Tunnustuskirjat – Pyhitys

Martti Pentti, seurakunta on uskovaiset. Jokaisessa uskovaisessa on Pyhä Henki. Luopiossa ei Pyhää Henkeä ole.

Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!” (Room. 8:15)

Jeesus sanoo: ” Mutta nyt minä menen hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: ’Mihin sinä menet?’ Mutta koska minä olen tämän teille puhunut, täyttää murhe teidän sydämenne. Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu. Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille”. (Joh: 16: 5-15)

Jorma, kiitos hyvistä kommenteista. Hienoa kun meillä on sama Henki.

Pyhästä Hengestä käytetään erilaisia ilmaisuja. Hän on kristittyjen yllä, heidän tykönään tai asuu heissä. Hän ohjaa, vaikuttaa, lohduttaa ja rohkaisee. Hän antaa sanat vaikeissa tilanteissa. Ainakin minä luen, että Pyhä Henki on aina se, joka hallitsee. Voiko silloin sanoa, että jollakin olisi Pyhä Henki? Minusta tuo sanonta kääntäisi asetelman väärin päin.

Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista. Pyhä Henki toimii, jos niin haluaa. Kuitenkin kaikki on vuorovaikutusta meidän puhetta Jumalalle ja Jumalan puhetta meille. Kuitenkaan Pyhä Henki ei koskaan toimi Jumalan kirjoitetun sanan vastaisesti. Olemme aina vastuussa toiminnastamme, emmekä koskaan voi vierittää väärää tekoa tai toimintaa Pyhän Hengen syyksi.

Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot; mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen. Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta. Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset; sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Ninkuin kaikissa pyhien seurakunnissa, olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. (1. Kor. 14:29-34)

Pyhä Henki johdattaa syntisiä ihmisiä Kristuksen luo ja kirkastaa hänen työnsä.

Opetus Pyhän Hengen työstä on kristityille rakas ja tärkeä uskonkappale. On ja löytyy sellaista opetusta, joissa kaikki viime kädessä perustuu ihmisen omaan suoritukseen ja ponnisteluun: Tarvitaan ihmisen oma uskonratkaisu ja kyky pysytellä Jumalan luona.
Kirkkomme tunnustuksen kolmannen uskonkappaleen selityksen mukaan: ”Minä uskon, että en voi omasta voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä tulla hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta”.
Näin Jumala kutsuu ja kokoaa emmekä halua sitä ylpeästi torjua Jumalan , vaan päinvastoin nöyrästi tunnustaa, että minussa ei ole voimaa ryhtyä uskovaiseksi eikä pysyä päivääkään oikeassa uskossa, ellei Jumala Hengellään minua omanaan pidä. Siinä on hyvä heikon ihmisen levätä.
Toisin sanoen aivan jokaisella, joka uskoo ja tunnustaa Kristuksen Jeesuksen Herrakseen on Pyhä Henki, eikä ole olemassa ns. kahden tason kiristittyjä, vaan joka tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, niin hänellä on Pyhä Henki.

Kumpi on elävä Herra, Raamattu vai Pyhä Henki? ”Pyhä Henki ei koskaan toimi Jumalan kirjoitetun sanan vastaisesti.” Raamatussakin on kerrottu, miten Jumala katuu ja muuttaa päätöstään. Miksei Hänellä olisi sitä oikeutta vieläkin? Onhan Hän kaikkivaltias.

Martti Pylkkänen, kiitos erinomaisesta kommentista. Suurin ihme, jonka ihminen voi kokea on uskoon tuleminen eli uskominen Jeesukseen Kristukseen.

Martti Pentti, myös Suomessa, jotkut ovat perustelleet väärää tekoa esim. sielunhoitotilanteessa Jumalan käskyksi. On todella vaarallista, jos väitämme Pyhän Hengen toimivan miten vain; tällöin on kyseessä saatanan henki. Henget on koeteltava. Ainoastaan Jumalan sanalla koettelemme henget.

Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa. Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. (1. Joh. 4: 1-6)

Juha, tämä käsiteltävänä oleva kohta Vähästä Katekismuksesta on äärettömän lohdullinen.
Haluaisin kuitenkin kuulla sinun kommenttisi asiasta, joka näistä vanhoista teksteistä tuli mieleeni. Esimerkiksi Lutherin teksteissä on paljon hyvin rankkaa tekstiä, jota tänä päivänä kutsuttaisiin varmastikin vihapuheeksi ja kymmenen käskyn selityksissäkin hän aloittaa aina: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa…
Tänä päivänä nähdäkseni kirjoitetaan ja toimitaan aika eri tyylillä, ei enää käytetä niin kohtikäyviä, ylhäältäpäin tulevia komentoja, ei yhteiskunnassa eikä kirkossa, vaan eletään enemmän todeksi kehoitusta: ”Älkää pelätkö” ja lähdetään tasavertaisista asemista, neuvotellen, liikkeelle asiassa kuin asiassa.
Eli tapa käsitellä asioita on nykyään hyvin erilainen kuin esimerkiksi Lutherin aikaan. Näin myös kirkossa. Ei soitella niitä tuomion pasuunoita vaan käsitellään asioita armon näkökulmasta…

Kari, kiitos pohdiskelevasta kommentista. Tänäpänä on paljon niitä, jotka haluavat kuulla rauha, rauha, ei mitään hätää. Saat toimia niinkuin toimit; Jumala ei teoistasi välitä; Raamattu on vanhentunut; jne. Samoin oli Jeremian aikana. Vaikka meillä on laki selvä ja tiedämme olevan lainrikkojia, niin voimme silti luottaa, että Jeesuksen kärsimä rangaistus riittää meidänkin rikkomusten maksuksi; näin Jeesukseen uskovilla. Tänäpänä unohdetaan helposti saarnata Jumalan lakia ja mikä pahinta, evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta jää myös hämäräksi tai se ei ole puhdas.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. (Joh. 3: 16-18)