Laista voidaan tehdä evankeliumi kätevästi. Asettamalla Kristuksen sovitustyön lisäksi jokin muu vaatimus. Mikä tahansa. Vaikkapa kaste, parannus, tai jotain muuta. Ajatuksena on silloin se että, Kristuksen uhri ei ole täydellinen pelastusteko, vaan meidän on tehtävä oma osuutemme. Ikään kuin Jumalan työ olisi jäänyt kesken ja meidän pitää hoitaa se loppuun.
Toisaalta evankeliumiksi voidaan käsittää myös koko Mat, Mark, Luk ja Joh. Sisältö, Siellähän on vuorisaarna ja paljon muuta vaatimusta ja lakia joukossa.
Jopa 5Mos 28: 15-16 sanoo että Jos ette tarkoin noudata kaikkea hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille tänä päivänä annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset: Te olette kirottuja kaikkialla minne menettekin….
Gal 3. 20 Näyttää sanovan päinvastaisesti: ”Ne jotka luottavat lakiin ovat kirouksen alaisia.”
Ristiriita näiden kahden välillä on kuitenkin näennäinen. Lain tehtävä on ainoastaan osoittaa meille synti. Sen noudattamisesta ei saa tehdä pelastuksentietä. Niinpä vuorisaarnan jokaisen kohdan kirjaimellinen noudattaminenkaan ei meitä pelasta. Meille jää yksin usko.
Usko siihen, ettei mitään ponnistelumme riitä. Olemme vailla Jumalan kirkkautta, joten en omilla teoillani voi asiaa yhtään auttaa. Joten olemme kadotettuja syntisiä, jollemme luota yksin Kristuksen sovitustyöhön.
Joten jäämme uskossa jatkuvasti kadotetuiksi syntisiksi, jotka ovat täysin armon varassa. Laki osoittaa se päivittäin ja hetkittäin täysin selväksi. Sen täyttäminen jää meiltä aina vajaaksi.
Tällainen usko tuottaa silti, juuri sen valtavan ilon, jonka Raamattu lupaa. Koska se vapauttaa meidät kokonaan lain vaatimuksesta. Pyhä Henki sen sijaan ohjaa meitä oikeaan. Hänet on meille annettu oppaaksi ja avustajaksi uskon vaikealla matkalla.
Lain tarkka noudattaminen voi saada meissä myös iloa aikaan, koska huomaamme kykenevämme parantamaan elämäämme omilla ponnisteluillamme. Tämä ilo ei tule ristin sovituksesta. Vaan oman onnistumisen kokemuksesta.
Näin lyhykäisesti olen asiaa vasta tässä pohtinut. Ari tuskin tähän tyytyy. Minulle tuottaa kuitenkin suurta iloa, jo pelkkä asian pohdiskelu. Lain ja evankeliumin erottaminen on kristityn suurin haaste ja vaikein taito.
Pekka kuinka Sana kasvaa hedelmää?
Kun tulin täysin luterilaisessa ympäristössä uskoon niin kerran tunnustin seurakunnan pastorille etten voimennäoman maallisen isänĩ luo kun heti riidellään, hän opetti käskyn ”kunnioita isääsi ja äitiäsi..”, tämä sai sen aikaan että seuraavan kerran kun menin isän luoniin ei riidelty vaikka isä puhui niitä vanhoja samoja asioita kuin ennen, mutta minulla oli rauhayli ymmärryksen käyvä olla hiljaa, onko tämä minun oma teko vai Jumalan? Samoin kaiken evankeliumin Sanan kanssa kun Jumala näyttää niin kun tunnustan syntini niin Hän puhdistaa, tätä on pyhitys ja Sanan kylvämisestä kasvava hedelmä.
Jumala laittaa lakinsa uudestisyntyneen sydämeen ja on sydämen halu elää sen mukaan, ei siis pakosta vaan sydämen halusta.
Siis kun Pietari käveli veden päällä kun Jeesus kutsui niin hän pystyi kun katsoi Jeesukseen mutta kun katsoi olosuhteisiin ja omiin kykyihin niin vajosi, siis miksi Sana ei kanna hedelmää?
3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: ”Katso, kylväjä meni kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
9 Jolla on korvat, se kuulkoon.”(Matt.13)
Pastori kylvi ja sinä olit hyvää maata tuolle sanalle vanhempien kunnioittamisesta. Niinpä sana kantoi hedelmää. Toivottavasti välisi isäsi kanssa paranivat tuostakin edelleen.
Martti Pentti entä täällä blogi alustalla, kuka ottaa Sanan ilolla vastaan ja kantaa hyvää hedelmää?
Tuntuu kuin oikein kilpailtaisiin kuka on suurin syntinen ja tarvitsee joka päivä enemmän ja enemmän armoa, kieltää Jeesuksen Sanat lakina, ei kuulu mulle?
Kuuluko tuon tietäminen kenellekään? Haluaisitko pitää listaa ’pelastetuista sieluista’?
