Tunnustuskirjat – Pyhitys

Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen. 

Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Kolmas uskonkohta(sivu 306)
b2ap3_thumbnail_Pyh-Henki.jpg

Kuka on Pyhä Henki ja mikä tehtävä Hänellä on?

Keillä on Pyhä Henki vai onko se salaisuus, jota kukaan ihminen ei voi tietää?

Mikä merkitys on 10 käskyllä; tekeekö niiden noudattaminen meistä kristityn?

Mitä pyhitys tarkoittaa?

Miksi on ainoastaan yksi pyhä kristillinen kirkko; mikä yhdistää jonkun seurakunnan pyhään kristilliseen kirkkoon?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Jari Raappana.
    En näe meidän herätyskristittyjen näkemyksissä pohjimmiltaan eroa.
    Sanon kuitenkin, että tuo kasteasia, kun vedotaan oman pelastuksen lepäävän siinä, että on itse menty kasteelle, tai se on ollut upotuskaste tms., on siinä rakkennettu oma teko autuuden perustaksi.
    Aivan samanlainen harhakäsitys on niillä luterilaisilla herätyskristityillä, jotka vetoavat siihen, että he ovat tehneet aidon parannuksen ja ”kaikki” syntinsä silloin korjanneet.
    Tällä kertaa viittasin kuitenkin niihin käsityksiin, jonka mukaan kirkko pitää olla semmoinen ja semmoinen, riisuttu kuvista ja krusifikseistä tms. Ei Kristus antanut niistä asioista mitään käksyä.

  2. Näkisin, että kuten Raamattuakin niin myös tunnustuskirjojamme pitäisi tulkita sen ajan hengen ja tilanteen mukaisesti. Jos niiden tekstejä siirretään tähän päivään suoraan ja sanatarkasti, saattaa tulla hyvinkin omituisia ja suorastaan vaarallisia tulkintoja.

    Kari, ajan henki on väärää evankeliumia, joka vie kadotukseen. Terveellisessä opissa on Jumalan laki ja evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oikein eroteltuna. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat, sanoi Jeesus.

    Vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. (Gal. 1:

  3. ”Kari, väitit, että Raamattua pitää tulkita ajan hengen mukaan. Samoin Tunnustuskirjoja pitää tulkita ajan hengen mukaan.”

    No, enpä nyt ihan noinkaan väittänyt. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos me näkisimme ja ymmärtäisimme tänä päivänä kaiken niinkuin 500 ja 2000 vuotta sitten on nähty ja ymmärretty, voisi elämä olla aika mielenkiintoista…

  4. Jorma. Pelastukseni ei lepää siinä, että on itse menty kasteelle, tai että se on ollut upotuskaste. Eikä pelastukseni lepää edes siinä, että on tehty parannus. Enkä tiedä ketään muutakaan, joiden pelastus lepäisi tällaisten asioiden varassa. Kyllä se pelastus lepää erään aivan toisen, kuin minun hartioilla.

  5. Kari, väärää toivoa on omavanhurskaus.

    Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’ Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!’ ”Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk. 18: 9-14)

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.