Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) yleiskokouksen yhteydessä osallistuin ekumeenisen vammaisten henkilöiden vaikuttamisverkoston Edanin esikokoukseen. Osallistujia oli kaikilta mantereilta, ja saimme raportteja siitä, miten saavutettavuus ja esteettömyys toteutuvat eri puolilla maailmaa.
Edan perustettiin KMN:n yleiskokouksessa Hararessa 1998. Verkoston visio on Kaikkien kirkko kaikille, inklusiivisen yhteiskunnan ruumiillistuma. Verkoston tavoitteena on vammaisteologian kehittäminen ja vaikuttaminen sen puolesta, että sitä opetettaisiin teologisissa oppilaitoksissa.
Luomisen teologian näkökulmasta kyse on siitä, mitä Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa. Yhdistämme helposti jumaluuden terveeseen ja vahvaan ihmiskehoon. Tästä syntyy hyvin kapea jumalakäsitys, jota vammaisuuden kanssa elävät voivat laajentaa.
Toisen uskonkappaleen näkökulmasta Kristus nousi kuolleista ja astui taivaisiin vammojensa kanssa. Kolmas uskonkappale käsittelee seurakuntaoppia. Uuden testamentin teksteissä seurakunnat ovat monimuotoisia yhteisöjä, joissa jäsenet ovat riippuvaisia toistensa lahjoista palvellakseen maailmassa.
Ilman vammaisia henkilöitä seurakunnilta puuttuu oleellisia osia. Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja The Gift of Being nostaakin esille, että koska Luoja loi kaikki ihmiset kuvakseen, vammaisten henkilöiden inkluusio ei tarvitse erillisiä perusteluja.
Tässä yhteydessä yksi osallistujista esitti kysymyksen: ”Kaipaisivatko seurakunnat meitä, jos olisimme poissa?” Osallisuus on oikeus, ja seurakunnilla on velvollisuus järjestää elämänsä niin, että tämä oikeus toteutuu.
Mutta eivätkö keskinäisten suhteidemme seurakunnissa tulisi olla syvempiä kuin lain vaatimusten toteuttaminen? Näemmekö toisenlaisissa ihmisissä lähimmäisiä, jotka ovat meille tärkeitä ja rakkaita, ja joita ilman omasta elämästämme jää jotakin puuttumaan? Olemmeko valmiit näkemään vaivaa ja muuttumaan niin, että myös heillä on samat mahdollisuudet osallisuuteen kuin muilla?
Kysymys on syvästi missiologinen. Yksi Uuden testamentin vahvimmista lähetystyön kuvista löytyy tuhlaajapojan vertauksessa. Kertomuksen huipentumassa kotiin palaavan pojan isä juoksee tätä vastaan, heittäytyy hänen kaulaansa ja suutelee häntä.
Vertaus löytyy evankeliumista, joka perustelee seurakuntayhteyden ulottamista ihmisiin, joita kuulijat ja lukijat eivät oikeasti kaivanneet. Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa lähetystyö ei näytä yhdistäneen kirkkoa. Sen sijaan lähetystyöntekijä Paavali kumppaneineen aiheutti päänvaivaa ja hankalia teologisia ja yhteisöllisiä keskusteluja. Niissä jouduttiin ottamaan kantaa siihen, missä määrin kirkko oli valmis antamaan tilaa sopeutua uuteen. Kirkko joutui valitsemaan kenen kaltainen se halusi olla: yhteyttä kaipaavaan isän vai tuhlaajapojan itseriittoisen veljen?
Edanin kokous ja itse asiassa koko Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous muistuttivat tässä yhteydessä kahdesta meidän aikamme lähetysteologisesta painotuksesta.
Ensimmäinen painotus on, että ne rajat, joita kirkon pitää ylittää, eivät välttämättä ole maantieteellisiä. Kaikissa yhteiskunnissa on ryhmiä, jotka tahallisesti tai tahattomasti ovat ulos suljettuja taloudellisista, sosiaalisista, etnisistä tai muista syistä. Mitä silloin merkitsee kaikkien kirkko kaikile?
Yleiskokouksessa kirkot haastettiin pohtimaan fyysisiä ja organisatorisia rakenteita, asenteita, kielenkäyttöä ja toimintatapoja niin, että Kristuksen rakkaus todella välittyisi kaikille.
Toinen lähetysteologinen painotus on se, että kukaan ei ole pelkkä vastaanottaja. Missio on monisuuntainen. Erityisesti on kuunneltava niiden ääniä, joilta puuttuu valta, asema tai etuoikeudet.
Vertauksessa tuhlaajapojan kotiinpaluun haastoi kotona olevan ja etuoikeutetun veljen itsetutkiskeluun ja kääntymykseen. Oliko hän valmis muuttumaan antaakseen veljelleen ihmisarvon ja tilan? Kaipasiko hän veljeänsä samalla tavalla kuin hänen isänsä?
Vaikuttamisverkosto Edanin esikokous kaikkine keskusteluineen oli innostava kokemus siitä, miten rikas kirkko on, kun monimuotoisuus toteutuu. Olemmeko valmiita antamaan tilaa lähimmäisille niin, että tämä olisi mahdollista?
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Kuvassa Steffanssonin vieressä Kirkkojen maailmanneuvoston uusi pääsihteeri, eteläafrikkalainen professori, TT Jerry Pillay.
Nyt kun nämä homoliittojen vastustajat järjestävät tämän tuhatpäisen protestin niin haluaisin antaa yhden käytännön vinkin: perustelkaa mielipiteenne jollain ymmärrettävällä perustelulla. Niin vastapuolikin tekee. Ilman perusteluja on aivan turha huudella.
Ja jotta vältettäisiin pahimmat virheet, listaan ne tähän:
(1) Älkää tulko jumala-kortti edellä. Maistraatti on valtion virasto ja henkikirjoittaja on virkamies. On epärealistista kuvitella, että jonkun uskontokunnan edustajan mielipide hänen jumalansa mielipiteestä jollain tavalla sitoisi uskontokuntaan kuulumattomien ihmisten parisuhteita.
(2) Älkää hössöttäkö lasten oikeuksilla. Homopareilla on lapsia, niitä on satoja. Se, että parisuhteen nimi muutetaan, ei vaikuta tähän millään tavalla. Puhukaa niistä asioista, joihin nimen muutoksella on vaikutusta.
(3) Jättäkää insesti, pedofilia, moniavioisuus, lapsiavioliitot sekä koiran tai kissan kanssa naiminen toiseen hetkeen. Suurin osa suomalaisista on jo huomannut, että lakialoitteessa ei puhuta niistä. Pysykää aiheessa.
