Tunnustuskirjat – Pyhitys

Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen. 

Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Kolmas uskonkohta(sivu 306)
b2ap3_thumbnail_Pyh-Henki.jpg

Kuka on Pyhä Henki ja mikä tehtävä Hänellä on?

Keillä on Pyhä Henki vai onko se salaisuus, jota kukaan ihminen ei voi tietää?

Mikä merkitys on 10 käskyllä; tekeekö niiden noudattaminen meistä kristityn?

Mitä pyhitys tarkoittaa?

Miksi on ainoastaan yksi pyhä kristillinen kirkko; mikä yhdistää jonkun seurakunnan pyhään kristilliseen kirkkoon?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Juha, tuo sana ”pullamössö” tuntuu olevan tänä päivänä suosittu sana myös lehtien yleisönosastoissa. Niissä sillä yleensä halvennetaan ihmisiä ja ihmisten ajatuksia ja tekoja. Siksi inhoan sen käyttöä.
    Jumalan Armo ja sen saarnaaminen ei ole mitään ”pullamössöä”!
    Jumala rakastaa meitä niin paljon, että Hän antoi Poikansa kärsimään ja kuolemaan keskellemme jotta me ymmärtäisimme Hänen valtavan Armonsa ja Rakkautensa meitä kohtaan. Laki on sitä ”mössöä” tähän verrattuna.

  2. Pyhittyminen voi toki joskus olla näköalojen laajentumistakin, mutta se on, tai ainakin pitäisi olla, usein myös tien kapenemista, kun elämästämme karsiutuvat sellaiset asiat pois, jotka osoittautuvat Jumalan tahdon vastaiseksi eli synniksi. Uskova ei voi olla kannattamassa sellaisia näköaloja, jotka sotivat Jumalan tahtoa vastaan. Sellaisten asioiden kannattaminen ja suosiminen ei ole näköalojen laajentumista, vaan tottelemattomuutta.

    Jari, näin on. Kiitos hyvästä kommentista.

  3. Kari, Jumalan armon saarnaaminen ei ole pullamössöä. Mutta jos saarnaaja kertoo matkakertomusta ja puhelee yleisiä asioita ja mahdollisesti vielä vääristää evankeliumia, niin se on pullamössöä, jolla ei ole muuta arvoa.
    Evankeliumi pitää tulla joka sunnuntai selvästi ja puhtaasti. Siinä ei saa olla laista pienintäkään osaa. Evankeliumi on aina ilman ehtoja. Pullamössösaarnaajat eivät osaa pitää lakia ja evankeliumia erillään vaan ne ovat yhtä ja samaa mössöä.

  4. Martti Pentti. Olet kyllä taitava kääntämään asiat päälaelleen ja nurinniskoin sekä saivartelemaan, se täytyy kyllä tunnustaa.

    Asioiden katsominen ja näkeminen yhtäältä, ja niiden kannattaminen ja suosiminen toisaalta ovat kaksi täysin eri asiaa. Ihminen voi nähdä läheisensä elämässä esimerkiksi terveyden tuhoamista epäterveellisellä elämäntavalla, mutta hänen tämän asian näkeminen ei tarkoita tämän asian kannattamista ja suosimista.

  5. ”Ihminen voi nähdä läheisensä elämässä esimerkiksi terveyden tuhoamista epäterveellisellä elämäntavalla, mutta hänen tämän asian näkeminen ei tarkoita tämän asian kannattamista ja suosimista.” Tätähän minäkin tarkoitan. Ei pidä sulkea silmiään todellisuudelta. Asiat pitää nähdä sellaisina kuin ne ovat, silloin voi tehdäkin niille jotain. Näkökulman vaihtaminen auttaa näkemään enemmän. Näkökulma ei ole vielä näkökanta eikä näkemys.

  6. Martti Pentti, taisin pudota kärryiltä. En näe mitään hyvää siinä, että minä katsoisin jonkun muun syntistä elämää eli laajentaisin näköalaa. Ei se auta minua pyhittymisessä vaan ainoastaan se voisi minut eksyttää.
    Martti Pentti: ”Pyhittyminen ei ole uskoni mukaan näköalan kaventumista vaan laajentumista.”

  7. Martinkin olisi hyvä pysyä kirkkomme tunnustuksessa
    ”Jumala ei tahdo olla tekemisissä ihmisten kanssa millään muulla tavalla kuin sanan ja sakramenttien välityksellä. Kaikki se, mitä ilman sanaa ja sakramentteja Henkenä ylistetään, on itse Perkeleestä.” (Schmalkaldenin opinkohdat, Kolmas osa, kohta 8. Rippi)

  8. Jari Roos toi keskusteluun antinomismin näkökulman, aivan kuin lakia ei tarvittaisi. Minusta emme ole Lutherin ajoista siirtyneet mihinkään, sillä ihminen on edelleen yhtä paatunut ja syntinen, eikä tule totuuden tuntoon väärän toivon vakuuttamisella.
    Kun Luther neuvoo meitä pelkäämään, on kai tarkoituksena pikemminkin johtaa meitä tuntemaan itsemme syntiseksi ja Jumala vanhurskaaksi. Hän ei kuitenkaan ole mikään Helinä-keiju, joka sauvallaan pimpauttaa pahat asiat hyväksi just toiveittemme mukaan.
    Herran pelko vieköön meitä ennne muuta kunnioitukseen ja itsemme tuntemiseen hänen tahtonsa alaisena. Mikä siinä on niin kamalaa?

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.