Jo on aikoihin eletty. Kirkko ja AKT samassa lauseessa. Yhteiskuntasopimus kellahti ja syyllisiä haetaan. Myös kirkolle tarjotaan pahan pojan/tytön roolia. Ainakin mikäli on uskominen Helsingin Sanomien Teemu Luukkaa. Ja miksi emme uskoisi.
Hän kirjoitti: ”Syyttely alkoi heti keskiviikkona viimeisen kokouksen jälkeen. Mätkiminen on helppoa, sillä epäonnistuminen johtui kaikista osapuolista eli hallituksesta, palkansaajista ja työnantajista. Kirkkokaan ei ole syytön.”
Ja myöhemmin kirkon syyllisyyden luonne paljastuu: ”Loppiaisen ja helatorstain siirto viikonloppuun olisi sopinut kaikille. Se on kirkon käsissä, joka oli asiassa jyrkkä kuin AKT. Kirkon kanta vaikeutti neuvotteluja merkittävästi.”
No niin. Siinä sen kuulitte.
Suomi on kaltevalla pinnalla ja kirkko vain katselee kädet ristissä.
Hallituksen ns. pakkolakipakettiin loppiaisen ja helatosrtain palkattomuus sisältyy – ellei kirkon sitten onnistu kaataa koko hallitusta.
– Olli Seppälä –
Hieno ja rohkea puhe piispa Häkkiseltä. Tällaisia lisää!
”- Kristityt olivat maassamme ensimmäisenä alkaneet huolehtia kehitysvammaisista, sairaista ja köyhistä. Kristitylle jokaisella ihmisellä on mittaamaton arvo, piispa totesi.
Helsingin Temppeliaukion kirkossa puhunut Häkkinen otti kantaa esimerkiksi evoluutiobiologi Richard Dawkinsin ajatuksiin. Dawkins kirjoitti hiljattain, että olisi ’moraalitonta olla abortoimatta sikiöitä, joilla havaitaan Downin oireyhtymä’. Piispa mainitsi myös Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Yrjö Raution väitteet (HS 21.8.2014) ’kristittyjen julmasta ja pikkumaisesta Jumalasta’.
– Näiden herrojen ajatukset luettuani pohdin äitini elämäntyötä. Äitini oli ensimmäisiä Pieksämäeltä Sisälähetysseuran opistosta valmistuneita kehitysvammatyöntekijöitä. Ilmeisesti ateisti Dawkinsin mielestä äitini työ oli turhaa, mutta äidilleni se oli kutsumus. Hän koki saaneensa tehtävänsä Jumalalta, Häkkinen kertoi.
Häkkinen kertoi hänen äitinsä kohdanneen Jumalan Raamattua lukemalla.
– Sana oli puhutellut äitiäni. Hän oli vakuuttunut siitä, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä. Tämä rakkaus sai hänet toimimaan toisten hyväksi ja ihmisarvon puolesta.
– Päinvastoin kuin toimittaja Raution käsityksessä, äitini kohtaama Jumala ei ollut pikkumainen ja julma uhkailija, kiristäjä ja kostaja. Hän oli rakastava taivaallinen Isä. Hän ei asettanut ihmisille taakkaa, jota ei jaksa kantaa, vaan otti itse Jeesuksessa taakan kantaakseen, ei potkaistakseen helvettiin, vaan viedäkseen ihmisen perille taivaaseen, piispa totesi.
– Tämän ovat kokeneet aikanaan Augustinus ja Luther, ja sen olen kokenut minäkin.”
Olennaisinta on ihmisen usko Korkeimman olemassaoloon, jonka Hänen sanansaattajansa Jeesus vahvisrti meille ihmisille. Usko Jeesuksen sanomaan perimätiedon todennäköisyydellä, jonka arvostetut sen ajan tutkijat ovat todenneet, on avain ihmisen uskoon. Sen lähtökohtana voisi olla Markuksen alkuperäinen evankeliumi kuvitteellisuudestaan huolimatta. Se on vanhin kirjoitettu ( ensimmäinen ) teksti ja se ei tunne neitseellistä syntymää eikä ruumiin ylösnousemusta.
