Ystävältäni oli tivattu sitä; “uskoiko hän”. Kummallista, uskosta yritettiin tehdä teko, josta riippuu kaikki. Jos uskot, olet oikea kristitty, jollet, niin, huonompi juttu.
Joudun pohtimaan tuota uskon salaisuutta ja juuri tuon ystäväni näkökulmasta. Sillä hän lupautui saarnaani kuuntelemaan ja tuli myös. Olikin hienoa, kun sain valmistaa sanani, juuri hänen korvilleen sopiviksi.Valmistusprosessin aikana sain sydämelleni sanat: ” älä yritä olla pappi”.
Niinpä jätin pois kaikki viittaukset, siihen ja siihen kohtaan. Samoin kaiken teologian ja pyrin niin yksinkertaiseen sanoitukseen kuin mahdollista. Oivalsin miten vaikeaa on evankeliumin julistaminen yksinkertaisin ja selkein sanoin. Sillä Jumalan tiet ovat suoria, mutta me teemme niihin paljon mutkia.
Jumalan evankeliumi on niin yksikertainen, että sen julistaminen sellaisena, kuin se oikeasti on, lienee meille madotonta. Haluaisimme niin kovasti tehdä jotakin, sen eteen että voisimme hyväksyä Jumalan hyväksyvän meidät. Saarnoihimme, pyrkii tuo ajatus mukaan, että jokin oma osuus olisi kuitenkin. Pikkuhiljaa alan tajuta sitä mitä Erkki Leminen sanoi: “meidän tehtävämme on vastaan hangottelu.”
Jumalan työn vastustaminen on ainoa mihin me kykenemme. Jotkut jopa sitten siihenkin, että lopettaa Jumalan työn vastustamisen ja ottaa evankeliumin sanoman vastaan. Saarnatessamme ristiin naulittua Kristusta ja pelastusta ainoastaan Hänessä, me joudumme kuolemaan aina itsellemme.
Vain silloin evankeliumi voi tulla oikeasti ilosanomaksi kuulijalle, Jos vapahtajamme saa tulla hänelle kaikeksi, kaikessa.
Pohdintani lähti tuosta ystäväni kertomasta ja siitä mitä se usko oikein on, jonka Jumala yksin vaikuttaa ? Sanan ja sakramenttien kautta. Onko se sitä, että kun vastaan hangottelun lopettaa, niin silloin juuri Jumala voi antaa uskon?
Pekka oletit väärin ettenkö ”tiedä” mitä Jumala tekee vauvakasteessa, vastaukseni oli yksinkertaisuudessaan lyhyt ja ytimekäs:” ”, siis ei mitään.
Et saa Jumalaa toimimaan Sanaansa vastoin vaikka kuinka yrittäisit, siis kasteessa se tarkoitaa sitä mitä Sanassa on siitä kerrottu eli Jeesus kutsuu syntisiä parannukseen ja vasta sen jälkeen kastetaan, Raamatussa ei ole toista järjestystä. Jeesus eikä Johannes kastaja eivät kastaneet yhtään lasta, ei yhtään ja tämän voit tarkoistaa Raamatusta. He eivät kastaneet niitäkään jotka kyllä tulivat kasteelle mutta eivät tunnustaneet syntejään.
Valitettavasti tämä ”opillinen keskustelu” ei saa aikaan parannusta vaan kaivat vaan syvemmän poteron josta et edes kurki suuntaani vaan loukkaannut kun ”riitelen ja mitätöin”.
Pidänkin tärkeämpänä arkielämän asioita joista kyllä ”näkee” onko usko oikea jos vain nöyrtyy niitä tarkastelemaan.
Yksi perus kysymys on Jumalan voima, onko evankeliumissa voimaa vai pelkkää ”oppia”?
Kiitos Ari, kun tunnustat reilusti sen, ettei Jumala kykene tekemään mitään, jollet sinä auta. Tässä juuri on uskomme ratkaiseva ero. Uskosi mukaan ihmisen on ensin lähestyttävä Jumalaa ja sitten vasta Jumala kykenee pelastamaan ihmisen. Aika pieni Jumala sinulla on. Minä taas uskon Jumalan sovittaneen jo maailman ja kun uskon sanan tästä pelastuksesta, niin se minulla jo on. Sinun tarvitsee sen lisäksi olla kuuliainen ym. ym. Eli täyttää ehtoja. Minulle kaste ei ole mikään minun tekoni, vaan Jumalan armon osoitus. Yhtä vähän kuin saatoin vaikuttaa omaan kasteeseeni, niin yhtä vähän saatoin vaikuttaa sovitustyöhön Golgatalla.
Pekka ei Jumala ole kykenemätön pelastamaan kaikkia vaan Hän on vanhuskas ja pelastaa kenet haluaa ja tämä tapahtuu Sanansa kautta eli ei ohi Jeesuksen.
