Vt:n liittoajatus kuvaa tätä hyvin.
Meillä tulee olemaan elämän aikana kolme syntymää; äidistä, kasteessa ja ylösnousemisen yhteydessä; mikä sinusta näistä kolmesta syntymästä on tärkein?
Kristuksen opin mukaisesti me synnymme ensiksi äidistä, uudestisynnymme kasteessa ja ylösnousemuksen yhteydessä Jumala tekee meille uuden ruumiin. Jokainen näistä syntymästä on yhtä tärkeitä. Ilman näitä syntymiä emme pääse Taivaaseen.
Juha: ”uudestisynnymme kasteessa”
Olet muutaman kerran kirjoittanut uskoontulemisestasi. Mutta mitä se on ollut, jos olitkin jo uudestisyntynyt kasteessa?
Uusi Testamentti puhuu usein ”uskoon tulemisesta”, kuten Room. 13:11, ”.. Sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme..”.
Jeesus opetti Nikodemusta Joh.3:3, ”.. joka ei synnyt uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.”
Näissä kohdissa puhutaan samasta asiasta, vai puhutaanko sinunkin mielestä?
Reijo, kiitos kommentista ja kysymyksistä. Kesällä 1989 tulin uskoon. Tällä tarkoitan sitä, että silloin tuhlaajapoikana palasin kotiin. En pidä sitä uudestisyntimisenä, vaan kotiin palamisena. Uudestisyntyminen on tapahtunut kasteen yhteydessä ja seuraava tapahtuu sitten ylösnousemisen yhteydessä. Blogin Raamatun kohdassa Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan”. (Joh. 3:5)
Raamattu puhuu uskoontulosta, kääntyminen/kääntymyksestä, pelastumisesta ja sen vastaanottamisesta ja nämä ovat uudestisynyminen.
Tuhlaajapoikavertaus ei ole viittaus lapsenakastetuihin, jotka eivät Raamatun opetuksen mukaan ole koskaan olleetkaan uskossa.
Kirkkosi opettaa uudestisyntymistä lapsikasteessa. On työlästä noudattaa Raamattua ja tunnustuskirjoja eli luterilais-katolista oppia, yhtäaikaa.
Vesi on kaikkialla Raamatussa vain kuvaamassa jotain. Lähes aina se kuvaa Pyhää Henkeä. Vesi sellaisenaan ei ole missään mitään hengellisesti.
En tunne ketään, joka olisi uudestisyntynyt lapsikasteessa tai aikuiskasteessa. Koko ajan kuitenkin uskova luterilainen tietää uskoontulonsa hetken tai ajan, kun hän on ollut Isän vedossa. Sitten luterilaisuus edellyttää, että annetaan lapsikasteelle eri asteinen pelastava merkitys ennen tätä uskoontuloa, josta laillasi, väitetään, ettei se ole uudestisyntyminen.
Mielestäni selkeys ja raamatullinen perustelu puuttuu. Sanaleikeillä piuhotetaan milloin mihinkin ”totuuteen”.
Jumalan luota eksynyt ja kadotuksen tiellä kulkevana kastettu on yhä Jumalalle rakas lapsi, jota Jumala kutsuu luokseen, että saisi antaa hänelle takaisin sen, minkä hän on menettänyt. Uskoontulo tai parannus on palaamista siihen, mitä kasteessa saatiin. Eikä tarvita muuta kuin mennä itseensä ja huomata olevansa erossa Jumalasta päästäkseen jälleen Isän lapseksi. Jumalan puolelta sovinto on tehty valmiiksi, ei ole muuita ehtoja kuin, että täytyy vain palata ja suostua sovintoon.
Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta osoittaa, että Isä armahti poikaansa ensin ja juoksi vastaan. Eikä edes uskoontulo tydennä kastetta , sillä kasteessa saatiin kaikki, mitä pelastumiseen tarvitaan. Eikä uskoontulokaan ole kaikilla samanlainen, sillä Jumala kutsuu monella eri tavalla. Pääasia on, että uskoo evankeliumin.
Kyllä kastettu ihminen voi pysyä Jumalan omana kasteesta hautaan asti . Mutta hyvin moni, jopa enemmistö joutuu tuhlaajapojan retkille, Mutta väärin on sanoa,ettei tällainen ihminen olisi oikeasti uskossa. Uudelleen kastamista ei missään tapauksessa tarvita , vaan uudelleen uskomista, jos me olemme luopuneet hänestä. Jumalan teko ja ristintyö riittää ja kaste, jossa meidät on liitetty ristiinnaulittuun Herraamme.