Jumala on rakkaus, joka todentuu Jeesuksen vahvistamassa sanomassa lähimmäisen rakkauden merkityksestä. Sen noudattaminen elämässä saa Jumalan hyväksynnän, mitä se sitten merkitseekään. Se on sama kaikille ihmisille aina ensimmäisestä ihmisestä alkaen noin 200 000 vuotta sitten.
Raamattu on ihmisten kirjoittama aivan samoin kuin kaikki kirkolliskokousten päätökset Nikeasta 325 alkaen. Uskon Korkeimman ” hymyilevän ymmärtäväisesti ” ihmisten valitsemille omille jumalilleen ja heidän vallastaan.
Reino Suni: Uskon Korkeimman ” hymyilevän ymmärtäväisesti ” ihmisten valitsemille omille jumalilleen ja heidän vallastaan.
Mihin muuhun tämä usko perustuu kuin omiin kuvitelmiisi Korkeimman tahdosta ja Hänen ilmoituksestaan?
Se, mitä sanot Markuksen evankeliumista, on luonnollisesti asia, jonka jokainen raamatunlukija on huomannut sen jälkeen, kun evankeliumi kirjoitettiin.
Sen sijaan se, että joku ”ei tunne” jotain, perustuu spekulaatioihin. Jokainen evankelista on käyttänyt alkukirkon perimätietoa ja silminnäkijöiden todistusta omiin tarkoitusperiinsä. He ovat sekä karsineet materiaalia (esim. Jeesuksen lapsuuskertomukset) että käyttäneet omia lähteitään, joita taas toiset eivät ole joko tunteneet tai ovat puolestaan jättäneet käyttämättä.
Markuksen evankeliumin pointtina (lainaus A. Stubbilta) on ”messias-salaisuus”, joka paljastuu vasta ristillä roomalaisen sadanpäämiehen todistuksena: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika” (Mk 15:39).
Markuksen evankeliumin alkuperäinen päätös (Mk 16:1-8), jossa Jeesuksen ruumista ei löydy haudasta, vaan se on enkelien (nuorukaisten) ilmoituksen mukaan ”noussut ylös”, jättää naiset hämmennyksen valtaan, koska juuri se (ruumiin ylösnousemus) oli myös tuon ajan maailmassa täysin käsittämätöntä ja odottamatonta. Niin kuin meidänkin maailmassamme.
Risteiltä oli myös selvitty hengissä: kannattaa tutustua esim. Josefius Flaviuksen kuvauksiin ristiinnaulitsemisista:
”I was sent by Titus Caesar with Ceralius and a thousand riders to a certain town by the name of Thecoa to find out whether a camp could be set up at this place. On my return I saw many prisoners who had been crucified, and recognized three of them as my former companions. I was inwardly very sad about this and went with tears in my eyes to Titus and told him about them. He at once gave the order that they should be taken down and given the best treatment so they could get better. However two of them died while being attended to by the doctor; the third recovered.”
http://www.tombofjesus.com/core/majorplayers/ crucifixion/crucifixion-p1.htm
On siis myös luonnollinen selitys, että haudassa Jeesusta hoitivat valkopukuiset essealaiset nuorukaiset eli therapeutteina tunnetut (Eusbius, Filon) ’enkelit’ ja että hän heräsi tajuttomuudesta ja nousi makuusijaltaan ylös. Hauta oli suojaisa piilo ja viileänä haavakuumetta ajatellen edullinen. Luukas, joka oli sattumoisin lääkäri, kertoo Jeesuksen heränneen (ei ylösnousseen). Tajuttomuudesta herätään.
Edelleen evankeliumit korostavat Jeesuksen heräämisensä jälkeen olleen lihaa ja luuta oleva tavallinen ihminen. (Pistä kädet minun haavoihini). Jos hön olis ollut h enki ei häntä vartenolis tarvinnut v ierbittää hautaholvin sulkenutta kiveä pois.