(4) Älkää käyttäkö sosiobiologiasta tai keksikö muita sivistyssanoja, joita ei ole olemassakaan kuvitellen, että se vaikuttaisi fiksulta. Kertokaa omin sanoin, miksi parisuhteen nimen muuttaminen on huono asia. Perustelkaa mitä ongelmia se aiheuttaa yhteiskunnassa.
Jouni Turtiainen kirjoitti aikanaan, että lakimuutos tulee väistämättä, koska mikään sekulaari argumentti sitä vastaan ei pure. Olen samaa mieltä. Ei pure, jos argumentit ovat täysin lapsellisia eivätkä edes liity kyseessä olevaan asiaan.
Hyvä Jusu että sinä määrittelet mikä on argumenttivirhe jne. Kannattaa yleensäkin tutustua argumentoinnin perusteisiin ettei sorru esim jatkuvasti ad hominem argumentointiin. Vastauksesi minulle oli täynnä niitä. Pyydän että jättäisit ne pois ja ettet oleta minusta sellaisia asioita joita et voi tietää.
1. Avioliitto jossa olen määritellään juridisessa mielessä uudestaan. Avioliittoni ei sen jälkeen ole enää juridisessa mielessä määritelty naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Ehkä keksit itsekin esimerkin omassa elämässäsi, jossa sinuun liittyvä asia (vaikka ammattiisi liittyen) määriteltäisiin uudestaan siten että sinulle tärkeä merkitys jäisi pois.
2. Et ole tosissasi tässä asiassa. Tottakai lainmuutoksen jälkeen biologinen vanhemmuus menettää yhä enemmän merkitystään. Tämä on väistämätöntä tasa-arvon nimissä. Vanhempi käsitteenä on muutettava juridiseksi käsitteeksi. Vanhempi ei voi enää lähtökohtaisesti tarkoittaa biologista vanhemmuutta, vain juridista.
Älä ystävällisesti enää väitä että kyse olisi vain nimen muutoksesta. Silloin emme sinä enkä minä oltaisi tässä keskustelemassa. Tottakai lapset liittyvät tähän. Uudet adoptiolait, julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidot jne.
Anna muiden käyttää niitä sanoja mitä he käyttävät. Edelleen pidän sanaa ”sosiobiologinen tosiasia” käyttämässäni yhteydessä melko osuvana. Lakimuutoksen ja em. seurausten (joita et halua nähdä tai et edes kuulla koska vain nimi muutetaan) myötä viesti, että vanhempien sukupuolella olisi lapsen kannalta merkitystä, on polittisesti epäkorrekti. Evoluution satojen miljoonien vuosien aikainen vaikutus on irrelevantti, kun uusi konstruktivistinen (kappas vaan taas yksi kielletty sana ) malli on astunut kehiin. :-).
Nyt jo pikkusen hymyilyttää .
Muihin kohtiin ehkä vastaan vielä. Koen tämän sinun tyylisi kapeakatseisena ja ylimielisenä (varsinkin viimeiset kommenttisi ) joten täyttyy tarkkaan miettiä mihin aikaani käytän.
Hyvän sanoman eteenpäin vieminen taitaa olla viisaampaa.
”3) Jättäkää insesti, pedofilia, moniavioisuus, lapsiavioliitot sekä koiran tai kissan kanssa naiminen toiseen hetkeen. Suurin osa suomalaisista on jo huomannut, että lakialoitteessa ei puhuta niistä. Pysykää aiheessa”
Ok. pystään asiassa ja ihan oikeissa asioissa ja tutkimuksissa. Ja miksi jättää niitä sivuun?.
Eurooppalainen Homolehti ”The Journal of Homosexuality” julkaisi aikanaan erikoisnumeron, joka oli omistettu ”pedofiliadebatille”. Julkaisija, John DeCecco, istuu myös ”Paedika: The Journal of Paedophilia” -lehden toimitusneuvostossa. Se on hollantilainen julkaisu, joka tukee ”pedofilian tutkimusta” pyrkien tekemään pedofiliasta yhteiskunnassa hyväksyttävämmän.
http://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=vOj9IYD00n8C&oi=fnd&pg=PP11&dq=the+journal+of+paedophilia+John+DeCecco&ots=1PBGqdqmUw&sig=CJc7ojQCYJtx9yT8-WKEoXdvJW4&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false
USA:n oikeusministeriö (U.S. Bureau of Justice – Bureau of Justice Statistics) teki tästä asiasta vuonna 2000 varsin laajan tutkimuksen. Se perustui tietoihin, jotka oli koottu vuosien 1991-1996 välisenä aikana 12:sta osavaltiosta (Alabama, Colorado, Idaho, Illinois, Iowa, Massachusetts, Michigan, North Dakota, South Carolina, Utah, Vermont ja Virginia). Nämä osavaltiot olivat osa NCVS-tutkimusta (National Crime Victimization Survey), ja tämä tietokanta tunnetaan nimellä NIBRS (National Incident-Based Reporting System). Tutkimuksen nimi on ”Sexual Assault of Young Children as Reported to Law Enforcement: Victim, Incident and Offender Characteristics”. Tutkimusta johti tri Howard Snyder.
Tutkimus osoitti, että homoseksuaalisuudessa esiintyy Pedofiliaa huomattavasti enemmän, kuin heteroseksuaalisuudessa.
”Tämä on kymmenkertainen yliedustus.”- Snyder.
http://www.bjs.gov/index.cfm?ty=pbdetail&iid=1147
Samaan tulokseen tuli tri Judith Reismanin tutkimus. Reisman on mediakasvatusinstituutin johtaja ja monien seksuaalisia myyttejä paljastavien arvovaltaisten kirjojen, mukaan lukien Kinsey, Crimes & Consequences; http://www.drjudithreisman.com/archives/2005/08/kinsey_crimes_c_1.html , kirjoittaja.
”Homoseksuaalisen lasten seksuaalisen väärinkäytön suhde heteroseksuaaliseen on tyrmäävä”, sanoi Reisman, joka oli päätutkija tutkimuksessa, johon Usan oikeusministeriö oli myöntänyt 800000 dollaria avustusta. Hän tutki lapsipornografiaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Kannattaa muutenkin tutustua tuon arvostetun tutkijan artikkeleihin ja yleensä Usan valtio on turvautunut häneen tämän suuntaisissa tutkimuksissa.
