Tunnustuskirjat – Luominen

Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan. 

Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.

Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)

Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?

Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?

Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?

 b2ap3_thumbnail_Arkkipiispan-vaakuna-.jpg

Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:

http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Sonja, kiitos kommentista, vaikka kommenttisi ammukset menivät ohi maalin.

    Parahin Juha, en minä ammuksia heittele. Minä vain ihmettelen tollaista totista todellisuuskäsitystä, joka ei vastaa todellisuutta, joka on kokemus todellisuudesta. Ja ihan totta, jos kirjaimellisesti otetaan tuo tunnustusteksti, niin voitko väittää, että siinä ei puhuta kuin miehille? Siis vai onko minullekin tuleva vaimo? Siis sehän hyväksyisi ainakin oletuksen kahden naisen suhteesta muussa tapauksessa. Sitä minä vaan, että on suuresti kyseenalaistettava mm. em. syistä, että onko kristinusko tarkoitettu ollenkaan naisille. Ja varsinkin niiden naisten pappeutta vastustavien argumentointi viittaa myös kyseenalaistamaan, että mitä fiktiota tämä kristinusko on. Mitä hyvää on seurannut naisten pappeuden vastustuksesta, jos naiset kautta maailman alkavat ajatella, että ei tämä uskonto koske meitä? Toisaalta se on pannut tutkimaan, mutta myös horjuttaa pahoin uskoani.

  2. Sonja, kiitos tarkennuksesta. Ensimmäisessä kommentissasi lainasit Teemun kommenttia. Joten oletin, että kommenttisi oli osoitettu Teemulle.

    Yhteinen uskontunnustus on kaikille niille, jotka tunnustavat uskoamme. Ihan en ymmärrä mitä tarkoitat vaimolla tässä yhteydessä tai pappeudella; miten ne liittyvät uskoomme Isään Jumalaan? Jokainen kristitty kuuluu kuninkaalliseen papistoon. Se taas ketkä seurakunta kutsuu kaitsemaan Kristuksen laumaa, on taas ihan eri juttu.

  3. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden

    .
    No, tuossahan tuo sanotaan noin eli sehän on miehen sanomaa ja ilmiselvästi miehille osoitettu sanoma. Ja on kait nyt päivänselvää, miten se liittyy käsitykseen naisen sopivuudesta papiksi. Että kaikki tämä miesten korostuminen esimerkiksi Paavalin kirjeissä, joista laskin kerran, montako kertaa aloitti sanoilla ”veljet”. Niin tämän kaiken aloin tiedostaa vasta kun kohtasin sen todellisuuden, jossa naisten pappeutta vastustetaan. Mutta tässä on ollut suuri vaara horjahtaa pois uskosta. Jumala kuitenkin tai Henkensä lienee kuljettanut minua niin, etten usko enää mihin tahansa taruihin, vaan elävään Vapahtajaan ja Puolustajaan ja kaiken Elämän Antajaan. Enkä sulje silmiäni enkä korviani, enkä enää suutanikaan.

  4. @ Juha Heinilä

    Kimmo, maapallomme ja sen kuu kiertävät aurinkoa. Aurinko liikkuu johonkin planeettoineen. Avaruus taitaa olla aika iso ja käsitys siitä taittaa meillä olla aika pieni, vaikka olisi sitä tutkinut koko elämän.

    Nyt meni nappiin Juha. Kymmenen pistettä. Ihmeiden aika ei ole ohi. Ensimmäisen kerran ollaan melkein sataprosenttisesti samaa mieltä. Hyvä me!!!

    Oikeastaan toi, ”aurinko liikkuu johonkin planeettoineen” on ainakin mulle vielä vähän epäselvä juttu. Mistä mihin, tai minkä suhteen liikkuu, mikä on se kiintopiste??? Kyllä se taitaa sittenkin olla enempi pelkkää lillumista kuin kovinkaan ripeää liikettä mihinkään päin. Eihän maailmankaikkeudessa ole tiettävästi mitään seiniä, kattoa, lattiaa tai äärtä, minkä suhteen mikään liikkuisi mihinkään.

  5. Kiitos Kimmo ja Elias. Minulla on vain epämääräinen käsitys aurinkokuntamme liikkeestä. Joten vauhdista en voi sanoa mitään. Vaikka se olisi miten suuri tahansa, niin silti se jää meiltä täällä huomaamatta. Kävimme muutama vuosi sitten NASAn Kennedy Space Centerissä Floridassa; tietotulva oli silloin liian suuri, joten osa tiedosta unohtui jo kotimatkalla.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.