On olemassa myös taulu, jossa Jeesusta autetaan pois haudasta kuun ollessa taivaalla:http://www.bibliotecapleyades.net/merovingians/images2/renneschateau03_163.jpg
Evankeliumit kertovat yksimielisesti Jeesuksen kuolleen ristillä. Ristille ei jääty tajuttomaksi, sillä kuoltiin, ja sen verran roomalaiset kunnioittivat juutalaisia, että tappoivat hengissä olevat ristiinnaulitut ennen sapatin tuloa. Roomalaiset osasivat kyllä teloitushommansa.
Mitä kristillinen usko opettaa ylösnousseesta Jeesuksesta, on se, että ylösnousemus oli ruumiillinen. Jeesus nousi kuolleista ruumiillisesti, siinä samassa ruumiissa, jossa hän kuolikin. Hän oli lihaa ja verta, ja hän on edelleen lihaa ja verta. Evankeliumeissa vielä korostetaan ylösnousseen ruumiillisuutta: Hän söi ja joi.
Kristus on kristityille upein kuva armollisesta Jumalasta – Kristus, Jumala meidän keskellämme.
Jouni Turtiainen.
Olen kertonut omasta uskonnäkemyksestäni useastikin myös tässä ketjussa. Jos se ei mene perille, niin en voi sille yhtään mitään.
Kaikki tekstit Jeesuksen toiminnasta ovat tavallaan kuvitelmia koska ne pohjautuvat perimätietoon. Tarkka juutalaisyhteiskunta ei kirjannut ylös edes ensimmäistäkään tapahtumaa Jeesuksen elämästä lukuunottamatta kuolemantuomiota. ( Tacitus ).Onneksi tutkijat ovat tehneet kiitettävää työtä asioiden ja tapahtumien selvittämiseksi, jotta meillä on mahdollisimman realistinen kuva tapahtuneesta.
” Hymyilevän ymmärtäväisesti ” kuvastaa lähimmäisen rakkauden merkitystä eikä ihmisten tuomitsemista kuten kirkon oppi uskontunnustuksesta alkaen. Mikäli sinä, piispa Häkkinen ja muut kolleeganne hyväksytte lähimmäisen rakkauden niin te välittömästi luovutte uskontunnustuksesstanne mm.
Markuksen alkuperäinen evankeliumi päättyy tyhjään hautaan. Siihen minulla on looginen realistinen käsitys. Jeesuksen veli Joosef sai ottaa Jeesuksen ruumiin ja hän unohti kertoa Jeesuksen puolisolle Marialle ruumiin uuden sijainpaikan ja niin saivat kaikki utopiat alkunsa.
Ps. Tässä ketjussa on esitetty ajatus, että Jeesus olisi selviytynyt hengissä ristiltä. Aivan utopiaa. Jos näin olisi käynyt niin varmasti tarkka juutalaisyhteisö olisi siihen reagoinut välittömästi. Viittan uudelleen Tacitukseen.
Reino Suni : Viittaan uudelleen Tacitukseen.”
http://theeco-senior.blogspot.fi/2012/03/church-mice.html 🙂
Esipaimen on puhunut. Siihen voi vastata aamenella.
Häkkinen on prikulleen oikeassa – olennaista on kristinusko, ei kristityn usko. Itse muotoilisin saman vähän eri sanoilla: Kristillinen usko ei ole yksityistä, vaan yhteistä ja henkilökohtaista. Yksityisen uskon omaava luo omat jumalansa, yhteisen ja henkilökohtaisen uskon omaava uskoo yhteen Kaikkivaltiaaseen, Taivaan ja maan Luojaan, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, Jeesuksen Kristuksen Jumalaan ja Isään. Jumala, joka on salaisuus, Pyhä Kolmiykseys aina ja ikuisesti.
Puhuttelevaa on ollut alttarilla olla jakamassa ehtoollista vammaisille ihmisille. Kun olen laskenut leivän tai viinin heidän käsiinsä, se puhuu voimakkailla sanoilla, jotka tahtovat usein unohtua. Näin alas ihmisten luokse Jumala laskeutuu – hän ei katso ihmistä kenen käsissä hän on. Ei väliä iällä tai asemalla, ei ihmisen kehitysasteella tai millään muullakaan. Ehtoollisleipä kädessään voi vastaanottaja kuulla Jeesuksen sanovan: Sinä olet minun omani.