Eli voisi kysyä, miksi et salli näistä keskustelevan, vai tuleeko nämä asiat esille, kunhan pieni muodollisuus on ensin saatu kuntoon.
Benjamin,
(1) Avioliittolakia on muutettu 2000-luvulla tähän mennessä 14 kertaa eli keskimäärin kerran vuodessa. Porusi siitä, että juridisia oikeuksiasi muutetaan on täysin arvotonta, jos et pysty konkreettisesti näyttämään, mikä oikeus sinulta otetaan pois tai mikä velvollisuus sinulle lisätään. Sinun tarvitsee jotenkin perustella, miksi sinulle on henkilökohtaisesti tärkeää, että avioliitto estetään niiltä ihmisiltä, joille sitä nyt lakimuutoksessa esitetään.
(2) Vanhemmuus on vanhemmuutta täysin riippumatta siitä, mitä nimeä homoparin liitosta käytetään. Avioliitto ei takaa kenellekään lapsia eikä avioliittoa tarvita lasten hankkimista varten. Toisekseen on perusteetonta ja ennakkoluuloista väittää, että homot olisivat huonompia vanhempia vaikka se ei tähän asiaan varsinaisesti liitykään.
(3) Jos koet adoption tämän asian kannalta merkittävänä, et taida tuntea asian taustoja tarkemmin. Suomessa adoptoidaan lapsia vain joitain kymmeniä vuodessa. Ruotsissa on ollut vastaava lainsäädäntö yli kymmenen vuotta ja miesparit ovat sinä aikana adoptoineet täsmälleen yhden lapsen. Tuskin sitä varten tuhansien ihmisten kannattaa vetää hernettä nenään ja marssia eduskuntatalolle. Hieman suhteellisuudentajua kehiin.
(4) Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidot eivät ole millään tavalla riippuvaisia siitä, millä nimellä homoparin parisuhdetta kutsutaan. Tällä kommentilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa. Ja niin edelleen.
(5) Lakimuutos ei muuta kenenkään lapsen vanhempien sukupuolta eikä tee siitä poliittisesti epäkorrektia. Lapsilla on jatkossakin miespuolinen isä ja naispuolinen äiti.
(6) Homot ovat evoluution tulosta siinä missä heterotkin. Nämä tällaiset ”vain heterot ovat luonnonmukaisia” -argumentit yleensä kaatuvat omaan järjettömyyteensä.
Risto,
Linkitänkö tähän keskusteluun Hitlerin Mein Kampf teoksen ja väitän sen jälkeen, että heteroseksuaalisuus on vaaraksi yhteiskunnalle?
En ole lainkaan varma, päädynkö noiden tutkimusten perusteella samoihin lopputuloksiin kuin sinä. Näytät kuitenkin olevan niin varma asiastasi, että taidan jättää väittelyn väliin. En koe sitä rakentavaksi.
Mutta jospa Jusu Vihervaara perustelisi ensiksi oman kantansa edes yhdellä perustellulla argumentilla miksi samaa sukupuolta olevien pitää saada perustaa perhe käsitteellä on selkeästi instituutio kuin mikä muu tahansa.
Mitä nuo älkää lauseet sitten ovat. Minä sanon, että älä sitten perustele tasa-arvolla, inhimillisillä arvoilla eikä millän muullakaan ihmisestä itsestään lähtevällä ja kaikkein vähiten toivon vedettävän raukkautta tähän soppaan millään muotoa mukaan.
Odotan, että sanot rehellisesti mistä on kysymys silloin kun seksiä harjoitat. Siitä tässä nimittäin on kysymys eikä mistään muusta – intohimo lienee intohimoa myös homolle.
Tuomo,
Kaksi samansisältöistä mutta eri nimistä instituutiota ovat jo lähtökohtaisesti syrjiviä, jos ihmiset jaetaan eri ryhmiin heidän sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ilman, että tälle jaolle on mitään asiallista perustetta tai yhteiskunnallista tarvetta.
Sä ymmärrät sen, jos esitettäisiin vaatimus siitä, että tummaihoisten ihmisten avioliitosta tulisi käyttää jotain toista nimeä ja että siihen ei saisi sisällyttää kaikkia samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin valkoihoisten avioliittoihin.
Jos lähdemme vaatimaan ihmisten erilaista kohtelua, syy tälle ei saa olla inho jotain ihmisryhmää kohtaan tai ennakkoluulot erilaisuutta kohtaan. Pitää olla jokin konkreettinen tarve sille, että parisuhteista käytetään eri nimeä. Nyt kukaan ei pysty sitä perustelemaan.
Minun painavin argumentti asian puolesta on se, että perusteeton syrjintä pitää lopettaa. Sen voi lopettaa joko säätämällä lain siten, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla tai perustelemalla, mihin erillisiä parisuhdeinstituutioita tarvitaan.
Ei hyvänen aika, tummaihoisuus liity mitenkään intohimoon taikka lihalliseen himoon – ei sitten yhtään ainakaan tässä yhteydessä verrokkina.
Ei avioliitto syrji taikka sorsi ketään – en minä noita sinun sanojasi ymmärrä alkuunkaan. Ei se kuorma-autoa muuta henkilöautoksi, että päätämme näin olevan eikä rivitaloasunnosta tule omakotitaloa.
Miten ihmeessä tämä on näin vaikea ymmärtää, että olemme erilaisia mutta samojen instituutioiden ja käsitteiden alle laitettuja. Minulla on omat intohimoni ja himoni enkä minä kenenkään toisen himoja sano minua syrjiviksi.
Tämä koko lakialoite on lähtökohdiltaa täydellisen surkea ja kun ette keksi mitään parempaa niin sellaista ei tule koskaan säätää.
Kiitän Tuomo näkemyksestäsi. Ei mitään lisättävää.
” Ei pure, jos argumentit ovat täysin lapsellisia eivätkä edes liity kyseessä olevaan asiaan.” Jusu
Jusu teilaa jatkuvasti toisten argumentit lapsellisiksi. Jos nyt rehellisiä ollaan, niin miten mahtaa olla Jusun omien argumenttien aikuismaisuus?
Täällä on viisaita ja ajattelevia ihmisiä kommentoimassa ja heidän toistuva vähättelynsä on todella epäkunnioittavaa.
Salme,
Minun puolestani voit aivan vapaasti kaivaa argumenteistani ne, jotka ovat mielestäsi lapsellisia ja nostaa ne esimerkkeinä tähän keskusteluun. Minulla ei ole mitään sitä vastaan ja se olisi jopa reilumpaa kuin esittää pelkkä epäily siitä, millaisia minun argumenttini mahtanevat olla.
