On kaksi tapaa tulla huijatuksi : uskoa sellaista mikä ei ole totta ja toinen, olla uskomatta sellaista mikä on totta. (S. Kierkeagaard). Tuo kielipeli on pyörinyt mielessäni viimepäivinä. Sen pohjalta on jotain kirjoitettava. Harvemmin ajatellaan petetyksi tulemisen vaaraa, silloin, kun on päätetty olla uskomatta jotain, mikä on totta. Silti se on ihan yhtä yleinen, kuin ensimmäinen syy.
Saattohoidossa on vielä aikaa kohdata elämän kovia realiteetteja. Kuoleman lähestyessä moni kova ateisti alkaa miettiä: ”jospa rajan takana onkin elämää.” Kaikki se, mihin aiemmin hän oli perustanut kielteisen kantansa romahtaa, majesteetti kuoleman edessä. Omaa valintaa ei enää koeta ainoa oikeana. Toinenkin mahdollisuus on otettava huomioon. Silloin korjaavaa päätöstä ei voi siirtää kovin pitkälle.
Nuorelle kuolema on kaukainen asia. Hänen on helppo siirtää päätöstään vanhuuteen. Elämä on elettävä ensin. Elämä vain tuo tuolle päätökselle monia esteitä. Vanhuudessa niitä on usein jo aivan liikaa. Esteitä on, kuin tielle sikinsokin myrskyn kaatamia puita. Nuori tulee helposti petetyksi, koska uskoo voivansa hoitaa asian, sitten joskus.
Nuori aikuinen etsii onnea. Harva oivaltaa siinä vaiheessa tasapainoisen elämän tuovan onnellisuuden mukanaan. Elämä on tasapainossa, jos kaikki elämänalueet ovat sulassa sovussa keskenään. Niihin kuuluu myös usko Jumalaan. Päätös olla uskomatta antaa tilaa monelle harmille.
Sitten on kirkossammekin opetusta, että me emme voi tehdä mitään, saadaksemme armon ja anteeksiannon. Niinpä moni jää passiiviseksi ja uskonelämän ulkopuolelle. Saa syyn olla uskomatta. Eikä ota uskolla vastaan Jumalan lahjoja elämäänsä. Ei pääse omistamaan syntien anteeksisaamisen iloa ja rauhaa, eikä elämää Jumalan yhteydessä.
Pelastuaksemme emme voi mitään tehdä, mutta kyllä meidän on pelastus otettava henkilökohtaisesti vastaan. Sydän on avattava Jeesukselle. Tämän yksinkertaisen asian tekeminen on ilmeisesti kaikkein vaikeinta. Päättää vain uskoa. Siitäkin huolimatta että havaitsee oman uskonsa horjuvan.
On monia syitä tulla petetyksi, vain siksi, että on päättänyt olla uskomatta, sellaista mikä on totta. Kuten; Jumala on.
”Saattohoidossa on vielä aikaa kohdata elämän kovia realiteetteja. Kuoleman lähestyessä moni kova ateisti alkaa miettiä: ”jospa rajan takana onkin elämää.””
Mistä tiedät? Ja jos nyt kova ateisti miettisikin tuollaista, niin mitä sitten? Totta kai kuoleman lähestyessä kaikenuskoiset ja uskonnottomat miettivät yhtä ja toista. Moni miettii muulloinkin eläissään.
”Kaikki se, mihin aiemmin hän oli perustanut kielteisen kantansa romahtaa, majesteetti kuoleman edessä.”
Raamatussa annetaan muuten sellainenkin ohje kuin ”joka itsensä ylentää jne…” (varmaan vanhasta käännöksestä, on kauan siitä kun minulla oli Raamattu). Voi kun sitä uskovaisetkin malttaisivaat noudattaa.
Pekka, se joka Jumalaa avukseen huutaa, pelastuu, mutta se on varmaa, ettö se joka avukseen huuta Herraa, täytyy uskoa että Jumala voi auttaa.