Ville Hassinen, kuten Flavius todistaa, risteiltä selvittiin myös hengissä etenkin jos tuomittu saatiin ajoissa sieltä pois.
Eritäin merkittävä seikka kertomuksesa on se,että Luukas oli lääkäri ja että tiedetään tuon ajan lääkäreiden käyttäneen mirhaa ja aloeta, joita Jeesusta varten tuotiin noin 30 kiloa(!!!) nimenoman haavoittuneiden hoitoon…Hajusteiksi määrä oli järjetömän suuri ja palsamointia ei juutalaisuudessa sovellettu eikä edes olis edes ehditty soveltaa… Mirhan ja aloen ainoaksi järkeväksi käytöksi jää lääkintä. Se myös selittää,että haudalle myöhemmin menneillä naisilla oli myös voiteita mukanaan.
Haavahoito täytyi aina uudistaa.
Tämä on titenkin vain perusteltu teoria kuten kaikki muutkin toiski uskotut teoriat.
Evankelistat eivät ole voinet kuolemaa muuten ristillä tarkistaa, eivät he ole olleet tarpeeksi lähellä.
Tekstit korostavat Jeesuksen kuolleen ristillä. Lääkäri Luukkaan oma teksti kuvaa kuolemaa, ei taintumista. Johanneksen mukaan Jeesuksen kylki vieläpä puhkaistiin.
Ruoskittu ja nestehukasta kärsivä mies ei selviä sellaisen koettelemuksen jälkeen.
Heinola, selityksesi ei ole mitenkään uskottava.
Tekstien kirjoittajat eivät ole olleet voineet itse kuolemaa varmistaa.
Luukas käyttää Jeesuksesta termiä egeire eli ’herätä’. Eikä evankeliumeissa tietenkään asioita suoraan kerrottu, elettiin Rooman ja roomalaismielisten vainon alla ja sotatilassa.
Kyljen puhkaiseminen saattoi myös helpottaa keuhkopussin nestekertymästä vaikeutunutta hengitystä. Vesi/veri valui pois ja hengitys kulki paremmin. Ei mikään todista että pistos olis ulottunut sydämeen.
Lisäksi keihäskuvaus Logginus-perimätietoineen saattaa olla symboliikkaa, sillä Julius Caesarin kyljen tikarilla puhkaissut oli myös Longinus. Ei ole sattuma että akkusatiivi pleuran eli kylkeen saa lukuarvon 666 kun nimi Nasaretilainen saa arvon 222 ja Jeesus 888.
Hassinen, kuolleistaherääminen ei ole mitenkään uskottavaa…
Et muuten ottanut kantaa mirhan ja aloen ongelmaan…
Reijo Suni, se juutalaisyhteisö tietysti u s k o i Jeesuksen kuolleen ja ylösnousmuksen olleen sepite tai ihme tai että ruumis oli siirretty tai varastettu. Eäoon jäänyt Jeesus kulki porukassa ingognito niin,ettei edes Maria ensin tuntenut häntä. Näinsiksi,ettei Rooma alkaisi metsästää häntä uudelleen.
Tacitus on toisen käden todistaja,minä viittaan mm. yo Josefus
Flaviuksen kertomukseen juuri kolmesta ristiinnaulitusta.,joista yksi selvisi hengissä.
Seppo, se lääkäri Luukas myös kirjoittaa: ”Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.”
Henkäisi viimeisen kerran. Tiedät liian paljon kaikkea ”salatietoa”. Se estää näkemään totuutta. Jeesus ristiinnaulittiin meidän syntiemme tähden. Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä. Monille tämä on liian yksinkertaista. Joidenkin mielestä se on loukkaavan yksinkertaista. Mutta niin se vain on. Tuon ristin ja veren voiman olen saanut itsekin kokea, siksi sitä puolustan. Ja suosittelen kaikille.