Kehtaan väittää, että suurin osa mielipiteistäni on kohtuullisen hyvin perusteltuja jopa sellaisen ihmisen mielestä, joka on itse asiasta eri mieltä. Samaa ei mielestäni voi sanoa aivan joka ikisestä tälläkin sivulla esitetystä mielipiteestä. Esimerkiksi minun mielestäni aikuisten ihmisten parisuhteiden vertaaminen pedofiliaan on lapsellista.
En kuitenkaan sano, etteikö sanomisieni joukossa voisi olla jotain lapsellisia kommentteja.
Jusu!
Tutkimukset ovat Usan Oikeusministeriön, ei minun. Mikäli haluat kinata, niin kinaa tutkijoiden kanssa. Tutkimuksia ei yleensä pelkällä mielipiteellä kaadeta, eikä sinun tai minun mielipiteellä ole mitään merkitystä. Tutkimuksilla on merkitystä.
Joten pysy aiheessa Jusu.
Referoin Oikeusministeriön tulokset:
1. 57762:sta uhrin tunnistamasta rikollisesta seksuaalisen väkivallan tyyppijakautuma on seuraava:
väkivaltainen raiskaus: 42%
väkivaltainen sodomia: 8%
seksuaalinen väkivalta esineen avulla: 4%
väkivaltainen hyväily: 45%
2. Lähes kaikki syylliset virkavallalle raportoiduissa seksuaalisissa väkivallanteoissa olivat miehiä (96%). Niinpä olettakaamme – perusteltuna oletuksena – että tällä neljällä prosentilla naisia oli samanlainen luokituksen jakautuma kuin 96% miehillä.
Miehille ”väkivaltainen raiskaus” on heteroseksuaalinen ahdistelu ja ”väkivaltainen sodomia” on homoseksuaalinen ahdistelu.
3. Luokitusprosentit (kohdassa 1) ovat yhdistelmä kaikista ikäryhmistä. Mutta jos otamme huomioon ainoastaan ne seksuaalisen väkivallanteon tapaukset, joissa uhrit ovat alle 18 vuoden ikäisiä (lasten seksuaalinen ahdistelu), havaitsemme (raportin taulukosta 1), että
45,8% kaikista ”väkivaltaisista raiskauksista” osuu tähän ikäryhmään.
78,8% kaikesta ”väkivaltaisesta sodomiasta” osuu tähän ikäryhmään.
75,2% kaikesta ”seksuaalisesta väkivallasta esineen avulla” osuu tähän ikäryhmään.
83,8% kaikesta ”väkivaltaisesta hyväilystä” osuu tähän ikäryhmään.
Huomaa, että 54,2% (=100%-45,8%) kaikista ”väkivaltaisista raiskauksista” tapahtuu naisille, jotka ovat ”vähintään 18”, kun sitä vastoin vain 21,2% (=100%-78.8%) kaikesta ”väkivaltaisesta sodomiasta” tapahtuu miehille, jotka ovat ”vähintään 18”. Tämä heijastaa tietysti sitä, että naiset ovat yhä täysi-ikäisinä alttiita raiskaukselle (heteroseksuaalinen teko), kun miehet voivat puolustaa itseään paljon enemmän fyysisesti hyökkäystä vastaan.
4. Yhdistämällä tapausten prosenttimäärät kohdasta 3 yllä kohdan 1 prosenttimääriin havaitsemme seuraavaa:
45,8% x 42% (taulukosta 1) = 19,2% kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on tyttöjen (<18 vuotta) ”väkivaltaisia raiskauksia” – ts. heteroseksuaalista ahdistelua.
78,8% x 8% (taulukosta 1) = 6,3% kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on ”väkivaltaista sodomiaa” poikia kohtaan (<18 vuotta) – ts. homoseksuaalista ahdistelua.
75,2% x 4% = 3,0% kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on ”väkivaltaa esineen avulla” poikia tai tyttöjä kohtaan (<18 vuotta) – ts. Joko heteroseksuaalista tai homoseksuaalista ahdistelua.
83,8% x 45% = 37,7% kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on joko poikien tai tyttöjen ”väkivaltaista hyväilyä" (<18 vuotta) – ts. joko heteroseksuaalista tai homoseksuaalista ahdistelua.
Raportissa esitetyn tilastotiedon perusteella ei ole mahdollista päästä varmuuteen siitä, mikä osuus ”seksuaalisesta väkivallasta esineen avulla” ja ”väkivaltaisesta hyväilystä” on kohdistunut tyttöihin (heteroseksuaaliset aktit) tai poikiin (homoseksuaaliset aktit).
Tarkastelkaamme nyt sitä, mitä meillä on: 19,2 % kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on ehdottomasti heteroseksuaalisia lasten ahdistelutapauksia ja 6,3% kaikista seksuaalisista hyökkäyksistä on ehdottomasti homoseksuaalisia lasten ahdistelutapauksia. Tätä vastaa suhde 3:1 (=19,2/6,3), joka tarkoittaa, että kaikista pedofiliatapauksista (lasten seksuaalinen ahdistelu) yksi neljästä (25%) on homoseksuaalien ja 75% heteroseksuaalien. Homoseksuaalien suhteellinen osuus heteroseksuaaleista kokonaisväestössä vaihtelee suuresti maasta toiseen ja yhdestä inhimillisen sivistyksen aikakaudesta seuraavaan. Mutta tilastotieto oli USA:n kahdestatoista osavaltiosta vuodesta 1991 vuoteen 1996. On sanottu, että tänä aikana 2-3% väestöstä oli homoseksuaalista. Jos käytämme keskiarvoa 2,5%, havaitsemme, että 25% kaikista lasten seksuaalisista ahdisteluista ahdistelijoina olivat homoseksuaalit, jotka muodostavat 2,5 % väestöstä. "Tämä on kymmenkertainen yliedustus." -Howard Snyder-.
Tapa se on tuokin tuota tilastoa tulkita.
Tosiasiat ovat tosiasioita eikä niitä tulisi salata turhassa pyrkimyksessä mukautua poliittiseen korrektiuteen, mikäli olemme tekemisissä älyllisesti rehellisten henkilöiden kanssa.
On hieman kyseenalaista päästä täsmällisiin lukuihin eräistä ilmeisistä syistä. Koska pedofilia on yhä rikollinen teko, ja uhrit itse eivät tiedä, miten siitä tulisi kertoa tai edes pitäisikö siitä kertoa, niin paljon siitä tapahtuu tulematta koskaan osaksi tilastoja.