Martti, kiitos erinomaisesta kommentista. Kasteessa olemme saaneet Jumalalta pelastavan uskon. Kasteemme on ollut täydellinen, eikä se tarvitse mitään ihmistekoja. Moni meistä kuten minä olen ollut välillä eksyksissä, mutta onneksi kotiin saa aina palata.
Erinomainen laulu Jaakobista: Jaakob, minne sinä juokset?
Martti Pylkkänen:”Uskoontulo tai parannus on palaamista siihen, mitä kasteessa saatiin.”
ja sitten vielä Martti Pylkkänen lisää:”Pääasia on, että uskoo evankeliumin.”
Nämä kaksi on selkeässä ristiriidassa, miksikö, KOSKA Jeesus selkeästi Sanoo että on luovuttava KAIKESTA VANHASTA kun lähtee Häntä seuraamaan eli KUKA KATSOO TAAKSE ei voi olla Hänen seuraajansa.
Eihän uutta viiniä laiteta vanhoihin leileihin.
Ari, lähes jokainen uskovainen välillä eksyy. Kun eksyneenä oltuamme palaamme takaisin, niin saamme tunnustaa syntimme ja uskoa, että saamme ne anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Gal. 5:1
Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.
Hepr.6
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6 ja sitten ovat luopuneet-taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
Siis JOS lapsikasteessa saataisiin se mitä siitä puhutte niin eikö silloin eksyneitten olisi mahdotonta enää palata?????
Ari, jos eksyt joskus, niin kadotukseen joudut, jos et halua palata takaisin kotiin, koska luulet ettei sinua oteta vastaan.
”Minä tunnen omani ja minun omani tuntevat minut.”
Uskomatonta ei Jumala tunne eikä hän tunne Jumalaa. Hänen yhteytensä Jumalaan ennen uudestisyntymistä voi olla ainoastaan se ”Isän veto”, jolla Hän vetää jokaista ihmistä pelastukseen, uudestisyntymään Taivaan Valtakunnan kansalaiseksi. Tässä vedossa ollaan kahdesti tai kolmesti ja se on edellytys uudestisyntyä. Kun tämä Raamatun perustotuus ei näy ja näkyy vain ei-raamatullinen lapsikaste ne ovat upottavia vesiä, niinkuin esikuvassa Nooasta ja pelastuksen arkista, joka esti hukkumasta ”kastevesiin”. Tästä juuri Muroma varotti monessa saarnassaan.
Luterilaisuudessa pysyminen edellyttää ”Eikä edes uskoontulo tydennä kastetta , sillä kasteessa saatiin kaikki, mitä pelastumiseen tarvitaan.” – julistusta. Sillä jos kasteen ’voima’ vähenisi, saatikka poistuisi, eli uskoontulo alkaisi laimentaa veden vaikutusta, niin Evlut ja RKK-kirkot lakkaisivat olemasta.
’Tuhlaajapojan retkille joutuva kastettu’ sommitelma on väännetty kasaan mielivaltaisista ja tarkoitushakuisista aineksista. Viittaat siinä lapsikastettuun ja sellainen korreloi mainitsemieni kirkkolaitosten tunnustuskirjojen kanssa.
Tuhlaajapoika-vertaus kertoo Jumalasta erossa olevasta. Onko kysymys jokaisesta ihmisestä, joka on omilla teillään, hyvillä tai pahoilla, vai onko hän ihminen joka on ollut uskossa ja langennut pois siitä, vai onko hän ihminen, joka ei ole koskaan myöntynyt Isän vetoon. Ennen uudestisyntymää eli uskoontuloa (nämä määritelmät ovat Raamatussa yhtenevät) ihminen on erossa Isän kodista, Jumalan Valtakunnasta. Ehdotat hienokseltaan, että lapsikastettu tuhlaajapoika on jotenkin paremmissa asemissa ja kyllä sen kasteen perusteella ’viimeiselle veräjälle’ keinottelee ja sittenhän sen näkee! Tai taidatkin ehdottaa, että tuhlaajapoikia ovat vain lapsikastetut, vai miten se oikein toimii?
Reijo, olen kommenttejasi lukenut aivan tarpeeksi. Uskovaiset eivät käyttäydy niin kuin sinä. Kommenttisi ovat kuin diaboloksen kirjoittamia.