Molemmat ovat tärkeitä, sekä uskomme perustus, Jeesus Kristus sekä se uskontunnustus, jonka Pietari lausui ja jolel Kristus perusti seurakuntansa. Jokaisella tulisi olla henkilökohtainen usko Jeesukseen. Ei sitä muuten luulemalla pääse taivaaseen.”Ken käyvänsä luulevi taivahaseen, kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen. Se eksyy ja harhahan muitakin vie, sillä kaita ja työläs on elämän tie”
Vihriälä, Luukas kirjoittaa tarkoituishakuisesti paljon tapahtumien jälkeen niin,että roomalsimieliset juutalaiset ja roomalaiset uskoisivat telotuksen onnistuneen. Ei hän ollut viimeistä henkäystä toteamassa.Tosiasiassa elävä Jeesus liikkui pseudonimien Luukas (Lucius) ja Korneluksen (Calpurnious) seurueessaa ollen tod. näk. Luukkaan kuuluisan ’me’ käsitteen toinen osapuoli.
Jeesuksen huuto saattoi kohdistua myös läsnä oleelle Jeesuksen mahdoliselle isälle eli Josef Ari Mattatiaalle, jonka käsiin Jeesu jätti henkensä kuten vaikapa vakavan leikaukseen menevä jättää ehenkesä kirurgin käsiin. Ainakin Ari Mataias alkoi heti toimia ja sai Jeesuksen pikkeuksellisen nopeasti pois ristiltä (elävänä ehkä)
Lauseita kun voi ymmärtää monessa eri diskurssissa, niiden merkityssisältöön vaikuttavat kirjaimellisen sanan lisäksi äänenpainot, äänenvärit, eleet ja vaikkapa katseen suunnat.
Miten sinä selität Vihriälä mirhan ja aloen määrän ja käytön arvoituksen?
Kristityn usko vaiko kristinusko? Ilmoitus tekee kirkon tunnustuksista, ekumeenisista ja konfessionaalisista, pohjan sekä koko kirkon itseymmärrykselle, ykseydelle, että yksittäisen kristityn ymmärrykselle omasta henkilökohtaisesta uskostaan, sekä kuulumisestaan Kristuksen kirkkoon. Tunnustukset ovat myös dokmatiikan harjoittamisen pohja. Tässä mielessä Piispa Häkkisen lausuma on ymmärrettävä. Mutta sitten on niin, että varhaiskirkon Jeesuksen opetusta ja tiennäyttöä seuraamaan lähteneet eivät pitäneet kanssasisariaan ja veljiään uskovaisina vaan luotettuina tai uskollisina ja vielä semmoisina luotettuina ja uskollisina, joihin saattoi luottaa täydellisesti. Tässä mielessä voi hyvin sanoa, että kristityn usko on tärkeämpi kuin kristinusko. Varhaiskristityt ymmärsivät siis paremmin kuin me Jumalan meille antaman tehtävän. Luopuiko Jumala siis Kaikkivaltiudestaan antamalla Ihmiselle omantunnon lahjan vai ei ja jos luopui, mitä tarkoitusta varten tämä Ihmiselle annettiin. Annettiinko se sitä varten, että kirkko opettaa Ihmisen olevan kaikissa toimissaan perisynnin alainen ja olevan kykenemätön mihinkään hyvään ja että vähissäkin hyvissä toimissa tekijänä on sitten viimekädessä Jumala.
Mielestäni se oikea syy näihin kaikkiin ongelmiin on puoluepolitiikka, joka kokee, että valtion on oltava vain heidän eturyhmänsä ”saavutettuja etuja” puolustava organisaatio. Puoluepolitiikka perustuu ”kieroiluun”, jonka avulla kansalaisissa herätetään jatkuvaa vihaa ja epäluuloa vastustajiksi vaikka asiattomin perustein leimattuja kohtaan.
Koko sodan jälkeisen kokemukseni perusteella voin sanoa, että tässä yhteiskunnassa se todellinen ”riskihanke” ainakin omasta mielestäni on ollut ryhtyä muulle väestölle kuuluneen sosiaaliturvan ulkopuolelle jätetyksi pienyrittäjäksi, joista monien kohdalla todella vain riskit ovat näyttäneet toteutuvan.