Kirkkolain uudistus palautui Eduskunnasta Kirkolliskokouksen uudelleen valmisteltavaksi. Perustuslakivaliokunta halusi muutoksia, jotka on helppo tehdä. Lisäksi Eduskunnan Hallintovaliokunta esitti vaatimuksia kirkkolain sisällön ja rakenteen muuttamiseksi. Tosiasiassa Hallintovaliokunnalla ei ole minkäänlaisia valtuuksia esittää Kirkkolakiin mitään muutoksia. Siksi sen mukaan ei tule toimia. Eduskunta voi vain hylätä tai hyväksyä Kirkkolain, ei tehdä siihen muutoksia, jotka ainoastaan Kirkolliskokous voi tehdä.
Nyt on Kirkkolaissa kirkon tunnustus selkeästi yksilöity. Jos Tunnustus siirretään Kirkkojärjestykseen, sen juridinen painoarvo putoaa ja maalliset lait kuten tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ohittavat kirkon tunnustuksen, jota ei ole määritelty itse laissa. Se tarkoittaa, että muutkin kuin Valtakunnansyyttäjä, eli myös kihlakunnan syyttäjät, saavat syyttää pappejakin Raamatun siteeraamisesta sellaisten kohtien osalta kuin mm ”nainen vaietkoon seurakunnassa” tai ”mies on vaimon pää” tai ”miesten kanssa makaavat miehet eivät peri taivasten valtakuntaa” tai jotkut/monet muut nykyisten ja tulevien maallisten lakien kanssa ristiriidassa olevat Raamatun kohdat.
Nyt Raamatun sana ja sisältö on Eduskunnan kirkkolaissa hyväksymä, jota hyväksyntää ei ole minkään muun uskonnon peruskirjoilla. Tätä etuoikeutta ei saa poistaa. Jos Raamattu nyt pudotetaan olemaan juridisesti samalla tasolla kuin esimerkiksi Koraani tai Mormonien kirja, avataan ovi pysyvästi kirkkomme erityisaseman lakkauttamiselle. Kysymys on siis erityisen vakavasta asiasta.
Seuraava askel maamme maallistumisprosessissa olisi silloin koko Kirkkolain poistaminen lakikokoelmista ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon siirtyminen samankaltaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi kuin on esimerkiksi Helluntaikirkko tai Roomalais-katolinen kirkko Suomessa. Eli kirkkomme olisi tavallinen Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimä uskonnollinen yhdistys, joka toimisi omien sääntöjensä ja rakenteensa mukaisesti ja suorittaisi omia rituaalejaan kuten kastamisen, hautaan siunaamisen ja konfirmaation sekä erikseen sovittavia yhteiskunnallisia toimintoja, kuten avioliittoon vihkimisen.
Tämä varmasti ilahduttaisi monia, mutta tekisi vielä useammat surullisiksi, vaikka kuinka perusteltaisiin ja jopa hehkutettaisiin, että kirkkomme olisi silloin ”brändätty moderni dynaaminen yhdistys” kansanomaisella iskevällä nimelläänkin, ”Evlut ry”.
Valtion pitää arvostaa kaikkia ihmisiä, jäseniään, samalla tavalla, mentaliteetilla. Otan tässä yhden esimsrkin lisää aikaisemman vuosikalenterin lisäksi. Tosin näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Kirkollisvero. Sen keräämisestä valtio pois. Kirkko voi itse kerätä veronsa jäsenmaksuillaan, jotka kirkko voi rakentaa samalla tavalla kuin nykyiset veronsa.
Ps. Ei valtio kerään minkään muun organisaatin, yhdityksen, yhteisön, seuran, jäsenmaksuja. Tosin joku poikkeus voi olla josta en ole tietoinen.