Jos ymmärsin oikein, tutkimuksessa sanottiin että miesten suorittamista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä jokin tietty prosenttiosuus kohdistui tyttöihin ja jokin toinen prosenttiosuus kohdistui poikiin. Sen sijaan siinä tutkimuksessa ei todettu, että homoseksuaalit olisivat heteroseksuaaleja useammin pedofiilejä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Se, että mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen nuorta poikaa, ei tarkoita, että mies olisi homoseksuaali. Se tarkoittaa, että mies on pedofiili.
Ja edelleen minulle on epäselvää, mitä tekemistä tällä on sen kanssa, pitäisikö samaa sukupuolta olevan parisuhdetta kutsua rekisteröidyksi parisuhteeksi vaiko avioliitoksi?
”Havainnot sisältävät tilastotiedon seksuaalisesta hyökkäystapauksesta, uhreista, syyllisistä, sukupuolesta, vastauksesta näihin rikoksiin, paikasta, tapauksen ajankohdasta, uhrin vammautumisasteista, uhrin havainnot syyllisen iästä sekä uhri-rikollinen -suhteista ja muista yksityiskohtaisista ominaispiirteistä.”
Ymmärrät kun luet koko tutkimuksen ja linkitän vielä todistusaineiston.
https://www.ncjrs.gov/app/publications/abstract.aspx?ID=182990
Et ymmärtänyt viimeisintä kommenttiani. Se, että mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen pientä poikaa ei tarkoita sitä, että mies on seksuaaliselta suuntautumiseltaan homo.
Ahaa, ensin te väitätte, että miehissä on homoseksuaalista piilevyyttä, mutta näissä tapauksissa se ei pädekkään. Hienoa Jusu!. Lueppas tarkasti tuo viimeinen linkki ja koko pumaska, kyllä siellä on mainittu henkilöt, jotka ovat aidosti Homoja.
Miten Jusu kommentoit tuota Homolehden julkaisua ja sitä pedofilia debattia. Muistaakseni toissa vuonna Tutkija Jussi Jalonen sai Vihreät piipeeröt housut kintuissa kiinni Vihreiden ”koijärviblogissa”, jossa käytiin ”arvokeskustelua” suoja ikärajojen madaltamisesta, jopa sisarusten välistä ehdotettiin, kunhan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tuskinpa Risto sinäkään olet täällä kommentoimassa jokaista heteroseksuaalin toimittajan lausuntoa. Lopetan tämän inttämisen sinun kanssasi tähän.
No enpä kyllä ole koskaan nähnyt heteroille tarkoitettua lehteä, joka käy avointa keskustelua aiheesta. En myöskään muita puolueita, jotka käyvät tälläistä ”arvokeskustelua” asiasta.
Tämä keskustelu paljastaa, että tasa-arvoisen avioliiton vastustajilla ei ole mielessä ollenkaan avioliitto, vaan kysymyksessä on inho seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
Tälläinen syrjivä asenne on epäkristillinen.
Miten Risto Laine kehtaa näin vastuuttomasti antaa vääristeltyä tietoa referoimastaan USA:n oikeusministeriön v2000 raportista: Sexual Assault of Young Children as Reported to Law Enforcement by Howard N. Snyder, Ph.D.
Risto Laine mm. kertoo: ” Tutkimusta johti tri Howard Snyder. Tutkimus osoitti, että homoseksuaalisuudessa esiintyy Pedofiliaa huomattavasti enemmän, kuin heteroseksuaalisuudessa. “Tämä on kymmenkertainen yliedustus.”- Snyder. http://www.bjs.gov/index.cfm?ty=pbdetail&iid=1147
Tämä on kyllä Ristolta oikea emä valhe että ylläolevassa raportissa olisi mitään tälläistä edes käsitelty. Itse raportissa ei edes yhdellä sanalla mainita seksuaalisuuntauksia (hetero, bi, homo), eikä siinä ole tutkittu em. seksuaalisuuntauksien vaikutusta lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan suhteen. Kuka vaan voi tarkistaa tämän lukemalla pdf -raportin.
Vaikka tässä statistisessa raportissa ei käsitellä seksuaalista suuntausta ollenkaan, silti Risto Laine tekee tarkoitushakuisen virheellisen väittämän että esim että tuo Forcible sodomy tarkoittaisi yksinomaan homomiesten tekemää ja poikiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa vaikka raportissa selkeästi kerrotaan että tämän kategorian väkivallan tekijä voi olla mies (poika) tai nainen ja uhri voi olla joko tyttö tai poika. Väkivallan tekijöistäkin tässä kategoriassa oli 36% alaikäisiä itsekin. Forcible sodomy = Oral or anal sexual intercourse with another person. Kaikki raportissa käytetyt termit ja kategoriat on selkeästi määritelty raportin viimeisellä sivulla.
Myös Itse raportin datasta ja taulukoista näkyy että tämän forcible sodomy kategorian (alle 18v) uhrit jakautuivat tyttöjen (=41%) ja poikien(=59%) suhteen eli se tarkoittaa myös sitä että tässäkin kategoriassa ko. seksuaalisen väkivallan tekijät voivat olla seksuaali suuntaukseltaan joko hetero, bi tai homoseksuaalisia henkilöitä.
Aika törkeää omien virheellisten tulkintojen ja laskelmien tyrkyttämistä Ristolta ja hän kehtaa vielä lopuksi sanoa: ”Tosiasiat ovat tosiasioita eikä niitä tulisi salata turhassa pyrkimyksessä mukautua poliittiseen korrektiuteen, mikäli olemme tekemisissä älyllisesti rehellisten henkilöiden kanssa.” – Just joo, tässä on kyllä älyllinen rehellisyys ihan huipussaan !.
Itse odottaisin avioliittolain muutosta vaativilta rehellisempää lähestymistapaa ja perusteluja keskusteluun. Olisi rehellistä vain sanoa, että laki halutaan muuttaa koska me haluamme, eikä keinotekoisesti yrittää väittää, ettei lakimuutos ole keneltäkään pois.
Ihmisoikeuskysymys tästä on tehty vain siksi, että niin monet pyrkivät historiaan vapaustaistelijana. Yhtään perustetta ihmisoikeusrikkomuksista ei ole toteen näytetty.
