Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)
Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?
Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?
Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?
Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm
Kaikki julkaistut blogini:
Lutherilta, samoin kuin keneltäkään aikalaiseltaan, on kohtuutonta vaatia sellaista astronomista, maan tai luonnontieteellistä tietämystä, joka on meidän ajallemme itsestään selvää. Tiedettä ovat vieneet eteenpäin tiedemiehet, eivät teologit. Vielä paljon Lutherin jälkeenkin on ihmisillä ollut mitä huvittavampia tieteellisiä käsityksiä. Paljon vaativampaa olisikin nähdä oman aikamme käsityksissä korjattavaa ja puutteellisuuksia. Se vaan jää useimmilta näkemättä ja tulevat sukupolvet nauravat vuorostaan meille.
Lainus Olavi Peltolan kirjoituksen loppuosasta: ”Kuka ja millainen Jumalan on” ? 5.Tiede ei esimerkiksi koskaan voi ratkaista sitä olemassaolon salaisuutta, että JOTAKIN ON OLEMASSA sensijaan, ettei ole olemassa mitään. Tämän pitäisi tehdä ihmisen nöyräksi todellisuuden edessä.
6. Jo aikoinaan Darwin kirjoitti: ”On mahdotonta ajatella, että tämä loistava ja ihmeellinen maailmankaikkeus, johon me tietoisina yksilöinä kuulumme, on syntynyt sattumalta”. On ihmeellistä nähdä se täydellisyys ja yksinkertaisuus, joka näyttää vallitsevan ihmisen tuntemissa luonnonlaissa.
7. Kehitysteorian on ajateltu kumoavan Raamatun luomisteorian pätevyyden. On kuitenkin kyseenalaista, voiko tieteellinen teoria pätevästi käsitellä maailman syntyä ja kehitystä. Ei ole riittäviä keinoja luotettavasti todentaa näitä asioita koskevia väitteitä. Tämä ei kuitenkaan merkitse, etteikö kehitysteoriaa voitaisi tiedon nykyvaiheessa käyttää esim. biologiaa systematisoivana apuvälineenä.
8. Kristittyinä uskomme Raamatun luomiskertomukseen. Kehitysteoria näyttäisi olevan sen kanssa ristiriidassa. Ilmoitustotuutta, esim. Raamatun luomisilmoitusta, ei kuitenkaan voida käyttää argumenttina luonnontieteen alueella. Luonnontieteen alueella on argumentoitava sille ominaisin keinoin. Toisaalta ei kuitenkaan ole mielekästä luopua Raamatun ilmoitustotuudesta tieteellisen teorian takia, joka on hypoteettinen ja joka todennäköisesti tulee muuttumaan tieteen kehityksen myötä.
9. Jeesuksen vastaus kysymykseen todellisuudesta ja totuudesta on kiteytynyt Jeesuksen sanoihin: ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani” (Joh 7:17) Raamatun Jumala kohdataan toimivana ja puhuvana. Hänen edessään ihminen joko uskaltautuu kokeeseen tai yrittää paeta!
Kristittyinä olemme vakuuttuneita siitä, että Raamattu antaa meille totuudellisen tiedon olemisemme varsinaisesta tarkoituksesta ja pelastumisellemme tarpeellisen avun, mutta ei anna tyhjentävää vastausta kaikkiin ongelmiimme. Jumalan luomina älyllisinä ja kyselevinä ihmisinä meidän on itse etsittävä vastaus kohtaamiimme tämän näkyvän todellisuuden ongelmiin ja tehtävä se niillä menetelmillä, jotka ovat meidän käytettävissämme.
Rajallisina olentoina, asia, jota tosin emme ylpeydessämme tahdo hyväksyä, emme milloinkaan pysty käsittämään täysin äärettömän Jumalan olemusta ja hänen suuria tekojaan. Meidän mahdollisuutemme tutkia olemassaolevaa ja oivaltaa sitä rajoittuvat viiden aistimme antamiin tietoihin ja suppeaan ja lyhytaikaiseen ajattelukykyymme. Meidän tulee käyttää kaikkia saamiamme mahdollisuuksia, mutta ei kuvitella voivamme tietää ja hallita kaikkea. Kristitylle tiede ei ole koskaan korkein ja ehdottomin auktoriteetti elämässä, vaan hän luovuttaa itsensä ja elämänsä yksin Jumalan ja hänen ilmoituksensa varaan.
”Minulle kertomasi tutkimus on vieras.” Mahdoitko kuunnella koulussa maantiedon tunnilla mitään? Jokaisen suomalaisen luulisi tietävän jotain jääkaudesta. En viitsi muuta kuin viitata soraharjuihin, salpausselkiin, silokallioihin ja oikeastaan kaikkiin maisemamme piirteisiin.
Pertti, kiitos kommenteista ja linkistä. Mielenkiintoista.
Jorma, kiitos kommentista. Näin on. Raamattu ei ole kaikkitietävä, vaikka siinä on kaikki se, mitä Jumala haluaa siinä olevan.
Teemu, kiitos tutkimusten rahoittajaselvityksestä ja kommenteista.
Kimmo, eipä taida kuu olla juustosta tehty ainakaan tuo joka on tuolla taivaalla. Mutta aurinkomme, joka on tuolla taivaalla, liikkuu, vaikka meistä jotkut luulevat sen olevan paikallaan.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Me emme ole täydellisiä ja kaiken tietäviä. Maailmassa on monia tutkittuja totuuksia, jotka tulevaisuudessa osoitetaan vääräksi.
Martti Pentti, koulukirjoissa on kaikenlaista asiaa. Nyt oli kysymys tutkimustuloksesta.
Tällaisen ainakin löysin kuin ERONEN, Matti: Jääkausien jäljillä. Helsinki, Ursa 1991. Muistaakseni tämä tentittiin OKL:n maantieteen peruskurssilla joskus 1990-luvun alussa. Tein pikahaun Itä-Suomen yliopiston tietokannasta
https://josku.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
ja sieltä ainakin löytyi.