On kaksi tapaa tulla huijatuksi : uskoa sellaista mikä ei ole totta ja toinen, olla uskomatta sellaista mikä on totta. (S. Kierkeagaard). Tuo kielipeli on pyörinyt mielessäni viimepäivinä. Sen pohjalta on jotain kirjoitettava. Harvemmin ajatellaan petetyksi tulemisen vaaraa, silloin, kun on päätetty olla uskomatta jotain, mikä on totta. Silti se on ihan yhtä yleinen, kuin ensimmäinen syy.
Saattohoidossa on vielä aikaa kohdata elämän kovia realiteetteja. Kuoleman lähestyessä moni kova ateisti alkaa miettiä: ”jospa rajan takana onkin elämää.” Kaikki se, mihin aiemmin hän oli perustanut kielteisen kantansa romahtaa, majesteetti kuoleman edessä. Omaa valintaa ei enää koeta ainoa oikeana. Toinenkin mahdollisuus on otettava huomioon. Silloin korjaavaa päätöstä ei voi siirtää kovin pitkälle.
Nuorelle kuolema on kaukainen asia. Hänen on helppo siirtää päätöstään vanhuuteen. Elämä on elettävä ensin. Elämä vain tuo tuolle päätökselle monia esteitä. Vanhuudessa niitä on usein jo aivan liikaa. Esteitä on, kuin tielle sikinsokin myrskyn kaatamia puita. Nuori tulee helposti petetyksi, koska uskoo voivansa hoitaa asian, sitten joskus.
Nuori aikuinen etsii onnea. Harva oivaltaa siinä vaiheessa tasapainoisen elämän tuovan onnellisuuden mukanaan. Elämä on tasapainossa, jos kaikki elämänalueet ovat sulassa sovussa keskenään. Niihin kuuluu myös usko Jumalaan. Päätös olla uskomatta antaa tilaa monelle harmille.
Sitten on kirkossammekin opetusta, että me emme voi tehdä mitään, saadaksemme armon ja anteeksiannon. Niinpä moni jää passiiviseksi ja uskonelämän ulkopuolelle. Saa syyn olla uskomatta. Eikä ota uskolla vastaan Jumalan lahjoja elämäänsä. Ei pääse omistamaan syntien anteeksisaamisen iloa ja rauhaa, eikä elämää Jumalan yhteydessä.
Pelastuaksemme emme voi mitään tehdä, mutta kyllä meidän on pelastus otettava henkilökohtaisesti vastaan. Sydän on avattava Jeesukselle. Tämän yksinkertaisen asian tekeminen on ilmeisesti kaikkein vaikeinta. Päättää vain uskoa. Siitäkin huolimatta että havaitsee oman uskonsa horjuvan.
On monia syitä tulla petetyksi, vain siksi, että on päättänyt olla uskomatta, sellaista mikä on totta. Kuten; Jumala on.
Varo huijareita.
Pekka kuiten on että jos Jumala salaa jotain niin ei sitä ihminen voi ymmärtää.
Ajatteleppa niinkin yksinkertaista vertausta kuin ettet voi orjantappuroista koota viinirypäleitä, eikö ole todella helppo vertaus, lapsikin sen ymmärtää. No entä kun tuon vertauksen liittää väärään profeettaan eli kun voit selkeästi ”nähdä” esim että joku oppi-isä on hyväksynyt toisuskoisten vainot eli tappamisen, niin kuinka voit etsiä tällaiselta mitään, ethän voi orjantappuroista koota viinirypäleitä?
Siis jos otat vainoojalta hänen oppinsa niin minä en todellakaan tuo esille omaa oppiani vaanJeesuksen Sanaa, ettet minua seuraisi vaan kääntyisit Jeesusta seuraamaan.
Luulen, että jos jaksaa lukea nämä lähes 200 viestiä, tätä ketjua, niin monet asiat saattavat selviätä, jos on selvitäkseen. Paljon tämä myös valaisi itselleni asioita. Hyvä on edelleen jatkaa Jumalan hoidossa ja Hänen Lupauksiensa varassa.
Jos kerran Jumala on salannut Arin tekstien merkitykset, niin ei kai niitä kukaan voi käsittää.
Pekka Jeesus Sanoo:
Matt. 11:25
Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Siis Jumala salaa evankeliumin, miten tämä näkyy, te ette erota hyvää pahasta eli sanotte pahan tekijöitä uskoviksi, keräätte orjantappuroista mukamas viinirypäleitä.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. Moneskohan käsky se oli? sen muistaminen on monelle tärkeämpää, kuin tuon käskyn noudattaminen. Joka rikkoo yhdessä kohdin on rikkonut koko lain.
Eipä näköjään Arikaan kykene synnittömään elämään, vaikka niin on kovasti uhonnut. Tervetuloa tänne kelvottomien ja armon kerjäläisten joukkoon.
Pekka näytäppä missä annan väärän todistuksen?
Onko väärän todistuksen antamista kun todistaa sokean kävelleen punaisia päin mutta sokea itse väittää ettei ole sitä tehnyt?
Olet Ari kovin varma, että meidän ymmärrys Kristllisestä uskosta ja elämästä on väärää. Ymmärrän mielipiteesi.
Muistetaan kuitenkin, että Rakkaus peittää kaiken synnin. Näin Raamattu opettaa.
”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.
Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.
Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.
Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.
Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä. Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä. ” Ps.130
Ismo Malinen jos kuvittelet että tuo ”rakkaus peittä kaiken synnin” tarkoittaa omia syntejä niin olet väärässä, uudestisyntyneellä jolla on Pyhä Henki on Jumalan rakkaus jolla voi rakastaa kaikkia lähimmäisiä eli rakkaus peittää heidän synnit meitä kohtaan.
Sanot että ”eli sanotte pahan tekijöitä uskoviksi.” Emme ole sellaista sanoneet. Sinä annat tässä väärän todistuksen meidän sanomisista. Vielä sellaisella tavalla, että me joutuisimme muiden mielestä huonoon valoon. Turha väittää ettetkö rikkoisi tässä yhtä käskyä vastaan. Tulen sanomaan tästä jatkossakin, jos aihetta vielä ilmenee. Et kuitenkaan elä synnitöntä elämää, sillä tässähän on selvä todiste edessämme.
Oikein on joku joissain todennut, että seurakunta on kuin sairaala, jossa kaikki tietävät olevansa sairaita, eivätkä sen tähden päde omilla erinomaisilla lahjoillaan.
Kun tietää ja tuntee auttajansa, niin siihen on hyvä luottaa. On tosi sana: eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Toinen samanlainen: autuaita ovat Hengellisesti köyhät, sillä heidät ravitaan. Siksi sanomme; anna meille sitä Leipää, että eläisimme.
”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi?
Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.
Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?
Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.
Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” Matt.7:1-14