Uskoa, kuten ei rakkauttakaan voi ihminen ottaa vain tahtomalla. Usko on lahja, samoin Rakkaus. Me voimme toki ajatella, että ihmisellä on valta ottaa tai olla ottamatta Jeesusta vastaan, mutta silloin ei puhuta enää uskosta vaan jostain muusta. Synergia tarkoittaa Jumalan ja ihmisen yhteistä pelastus operaatioita, jossa Jumala tekee oman osansa ja ihminen oman osansa, jonka seurauksena on pelastuminen synnistä. Näinhän se ei mene, Raamatun mukaan.
Paavali puhuu toista, kun sanoo,että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman uskon kautta. Usko taas tulee kuulemisesta Jumalan Sanan kautta. Eli kyse ei ole ihmisen
tekemisistä, jos ihminen kuulee Jumalan Sanan. Se on Armoa.
”Sitten on kirkossammekin opetusta, että me emme voi tehdä mitään, saadaksemme armon ja anteeksiannon. ” – Olet osunut asian ytimeen. Tämä on oppina vaarallinen ja totuttaa väärään rauhaan. Kyllä ihmisen pitää parannus elämässään tehdä ja ottaa Jeesus vastaan. ”Ja hän sanoi heille: ”Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?” (Mark. 4:21).
Pekka: ”On monia syitä tulla petetyksi, vain siksi, että on päättänyt olla uskomatta”
Niinpä, ja pahimman sortin pettämistä ja petetyksi tulemista on itsensä pettäminen uskottelemalla itselleen, että uskoo jotain mitä ei usko.
”Uskonnollinen usko on useimmille ihmisille sama asia kuin ajattelematta oleminen. He suhtautuvat uskontoon kuin rakastajattareen: pelätään totuuden paljastumista, suljetaan silmät ja ollaan onnellisia.” – Johan Henrik Kellgren
Pekka: ”sellaista mikä on totta. Kuten; Jumala on.”
”Se, mitä voidaan väittää ilman todisteita, voidaan myös hylätä ilman todisteita.” – Christopher Hitchens
Pekka: ”Kuoleman lähestyessä moni kova ateisti alkaa miettiä: ”jospa rajan takana onkin elämää.” Kaikki se, mihin aiemmin hän oli perustanut kielteisen kantansa romahtaa, majesteetti kuoleman edessä.”
”En pelkää kuolemaa, koska ennen syntymääni olin biljoonia vuosia kuolleena eikä siitä ollut minulle vähäisintäkään haittaa tai epämukavuutta.” – Mark Twain
Kiva havaita miten tekstini on saanut aivosolunne rullaamaan. Kunnon keskusteluita en ole vähään aikaan havainnut. Jospa näistä aineksista sellainen syntyisi. Keskustelut on joskus ihmeen koukuttavia.
Pitkin päivää saattaa mietiskellä, mitä vastaa mihinkin. Erilaisia näkökulmia riittää. Merkillisintä tässä on se miten omat näköalat vahvistuvat. Mitä voimakkaampaa on vastustus, niin sitä tiukemmin pitäytyy omiinsa. Joten ei ihme, jos näistä keskusteluista nauttii.
Pekka: ”Merkillisintä tässä on se miten omat näköalat vahvistuvat. Mitä voimakkaampaa on vastustus, niin sitä tiukemmin pitäytyy omiinsa.”
Totta.