Luuk. 5:31
Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Luuk. 5:32
En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.”
Jumala sovitti maailman Jeesuksen kautta että syntiset kuullessaan evankeliumin voivat lähestyä Jumalaa.
Mietippä Raamatun sanaa tästä eli Jaakobin lausetta:
Jaak. 4:8
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Niinpä. Sinä saat vahvistuksen omalle harhallesi Raamatusta, kun selität Raamatun kohdat mielessäsi sillä tavalla, että ne tukevat uskoasi. Samaa tekevät Jehovan todistajatkin. Heille ei riitä pelkästään se mitä Raamatusta voi lukea, vaan he selittävät sen oman oppinsa mukaiseksi. Saman syytöksen voit tietysti esittää minulle.
Uskon kuitenkin olevani täysin kykenemätön pelastamaan itseäni. Jollen täydellisen syntisenä ja kadotettuna voi turvautua Jumalan armoon Kristuksessa, niin minulla ei ole mitään toivoa. Mikään minun oma tekoni ei voi lisätä mitään siihen mitä Jumala on puolestani omassa Pojassaan minulle valmistanut. Uudelleen kastaminen merkitsisi minulle sovitustyön riittämättömyyttä. Jolloin toimisin vastoin uskoni perusteita.
Pekka hyvin tuot esille ”uskosi perusteet” eli luterilaisen perustan.
Huomaatko kuinka edelleen kaivat poteroasi syvemmälle ja ehkäpä ainakin harmistut kun ravistelen uskosi perustaa.
Sanot minulle:” Sinä saat vahvistuksen omalle harhallesi Raamatusta, kun selität Raamatun kohdat mielessäsi sillä tavalla, että ne tukevat uskoasi. ”
Hetkinen, siis luen Raamatun Sanaa niinkuin seon kirjoitettu, mitä minä ”selitän”?
Sanoppa mitä on selitys tuossa Jaakobin lauseessa?
Jaak. 4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Kuinka pieni lapsi lukisi tuon (juuri lukemaan oppinut)?
Sanoppa mikä on Jumalan voima evankeliumissa?
Pekka tuo ”itsensä pelastamaninen” on sulle se suuri peikko, siis kuvitteletko että minä pystyn pelastamaan itseni?
Ajatellaampa veteen hukkuvaa, pelastaako hän itsensä kun tekee auttavan sanan mukaan:” tartu minun käteen niin vedän sinut vedestä ylös”, kuka siis pelastaa?
Ihmeellistä johdatusta sain taas kokea, kun etsin kirjahyllystäni kastetta koskevaa kirjallisuutta. Löysin sieltä samalla kirjoja, joita tarvitsen seuraavaa luentoani varten.
Alan nyt tutkimaan niitä. Joten jätän tämän hyödyttömän keskustelumme nyt taas kerran tähän. Sain suuren hyödyn, kun löysin nuo kirjat ja samalla tajusin ettei minun tarvitse jatkaa tätä keskustelua. Hyvää Tapaninpäivää sinulle vaan Ari.
Pekka laitan tähän loppuun yhden ”ajattelijan” lauselman:
””Hauska huomata, että kun tultiin ytimeen: Mitä Jumala teki kun minut kastettiin, ni keksitkin ihan muita kysymyksiä. No se vain kertoo minulle sen että et voi sitä tietää. Niinpä keksit pakotien.””(Pekka)
Hyvää Tapanin päivää myös sinullekkin
En keksinyt pakotietä sillä tajusin vain miten hyödytöntä ja ajan tuhlausta on väitellä kanssasi Ari. Vieläpä, kun sana kehottaa välttämään hyödyttömiä väittelyitä.
”Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;
mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.” 2.Kor.3:15-18
Kun ihminen syntyy, niin tuosta asiasta käytetän tuota ainutlaatuista sanaa syntyä.
Jokainen joka ymmärtää elämästä jotain, ymmärtää, että lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan. Kun ihminen syntyy, niin se on Lahja. Kun ihminen syntyy Jumalasta (Hengestä) niin onko siinä tehty jotain, vai saatu lahjaksi jotain?
Tuohon kysymykseen ei ole kuin yksi vastaus. Kaikki alkaa tämän asian ymmärtämisestä. Jumala on Rakastanut ensin meitä, jotta me synnymme Hänestä ja Hänen kauttaan. Samoin kuin luonnollinen laspi syntyy äitinsä kautta, niin on kuitenkin lapsi isästä lähtöisin, sillä nainenkin on miehestä otettu.
Kaikki on alkuisin Jumalasta, eikä kukaan ole itsensä oma. Kukaan ei ole syntynyt omasta tahdostaan, vaan kaikki ovat alkuisin samasta siemenestä, joka kuudentena päivänä luotiin. Olemme olleet kaikki olemassa jo luomisessa ja siten myös Jumalan teko.