Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)
Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?
Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?
Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?
Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm
Kaikki julkaistut blogini:
Jorma, kiitos hyvistä kommenteista.
”Kirjoitat aivan joutavia, Panu.
Onko sinulla aikatauluongelmia vai ymmärtämisvaikeuksia tekstieni suhteen?”
Jorma Ojala, kirjoituksesi alkavat saada surkuhupaisia piirteitä. Löydätkö viestistäsi ensimmäistäkään perustetta ainoallekaan väitteellesi? Haukut ensin Martti Pentin, sitten minut, mutta argumentit loistavat täydellisellä poissaolollaan. Minä (tai Martti Pentti) en ole esittänyt ainoatakaan perustelematonta väitettä.
Toisessa ketjussa kerroit, ettet osaa kirjoittaa ilman tunteita. Se lienee taito, jota sinun on syytä opetella. Argumenteiksi ei käy pelkkä ärsyyntymisesi ilmoittaminen tyyliin: kirjoitat soopaa; et ole kristitty; olet väärässä; olet typerä; kirjoitat halpaa viihdettä; olet holtiton ja tolkuton.
Olisikohan aika lopettaa tunteiden purkaminen ja aloittaa asiallinen keskustelu?
En aio ruokkia parjauskampanjaasii, Panu Saarela muuten kuin toteamalla pari asiaa. Muuta keskustelua meillä ei ole.
Sinä kirjoitat jatkuvasti minusta perättömyyksiä. Hyvin voisi käyttää sanaa valhe, vaikka se ruma sana onkin.
Ymmärrät joko huonosti tai teet sen tahallasi, aivan sama.
Tänään panet piikkiini arvostelun M. Pentin tekstistä, jota en ole edes lukenut.
Kirjoittelusi on hyvin henkillökohtaista.
Pari päivää sitten sanoit minun pilkkaavan jonkun uskoa, vaikka poimin simppelisti yhden media-aamiaiselta totuutena sanotun lauseen.
Tapasi on lukea tekstistäni riven välistä jotakin mitä siinä ei ole, minkä johdosta siten moralisoit minua.
Kun sinulla on näin vaikeaa ymmärtää tekstiäni, olisiko meidän syytä tutkia niitä yhdessä kasvotusten jonkun viranomaisen kanssa?
Pääset sitten selvyyteen. Sanon tämän kaikella vakavuudella.
Rakkaus ei ole uskoakseni millään tavalla kiinnostunut tekijänsä elämästä, ajallisesta tai iäisestä. Rakkaus antaa itsensä kokonaan toiselle, lähimmäiselle ja Jumalalle. Näin Jeesuskin opettaa. Suurin rakkaus vie vaikka tuhoon, jotta toiset pelastuisivat. Matteuksen 25. luvun vanhurskaat eivät olleet sen vertaa kiinnostuneita omasta pelastumisestaan, että olisivat edes pistäneet muistiinsa hyviä tekojaan. ”Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'”
Martti Pentti, taitaa vain meillä ihmisillä juuri tuo rakkaus olla sellainen, jota me kaikista vähiten osaamme. Meidän oma rakkautemme on parhaimmassakin tapauksessa itsekästä ja köyhää. Osaatko sinä rakastaa lähimmäisiäsi ja Jumalaa?
Panu, kiitos hyvästä kysymyksestä meille jokaiselle, jos osoitit kysymyksesi myös itsellesi. Meidän jokaisen on hyvä pohtia, miten kommentoimme ja millaisia tulkintoja teemme toistemme teksteistä. Joskus tulee Panu sinun kommenteista mieleen, että olet ”fariseus”, joka vaatii muilta ihmisiltä ties mitä ja tulkitset heidän kommentit mielesi mukaan ja toisaalta, jos joku kommentoija antaa pienenkin oikean kritiikin kommentistasi, niin kiehut kuin papupata; olenko saanut väärän kuvan sinusta?
Mielenkiintoista tämä fariseuksiksi leimaaminen, mitä sillä tarkoitetaan??
Ketä olivat fariseukset, no miunulla ei muuta tietoa kuin mitä Raamattu Sanoo, mutta siinä onkin tärkein kuinka he kohtasivat Jeesuksen ja Jumalan valtakunnan.
Kun Johannes kastaja aloitti parannuksen julistamisen, niin hän aloitti julistamaan Jumalan valtakuntaa, siis kuinka sinne päästään tekemällä parannus ja ottamalla kaste. Fariseuksetolisivat halunneet ottaa kasteen mutta eivät tehdä parannusta koska eivät kuvitelleet sitä tarvitsevansa.
Entä kuinka fariseukset suhtautuivat Jeesukseen ja Hänen julistukseen ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”, he eivät uskoneet Jeesusta vaan luottivat isiltä perittyyn uskoonsa eli ympäleikkaukseen ja sen mukaan saatuun Jumalan kansaan kuulumiseen ja omaan vanhurskauteensa. Kuitenkin Jeesus Sanoi että kuinka Jumalan valtakuntaan päästään vain parannuksen kautta, nöyrtymällä lapsen kaltaiseksi, luopumalla kaikesta omasta, siis ihmisen täytyi uudestisyntyä hengestä.
Kaiken kaikkiaan fariseukset luottivat isiltä perittyyn uskoon ja sen vanhurskautukseen eivätkä kuulleet Jeesusta ja näin päässeet sisälleJumalan valtakuntaan.
Ketä ovat tämän päivän ”fariseukset”??
Ari, kiitos kysymyksestä. Itse ajattelen niin, että ”fariseus” on henkilö, joka on itserakas, asettaa muille sellaisia taakkoja, joita itse ei ole valmis kantamaan; lisäksi ”fariseus” on tarkka siitä, että hänen tekemisiään ei alempiarvoiset saa kommentoida, vaan hän haluaa aina pohtia muiden (ei fariseusten) tekemisiä, jotka tietysti ovat väärin. Raamatussa olevat fariseukset kuuluivat uskonnolliseen puolueeseen, joilla oli tietynlainen oma oppi.
Juha Heinilä, eikö fariseukset olleet lapsena ympärileikkattuja ja lapsesta asti opettu isiltä perittyyn ”uskoon” ja näin he puolustivat sitä viimeiseen asti kuulematta Jeesuksen Sanoja eli olivat paatuneita niinkuin Jeesus selkeästi Sanoo, eivät nähneet omia tai isiensä pahoja tekoja vaan kuvittelivat seuraavansa Aabrahamin uskoa??
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
Ari, fariseukset olivat juutalaisia, kuten muihin puoluesiin kuuluvat. He pitivät omaa ”oppiaan” ainoana oikeana.