”Älä usko mihinkään vain siksi, että olet kuullut sen. Älä usko mihinkään tapaan tai perinteeseen siksi, että se on kulkenut sukupolvelta toiselle. Älä usko yhtään mihinkään siksi että se on kirjoitettu johonkin pyhään kirjaan. Älä usko mihinkään opettajaasi tai vanhempaasi vain koska he ovat auktoriteetteja. Mutta kun ajattelet, havaitset ja analysoit itse, kun löydät kaiken olevan sopusoinnussa järjen kanssa ja kun huomaat että se on kaikkien eduksi, hyväksy se ja elä sen mukaan.” – Buddha
Kun lukee evankeliumista miksi Jeesus tuli maan päälle niin Hän tuli eksyneitä kutsumaan eli Jumalan omaa kansaa kutsumaan parannukseen, siis kaikki he olivat pois poikenneet ja elivät pimeydessä paatuneella sydämellä. Mitä tämä ”pimeydessä paatuneella sydämellä” tarkoittaa, he eivät ”nähneet” sitä että heidän isät eivät olleet ottaneet vastaan profeettoja jotka julistivat parannusta eli kääntymistä pois pahoilta teiltä vaan isät olivat tappaneet nämä profeetat, muotomenoiltaan he kyllä noudattivat Jumalan asettamia säädöksiä alkaen ympärileikkauksesta jne, he kyllä tiesivät kuka heidän mielestään oli syntinen eli rikkoi Jumalan käskyjä niin että olisi kuulunut erottaa kansasta, mutta sitä he eivät kuulleet kun Jeesus julisti että kaikki ovat poispoikenneet ja tarvitsevat parannusta eli uudestisyntyä Jumalan hengestä.
Tuliko Jeesus kutsumaan vauvoja parannukseen vai syntisiä jotka omilla teoillaan olivat rikkoneet Jumalaa vastaan?
Kun juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan vaan ristiinnaulitsivat Hänet niin se aukaisi myös pakanoille tämän saman kutsun parannukseen.
Jokaisen on nöyrryttävä parannukseen syntien anteeksisaamiseksi, siis omien itsetekemien, ja uudestisynnyttävä Jumalan hengestä, näin pääsee valoon pois pimeydestä jossa valheen ”kristillisyyskin” vaikuttaa saaden ihmiset uskomaan valhe evankeliumia jolla vauvat saavat kaiken ja eikä tarvitse tehdä parannusta eli kääntyä pois pahoilta teiltään ja uudestisyntyä.
Jeesus sanoi: ”Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.” Mark.4:31-32
Sami Tammisalo lainaa Mark.4, ”Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi”
Kuinka lamppu nostetaan ylös että sisääntulijat löytävät perille, jos ei tiedä mistä on edes kysymys?”
Jeesus puhuu taivasten valtakunnasta ja kuinka Sana (Siemen) kylvetään maahan. Tuossa luvussa Mark.4, tulee hyvin esiin se, että kyse Parannuksesta on Kristus, joka tuottaa sen hedelmän jota varten se on Lähetetty. Kun kuulemme Jumalan Pojan äänen, niin se saa mielemme muuttumaan. Kuollut syntyy uudelleen, mutta ilman Sanaa jää kuolleeksi, näin on jokaisen kohdalla joka on synnissä syntynyt. Jos emme ymmärrä Jumalan Sanan Valossa kuollutta tilaamme, niin Jumalan Sana ei ole meille miksikään hyödyksi ja jäämme kuoleman tilaan. Moni rakastaa kuolemaa enemmän kuin elämää.
Kääntyminen (Parannus) eli mielenmuutos, jonka Jumala saa aikaan maahan istuttamallaan Siemenellä on siitä erikoinen, ettei ihmisellä ole siinä mitään osuutta, sillä ne, jotka kuulevat Sanan ovat se maa, johon Sana kylvetään. Eivät kaikki tule siunatuksi Jumalan Siemenestä, eivät kaikki usko Jumala ilmoitusta. Miksi se on niin? En tiedä, mutta on turha vääristellä Jumalan Sanaa, sen tähden ettei ymmärrä Jumalan Salaisuutta tässä asiassa. Jumalan Sanaa on kylvettävä kaikkialle ja se saa aikaan sen, minkä tähden se on Lähetetty.
Jumalan Sana on se, joka on saanut maailmassa aikaan Seurakunnan ja sen kasvamisen, se on kuin taikina joka on alkuisin Jumalasta, se paisuu ja hapattaa kaiken.
On täysin farisealaista, tekopyhää ja lakihenkistä esittää ihmisen valinnat ja tekemiset uskon tilalle, jos on uskoa, niin on tekoja, mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen. Usko on Jumalan teko lukee Raamatussa ykskantaan. Kenellä on korva se kuulee.