Tässä vain yksi koottu esimerkki siitä, mihin avioliittolainmuutos on johtanut useassa maassa. Tasa-arvoisesta avioliittolaista on tullut homojen pakkovaltalaki jolla kaikki erimieliset alistetaan yhden totuuden alle… puhumaan
https://www.youtube.com/watch?v=afDZPivGIo4
Olen tietysti kansanedustaja Niikon kanssa samaa mieltä, jopa ilman Weckrothin aamenia, että ei ole pakottavaa syytä tai perustelua sille, miksi samaa sukupuolta olevia pareja tulisi kohdella samalla tavalla kuin eri sukupuolta olevia pareja. Ei ole myöskään pakottavaa syytä sille, miksi naisilla tulisi olla äänioikeus tai tummaihoisiin pitäisi soveltaa samoja lakeja kuin valkoihoisiin.
Voidaan tietysti kysyä, onko se naisten tai tummaihoisten pakkovaltaa, että lainsäädäntö määrittelee heille yhdenvertaisen aseman valkoihoisten miesten kanssa. Mä olen eri mieltä siitä, että oikeuden syrjiä homoseksuaaleja tulisi olla lakiin perustuva oikeus.
Länsimainen oikeusjärjestelmä pohjautuu sille periaatteelle, että ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia ja jokaista kohdellaan samalla tavalla. Jos tähän vaaditaan poikkeuksia, lähtökohtaisesti velvollisuus oikeuttaa nämä poikkeukset ovat niillä, jotka vaativat jollekin ihmisryhmälle muista poikkeavaa kohtelua.
Lähtökohtaisesti olen kuitenkin edustaja Niikon kanssa samaa mieltä siitä, että ihmiset toimivat tässä asiassa siten kuin oikeudenmukaiseksi kokevat. Tästä seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden puolustamisessa pohjimmiltaan on kyse.
”(3) Jättäkää insesti, pedofilia, moniavioisuus, lapsiavioliitot sekä koiran tai kissan kanssa naiminen toiseen hetkeen. Suurin osa suomalaisista on jo huomannut, että lakialoitteessa ei puhuta niistä. Pysykää aiheessa.”
Aiheessa pysyminen tässä tilanteessa kun avioliittolakia ollaan muuttamassa on nimenomaan juuri sitä että perustellaan miksi avioliittoa muutetaan tietyiltä osin, mutta jätetään samat rajoitteet ja reunaehdot joiltakin osin. Eli on perusteltava JUSTIINSA NYT se, miksi avioliittoa ei voida muuttaa monen väliseksi.
Koska on fakta, että tietty ihmisryhmä, polyamoristit, ovat seuranneet avioliittokeskustelua ja odottavat omaa vuoroaan. He tulevat aivan varmasti esiin, ovat tulleet jo nyt, vaikka ovat vielä odottavalla kannalla.
Jos nyt ei perustella avioliiton merkitystä ja sitä miksi se on kahden eikä useamman välinen, se on myöhäistä sitten kun polyliitot ovat todella tapetilla. Asian väisteleminen jo antaa viestin, että asiaa ei suoranaisesti vastusteta.
Samoin jos avioliiton esteissä säilytetään lähisukulaisten avioitumisen kielto, senkin säilyttäminen ennallaan on perusteltava. Koska jos asiaa ei oteta lainkaan esiin, sekin sisältää viestin.
Näihin asioihin ei voi suhtautua neutraalisti eikä asenteella ”palataan asiaan joskus kun asia on ajankohtainen” Se on ajankohtainen juuri nyt. On suurta sokeutta kuvitella, että kunhan avioliittolaki saadaan homoille sopivaksi, koskaan enää ei nouse uusia muutosehdotuksia ja vaatimuksia.
Ja on noussut ja tulee nousemaan myös ehdotuksia koko instituution lakkauttamiselle. Sen vuoksi avioliiton merkitys on myös perusteltava ja muistutettava mieleen, ja juuri nyt eikä viidestoista päivä.
http://ylioppilaslehti.fi/2014/01/en-tahdo/
En pelaa jalkapalloa, mutta siinäkin on suunnattava tuleva toimintansa siihen missä pallo on muutaman hetken päästä, ei siihen missä se on nyt.
Nykyhetkeä voidaan muovata ja kansalaisten toiveisiin ja vaatimuksiin vastata viisaasti vain siten että katsotaan sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Eikä vain siihen mitä joku haluaa juuri nyt ja mitä juuri nyt vaaditaan mikä ”ei oikeastaan ole keneltäkään pois.”
Olen samaa mieltä Sarin kanssa. Uudistuksen vaikutuksista on keskusteltava juuri nyt kun lakialoite on keskustelun alla. Se, että asiallisia perusteluja väitetään naiveiksi, lapsellisiksi jne. osoittaa, että ne eivät sitä ole. Asiallisten perusteiden lapsellisiksi leimaaminen on epätoivoinen yritys lopettaa keskustelu ja se osoittaa, että leimaajien omilta argumenteilta alkaa mureta pohja.
Vaikka sen kirjoittaisi KUINKA SUURILLA KIRJAIMILLA HYVÄNSÄ, tämän keskustelun kannalta on epärelevanttia pohtia sitä, miksi avioliittoa ei tule soveltaa sellaisiin asioihin, joihin kansalaisaloitteessa sitä ei ehdoteta sovellettavan. Se keskustelu kuuluu siihen hetkeen ja niille aloitteen tekijöille, jotka jonkin muun ehdotuksen tekevät.
On todella relevanttia miettiä myös ehdotetun lain seurannaisvaikutuksia juuri nyt, kun lakialoite on tutkinnan alla. Tosiasia on, että jos laki tulee voimaan, niin siitä seuraa esim. yhä uusien ryhmiä koskevat aloitteet avioliiton solmimiseen.
On viisautta ja vastuullista ajatella ja katsoa nenää pitemmälle.
Salme,
Maailmassa on pitkälle toistakymmentä maata ja aluetta, jossa on voimassa tasa-arvoinen avioliittolaki. Onko sulla mielessä niiden pohjalta joku todellisuuteen perustuva esimerkki, että avioliittolain muutoksen jälkeen siihen olisi kaltevaa pintaa pitkin liukunut jotain muuta vai puhutko nyt vain jostain kuvitteellisesta uhasta?
Yleensä näille vaihkoiluille on yhteistä se, etteivät ne perustu mihinkään todelliseen esimerkkiin tai tapahtumaan vaan ovat tunteenomaista hössötystä teoreettisista uhkakuvista.
Mika Niikko, Amen tuohon mitä kirjoitit.