Martti Pentti kyllä kuuluu jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisesti, siis kun kysyy itseltään ”otanko Jeesuksen Sanat ilolla vastaan ja kasvanko niiden mukaista hedelmää?”.
Vai ylenkatsonko Jeesuksen Sanat?
Joh. 12:48
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä
Kuuluuko se sinulle, kuka muu ottaa sanan vastaan ja tuottaa hedelmää?
Martti Pentti kyllähän saman Isän lapset on hyvä tuntea, veljeni ja sisareni, joilla on sama henki.
Älä, veikkonen, meitä netistä hae, vaan mene lähimpään seurakuntaan, on se sitten minkä kirkkokunnan tahansa!
Martti Pentti ketä ”meitä” tarkoitat, en valitettavasti vielä ole tunnistanut Isäni ääntä täältä?
Isän lapsia täällä on kuitenkin monta, sinäkin.
En malta olla laittamatta tähän yhtä uudentestamentin helmeä, joka antaa meille ymmärrystä siitä kuka on Kristitty ja kuka ei. Tämän luettuaan, pitäisi syntyä veljeyttä ja Rakkautta toisiamme kohtaan. Emmekö kaikki tunnusta ylösnoussutta Kristusta ja Hänen Jumaluuttaan? Älköön inhimilliset mielipide erot, erottako meitä Kristuksesta, vaan antakoon Hän meille kaikille lisää ymmärrystä ja Armoa, Armon päälle.
1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
4 Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
5 He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
7 Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10 Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11 Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20 Jos joku sanoo: ”Minä rakastan Jumalaa”, mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä. (1.Joh.4.)
Ismo Malinen kun Pietari sanoi seuraavaa:
15 Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?”
16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”.
17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.(Matt.16)
Oliko hänellä Pyhä Henki?
Siis vaikka Jumala ilmottaakin lhmiselle että Jeesus on Kristus, elävän Jumalan poika niin eivät ihmiset kunnioita Jeesusta vaan ylenkatsovat Hänen Sanansa.
Ismo Malinen huomaa kaksi tärkeää asiaa tässä kun tuot esille voiko ihminen sanoa ”Jeesus on Herra” ilman Pyhää Henkeä.
Ensinnäkin kaikki ottamasi Raamatun kohdat ovat muiden kuin Jeesuksen sanomia eli ne on sanottu aikana jolloin kuolema oli lähellä jos tuon sanoi eli heitä vainottiin, siis vaikkakin kirjoittajat olivat apostoleita niin heidän sanansa ei ole iankaikkisen elämän sanoja.
Toiseksikun Jeesuksen ennustus:
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Tämän jälkeen siis perkeleen joukot alkavat julistaa omaa taivasten valtakuntaa eli siihen on Jeesuksen Sanat:
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’
23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.(Matt.7)
”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ”Herra, Herra!”, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.”
Tuo tarkoittaa Ari niitä, jotka eivät usko Jeesuksen sovituksen riittävän, he eivät noudata Isän tahtoa, vaan pystyttävät omaa vanhurskauttaan ja Herran nimessä tekevät omia tekojaan. Kysymys on uskosta. Jumalan tahto on, että me uskomme Jeesuksen. Kaikki vanhurskaat teot tulevat tämän uskon mukana, mutta ilman tuota uskoa on vain omia tekoja. Kaikki ihmiset voivat tehdä hyvää, ja olla mitä suurimpia hyväntekijöitä, mutta niillä ei kukaan pelastu tästä maailmasta. Jumalan tahdon siis tekee se, joka uskoo Kristuksen Pelastuksekseen, eikä perusta elämäänsä enää omiin tekoihinsa. Tästä on kysymys Kristinuskossa.
”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.” Joh.1:12-13
Isän tahto on, että me uskomme Jumalan Lähettäneet Kristuksen, että me Hänessä eläen, emme enää eläisi itse. Pyhä Henki todistaa jokaisen Kristityn sydämessä, että Kristus yksin riittää ja se joka meitä houkuttelee pois Kristuksesta, ei ole Jumala, vaan maailman henki, joka on Jumalaa vastaan ja sanoo; ”Ei Jumala voi mitään tehdä, jollet itse tahdo.” Ja näin sanoen ihminen tekee turhaksi Jumalan Armon ja laupeuden.
”Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.”
Ef.4:30-32
Ismo Malinen siis uskosi mukaan jumaai tahto on kuvaamasi?
Minulle Jumalan tahto on se mitä Jeesus Sanoo, ensinnäkin rakastaa Jumalaa yli kaiken toiseksi lähimmäistä niinkuin itseään.
Kun Jumala näytti kuinka minä omilla teoillani olin saanut lähimmäisissäni aikaan paljon surua ja kärsimystä niinvieläkö eläisin niin itserakkaasti kun Jeesus on parantanut paatuneen sydämeni ja Jumala antanut Pyhän Hénkensä?
Kun miettii sinun oppi isääsi ja kirkkoa yleensä niin kuinka historiasta voimme lukea kuinka paljon tämä ”oikea uskosi” on aiheuttanut kärsimystä ja jopa kuolemia, sitäkö on kristin uskosi?