Jumalan Sana on Laki joka herättää synnin himot, että ihminen ymmärtäisi oman tilansa, mutta Armo ja Totuus on tullut Kristuksen kautta, että ihminen Palautuisi kuoleman tilasta Jumalan lapsen asemaan. Kuka kuulee saarnamme?
Sairaalle ei voi sanoa, tee parannus, se on kuin sanoisi sokealle, mikset katso. Ei ole ihmisen vallassa, jos joku ei synny uudelleen vedestä ja Hengestä. Kenelle se sitten on mahdollista? Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalle kaikki on mahdollista.
”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.
Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.
Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti.” Ps.127:1-3
Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille (Fariseuksille): ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.
Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.
Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.
Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.
Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt. Joh.5:19-30
Miksi sana kehoittaa uskomaan, jos kerran mitään ei voi itse asiaan vaikuttaa?
Pekka: ” jos kerran mitään ei voi itse asiaan vaikuttaa?”
Eikö sekin, että uskoo uskovansa vaikka ei oikeasti uskokaan, ole vain uskoa uskon tähden ja sellaisenaan pelkkää itsepetosta – petoksista pahinta sorttia.
”Ottakaa kristityltä helvetin pelko ja te otatte häneltä hänen uskonsa.” – Denis Diderot
Pekka sinä ”osaat” sentään lukea ja ymmärrät osittain lukemaasi, siis tosiaan Jeesus kutsuu syntisiä parannukseen. Kyllä siis kutsu on sitä että siihen vastataan eli kyllä ihmisellä on oma osansa vastatessaan tähän kutsuun.
Jeesuksen vertaus kutsuista:
1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2 ”Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: ’Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin’.
5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: ’Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.’
10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 Ja hän sanoi hänelle: ’Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?’ Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: ’Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen’. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.”(Matt.22)
Siis mikä on Jumalan tahto, että ihmiset pelastuisivat vai joutuisivat kadotukseen?
Siis jos Ismo Malisen ”usko” määritelmä olisi totta ettei ihmisellä ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa niin pelastuuko kaikki niinkuin Jumalan tahto on?
2. Piet. 3:9
Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.
Pekka, sanoohan myös laki että; Tehkää. Eikö niin? Jos uskosta tehdään laki, niin Armo menetetään saman tien.
Miksi meidän on vaikea antaa ”uskosta” kunnia Jumalalle? Jos sanon, että Evankeliumi synnyttää uskon, niin sanonko väärin? Jos siis Evankeliumi on syy uskooni, niin kuka on Pelastanut minut, oma uskoni, vai Evankeliuimi? Kysmys ei ole mistään vapaasta tahdosta tai ihmisen omasta valinnasta. Raamatusta ei löydy yhtään kohtaa joka tukisi tuollaista Evankeliumia. Jos siellä sanotaan valitkaa elämä, niin onko se sillä tehty? Jos sillä sanotaan Rakastakaa, niin onko se sillä tehty? Olemme pahan itsepetoksen vallassa, jos ajattelemme, että kaikki mitä laki käskee, on tehty kunhan vain valitsemme oikein. Jeesus sanoo: Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran… Niin te voisitte sanoa vuorelle siirry paikoiltasi.
Usko siis annetaan ihmiselle lahjana Kristuksen Sanan kautta. Ihmisellä ei ole luonnostaan sellaista kykyä, että hän voisi uskoa Jumalaan. Jos joku uskoo, niin se on Jumalan teko. AINA.
Ettekö ole lukeneet: ”Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.”
Ja hän sanoi: ”Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.
Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä.”
Ja hän sanoi: ”Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?
Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.” Mark.4: 26-32
Jumalan Sana on se Siemen, joka on kylvetty maailmaan, Kristus on itse tuo Sana.
Ettekö ymmärrä, että Jumala itse saa aikaan kaiken? Herra sen tekee, antakaa kunnia Jumalalle. Raamatun kirjoitukset suorastaan huutavat Jumalan vanhurskautta, eikä Jumala jaa kunniaansa.
Älkää sanoko minä valitsin Jeesuksen, kun Raamattu sanoo: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.” Joh.15:16