Jusu:
Lyhyesti vielä vastaan ja tähän minä sitten lopetan. Se että avioliitto määritellään juridisesti uudelleen ei välttämättä tarkoita että minulta otetaan oikeuksia pois tai lisätään velvollisuuksia.
Esimerkkinä tässä yksi analogia (muista ettei analogian tarvitse olla kaikilta osin samantyyppinen):
Matti on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja kuuluu näin lääkärikuntaan. Tulee lakimuutos jonka myötä kaikki jonkinlaisen anamneesin kautta johonkin hoitoon päättyvät ammattihenkilöt kuten homeopaatit määritellään myös lääkäreiksi koska lopputulokset potilaan kannalta saattavat olla samanlaisia.
(Ei tässäkään otettu Matilta mitään pois ja yhtälailla hän hoitaa potilaita, mutta jokin hänelle tärkeä asia on muuttunut.)
Mikä sinun mainitsemastasi lakimuutoksista on avioliiton olemusta muuttanut? Edelleen se on yhden naisen ja miehen liitto. Muutokset koskivat aivan kehällisiä asioita verrattuna tähän muutokseen.
Lapset ja adoptio-oikeus ym liittyvät kuitenkin kiinteästi yllä olevaan keskusteluun ja lakimuutoksen puolustajien argumenteihin. Tiedät sen aivan 100%sen varmasti itse, ettei kyseessä ole pelkkä nimenmuutos. Tämä on mielestäni tämä harhaan johtamista, josta itse puhut. Adoptioiden lopullinen lukumäärä ei sinänsä liity asiaan kuten ei lopullinen homoparien avioliittojen määräkään.
Uudestaan toistan että avioliitto on sosiaalinen instituutio joka edeltää valtiota. Valtion tai lain ei mielestäni kuulukaan säädellä aikuisten ihmisten parisuhteita tai rakastumisia. Se ei sinänsä sille kuulu. Laki ei ole kiinnostunut romantiikasta tms. Onnelliseen avioliittoon ei tietenkään vaadita lapsia, muttei se vähennäkään avioliiton yllä mainittua olemuksen merkitystä.
Sen sijaan on mielestäni riittävästi osoitettu että lapsen kehityksen kannalta on parasta että hän elää ja kasvaa sellaisessa perheessä, jossa vanhemmat elävät sitoutuneessa ja elinikäisessä parisuhteessa. Tässä tulee selvästi merkittävä yhteiskunnallinen näkökulma mukaan, minkä vuoksi minä ainakin tämän koko keskustelun käyn. (Yhteiskunnan kannalta on merkitystä minkälaisissa suhteissa lapset elävät.). Nyt näen sen että avioliiton merkitys vähenee meidän yhteiskunnassa kyseisen muutoksen jälkeen. Samanlainen kehitys on tapahtunut muuallakin, siis heteroliittojen solmimisprosentti on alkanut laskea ja samasuokupuolta olevien parien avioliiton solmimisprosentti on pysynyt melko pienenä.
Eikä tämä nyt tarkoita sitä että homoparit olisivat sinänsä huonompia vanhempia. Osoitettu on kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa, mikä on lasten kannalta paras perheenmuoto ja lainsäädännön ei kuuluisi väkisin luoda tilanteita jossa lähtökohtaisesti tämä ei toteudu.
Benjamin,
Olen samaa mieltä siitä, että voidaan ajatella lasten kannalta olevan parasta elää perheessä, jossa vanhemmat elävät sitoutuneessa elinikäissä parisuhteessa. On kuitenkin täydellisen naurettava väite, että heteroparien kyky elää toisiinsa sitoutuneena koko elämänsä ajan olisi jollain tavalla riippuvainen siitä nimestä, millä homoparien parisuhdetta kutsutaan.
Minun mielestäni heteroparien pitää keksiä jokin parempi keino pitää parisuhteensa kasassa kuin homojen syyttäminen heidän avioeroistaan.
Kannattaa lukea Juha Ahvion erinomainen artikkeli homoavioliiton seurauksista ja on otettava huomioon, että hra ja rva Veronmaksaja maksavat tämän yhteiskunnan muutoksen. Tässä pari kohtaa esimerkiksi.
12. Avioliiton julkinen merkitys muuttuu oleellisesti sosiaalisesta instituutiosta yksityiseksi aikuisten väliseksi tunnejärjestelyksi. Tämä merkitsisi julkista poliittista tukea yhteiskuntatieteellisesti virheelliselle väitteelle, jonka mukaan lapsi ei mitenkään erityisesti tarvitse isää eikä äitiä.
16. Heteronormatiivisen avioliittokulttuurin edistäminen muuttuisi laittomaksi ja syrjiväksi. Avioliiton uudelleenmäärittely asettaisi universaalin enemmistön syrjityksi vähemmistöksi, jolla kuitenkaan ei olisi ”positiivisen syrjinnän” tuomaa valtiollista turvaa takanaan.
http://juhaahvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162198-%E2%80%9Dtasa-arvoisen%E2%80%9D-avioliittolain-radikaalit-yhteiskunnalliset-seuraukset
Väitteet eivät loppujen lopuksi ole mitenkään radikaaleja tai kärjistettyjä, vaan maissa joissa homoavioliitto on hyväksytty, on voitu havaita että juuri tällä tavalla on käynyt. Tietenkin yhteiskunnallisesti muutokset olisivat vielä suuremmat, puhumattakaan siitä paineesta joka kohdistuisi kristittyihin, muslimeihin ja juutalaisiin, jotka pitävät pyhiä kirjoituksiaan totena ja noudattavat niitä.
Tämä väite (12) siitä, että yhteiskunta julkisesti tunnustaa, että lapsi ei mitenkään erityisesti tarvitse isää eikä äitiä on kokolailla käsittämätön. Se on dosentti Ahviolle tyypillistä tyhjää retoriikkaa, jolla hän pyrkii rakentamaan olemattomia uhkakuvia.
Koskien väitettä (16) totean, että ei ole mitenkään erityisen perusteltua, että jollain kansanryhmällä tulisi olla lain suoja syrjiä jotain vähemmistöä. Toisekseen ”enemmistö” (jos sillä tarkoitetaan vaikka suomalaisten enemmistöä) ei tarvitse mitään oikeutta syrjiä seksuaalivähemmistöjä, Ei heillä ole mitään motiivia tällaista syrjintää harrastaa.
Jännä mitenkä Jusu aina hyökkäät ad hominemilla persoonaa kohtaan: ”dosentti Ahviolle tyypillistä tyhjää retoriikkaa”, mutta itse et kuitenkaan pysty oikeastaan tuomaan mitään millä todistaisit väitteesi, kuin maalamalla ne ”olemattomiksi uhkakuviksi”, vaikka voimme homoavioliiton hyväksyneistä maista nähdä, että juuri tällä tavalla on käynyt.
Avioliittoo syrjii aina jotakin kansanryhmää, nyt se syrjii homoseksuaaleja, moniavoisia, sukurutsaajia, pedofiilejä ja eläimiin sekaantujia, sekä näiden sekoituksia. Jos hyväksymme vähemmistöt perusteitta, niin silloin ”tasa-arvoinen” (jos kaikki taipukset ovat samanarvoisia) voi toteutua vain, jos nämä kaikki hyväksytään avioliittoon, niin että lopulta sen voisi sitoa minkä tahansa ryhmän kanssa.
Syrjintää ei siis oikeasti tapahdu, koska avioliitto on ennen kaikkea perhettä varten ja sen ulkopuolella ihmiset voivat kyllä toteuttaa sen kaltaisia suhteita kuin haluavat. Vain muuttamalla kokonaan avioliiton määritelmä aivan erilaiseksi, voidaan sallia sitten näitä useita vähemmistöryhmiä siihen.
Homoavioliittoa siis tuetaankin ennen kaikkea mielikuvilla ja mainitsemallasi tyhjällä retoriikalla, joka ei kestää kovinkaan kauaa syvällistä tutkimista. Todellinen motiivi onkin koko avioliittokäsitteen hävittäminen tekemällä siitä määrittelemätön sopimus.
http://illinoisfamily.org/homosexuality/homosexual-activist-admits-true-purpose-of-battle-is-to-destroy-marriage/
https://www.catholicvote.org/gay-marriage-activist-its-a-no-brainer-that-the-institution-of-marriage-should-not-exist/
Suosittelen myös lukemaan loput kohdista, jotka oikeastaan ovat aika itsestään selviäkin.
Mauno,
Avioliitto ei millään tavalla syrji sukurutsaajia, pedofiilejä tai eläimiin sekaantujia. Se ei ole syrjintää, että on perusteltu syy kieltää jotain. Se ei ole raiskaajaa syrjivää, että raiskaaminen kielletään rikoslaissa. Ei ainakaan sen syrjinnän määritelmän mukaan, johon yhteiskuntamme arvot perustuvat.
Sanot, että avioliitto on ennen kaikkea perhettä varten. Olen samaa mieltä. Minä elän mieheni ja minun muodostamassa perheessä. En näe mitään tarvetta, että meidät tulisi sulkea käsitteen ”perhe” ulkopuolella ja kutsua ”perheen ulkopuolisiksi ihmisiksi, jotka elävät perheen kaltaista elämää”.
Jusu
Täysin olkinukke vastaus sinulta. En ole mitään sinun mainitsemistasi asioista kirjoittanut.
Kysymys koski puhtaasti sitä mitä lainsäädännön kannattaa edes säädellä.
Sinun argumentointityyli, jossa viljellään jatkuvasti henkilöön käyviä lausahduksia (naurettava väite jne) ei minulle ainakaan mahdollista jatkaa tätä. Valitettavasti sorrut siihen, mistä muita usein syytät. Ei kannata lukea rivien välistä, vain hyvää olisi varmistaa mitä toinen tarkoittaa. Toisten suiden tukkiminen väittämällä jotain mitä ei kukaan ole tarkoittanut on pitkässä juoksussa kestämätöntä.
Benjamin,
Voisitko ystävällisesti liittää vastauksesi sen kommentin yhteyteen, mistä puhut. Keskustelun seuraamisesta tulee vaikeaa, jos kirjoitat jokaisen vastauksesi aina uudeksi kommentiksi keskustelun loppuun. Ilmeisesti viittaat tällä kommentilla vastaukseeni kello 10:11.
Olen edelleen sitä mieltä, että alkuperäisen kommenttisi johtava ajatus oli se, että homoparien suhteen kutsuminen avioliitoksi johtaa siihen, että heteroparit eroavat herkemmin puolisoistaan. Ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä on naurettava väite.
Jusu:
tässä muutama sitaati sinun kommenteista vaikka jo oikeasti lopetin tämän keskustelun. Jos löydät omistani kirjoituksista samanlaisia, pyydän että ilmoitat minulle näistä ja pyydän anteeksi. Tarkoituksenani ei ole todellakaan loukata ketään.
” -Porusi siitä, että juridisia oikeuksiasi muutetaan on täysin arvotonta..
-. Mahdatko edes tietää mitä tarkoittaa sosiobiologia? Toisekseen väitteesi on vale
– …..vain jotain valmista tekstiä sitä ymmärtämättä?
– Toisekseen on perusteetonta ja ennakkoluuloista väittää, että homot olisivat huonompia vanhempia vaikka se ei tähän ”
Olen vain vahvasti sitä mieltä, ettet itse juurikaan tuo mitään konkreettista ja rakentavaa keskusteluun mukaan. Sinä usein luet rivien välistä mitä haluat, rakennat olkinukkeen ja ammut sen alas.
Silloin kun joku menee argumentoinnissa laajempaan kokonaisuuteen palaat yksityiskohtiin ja toisinpäin. Itse ainakin koen, ettei sinun taholta ole suurta halua edes yrittää ymmärtää muita. Valistat muita siinä mitä virheitä keskustelussa kannattaa välttää ja itse jatkat samalla asian kannalta täysin irrelevanttien argumenttien kanssa.
Keskustelusta ei voi tulla mitään jos toinen osapuoli jo valmiiksi olettaa että toinen on ”tyhmä” ja tarkoittaa vain pahaa. En jaksa enää selittää jokaisen kommenttini jälkeen mitä taas tulkitset väärin. Asioita täytyy ehkä määritellä ensin yhdessä ennen tälläistä keskustelua.
Kiitos ja näkemiin.
No, ensinnäkin komppaan Jusua: ”Olen edelleen sitä mieltä, että alkuperäisen kommenttisi johtava ajatus oli se, että homoparien suhteen kutsuminen avioliitoksi johtaa siihen, että heteroparit eroavat herkemmin puolisoistaan. Ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä on naurettava väite.”
Toisekseen tuo oman tai vanhempien hääkuva saa monilla aikaan kipeitäkin väänteitä; jopa makaaberia. Ja kolmannekseen siitä tulee mieleen esi-isien palvonta.