Tulkoon sinun valtakuntasi

Tulkoon sinun valtakuntasi
Toinen adventtisunnuntai
Kuninkaasi tulee kunniassa – adventus glorificationis
Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Eerik Sorolainen. Postilla 1621.
Evankeliumi Luuk. 17: 20-24

Adventti puhuu Kristuksen tulosta. Jouluun valmistautuminen puhuu hänen ensimmäisestä tulostaan. Toinen merkitys on hänen läsnäolonsa kirkon elämässä. Hän tulee jokaiseen messuun ja hartauteen, missä hänen nimeensä kokoonnutaan. Kolmas merkitys on hänen takaisin tulonsa kirkkaudessaan.

Evankeliumissa puhutaan hänen läsnäolostaan ihmisten keskuudessa. Siinä puhutaan myös hänen takaisin tulostaan.

Lutherin selitys katekismuksissa keskittyy Jeesuksen läsnäoloon meidän luonamme sanansa ja sakramenttien välityksellä. Hän erottaa tulon yleiselle tasolle ja meidän omaan elämäämme.

Yleisellä tasolla Jumalan valtakunta tulee väistämättä miedän mielipiteistämme huolimatta. Jumala toimii maailmassaan, jonka hän luonut ja Jeesuksessa pelastanut. Tämä on Jumalan valtakunnan tulemuksen objektiivinen puoli. Jumala on kaikkivaltias ja siksi myös hänen valtakuntansa tulee omalla voimallaan.

Luther ei kuitenkaan jää tähän yleiseen voiman ja vallan selitykseen, vaan tuo esille meidän oman asemamme tässä tapahtumassa. Me rukoilemme että Jumalan valtakunnan tulemus ei mene meiltä ohi, vaan saapua meidänkin luoksemme, meidän avuksemme, meidän vapaudeksemme, meidän elämämme onneksi.

Luther sanoo:
”Toinen pyyntö
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumalan valtakunta tulee kyllä itsestäänkin, ilman rukoustamme, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se tulisi meidänkin luoksemme.”
Uskonpuhdistajamme ei pysähdy tähän periaatteelliseen selitykseen, vaan neuvoo kädestä pitäen miten henkilökohtainen meitä koskettava Jumalan valtakunnan tulo toteutuu.
Ensinnäkin kaiken vaikuttaa Jumala itse. Taivaan Isä lähettää Pyhän Henkensä. Hän vaikuttaa keskuudessamme ja synnyttää meissä uskon. Jo pyhässä kasteessa meidät on otettu Jumalan lapsiksi ja olemme saaneet Pyhän Hengen lahjan. Rukoilemme siis, että tämä Jumalan äärettömän suuri lahja saa myös vaikuttaa meissä sekä uskoa että Jumalan mielen mukaista elämää.
Luther selittää:
”Miten se tapahtuu? Vastaus:
Taivaallinen Isä antaa meille Pyhän Henkensä, niin että me hänen armonsa vaikutuksesta uskomme hänen pyhän sanansa sekä elämme Jumalan omina täällä ajassa ja siellä iankaikkisuudessa.”

Kristuksen takaisin tulon hetkeä emme tiedä. Mutta kun hän tulee, niin kaikki näkevät hänet samalla kertaa. Yhtä selvästi kuin jokainen näkee salaman leimahduksen, yhtä julkinen on hänen takaisintulonsa. Kaikenlaiset salatieteet ja opit salaisesta ylöstempaamisesta ynnä muista piilossa tapahtuvista jutuista ovat tämän opin vastaisia. Kun Jeesus saapuu kirkkaudessaan, niin silloin Jumalan valta tulee kaikille selväksi yhdellä kertaa. Hänen valtakuntansa tulee täydessä kunniassaan.

”Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.” Jeesus.

Kuvassa:
Ylhäällä vasemmalla Lutherin Vähä katekismus arabiaksi ja ylhäällä oikealla kirkkomme tunnustuskirjat swahiliksi.
Alhaalla Katekismus 2000 arabiaksi sekä oikealla Augsburgin tunnustus ja Vähäkatekismus gbayaksi.

  1. Matias Roto:””Jo pyhässä kasteessa meidät on otettu Jumalan lapsiksi ja olemme saaneet Pyhän Hengen lahjan. Rukoilemme siis, että tämä Jumalan äärettömän suuri lahja saa myös vaikuttaa meissä sekä uskoa että Jumalan mielen mukaista elämää.”””

    Tuossa on rukous:””..saa myös vaikuttaa meissä sekä uskoa että Jumalan mielen mukaista elämää.””

    Kun katsoo koko luterilaisuuden historiaa niin herää kysymys miksi tuo rukous ei toimi?

    a) eikö Jumala kuule?

    b)onko Jumala voimaton toteuttamaan sitä?

    c)ymmärrämmekö mitä on Jumalan mielen mukaista elämää?

  2. Ari

    Toisin kuin väität, niin rukous toimii aina. Tämän perusteena ei ole ihmisen omat teot, hurskaus tai ansiot, vaan vain ja ainoastaan Jumalan oma teko, hänen valtakuntansa tulo meidän luoksemme.

    On väärän asian pitämistä keskuksena, jos jumalisen elämän keskuksena pidetään ihmiseen

    _ o m a a _

    puurtamista tuon saavuttamiseksi.

    Tekstihän puhuu siitä että

    _ J u m a l a _

    itse saa aikaan tuon jumalisen elämän. Se on Pyhän Hengen työtä. Pitää siis tarkastella kaikkea Jumala -keskeisesti ja kääntää koko huomio Jumalan omaan työhön.

    Kyseessä siis on Jumalan valtakunnan tulo. Hänen tuloaan me pyydämme ja hänen työnsä täyttymystä hänen tullessaan me odotamme ja hänen palaamiseensa me panemme toivomme ja uskomme tulevaisuutemme.

  3. Ari

    Jo Vanhassa testamentissa Jumala itse on puhunut siitä uudistuksesta minkä hän antaa veden pisaroitten kautta eli pyhän kasteen välityksellä.

    Kaste on Jumalan teko: ” _ M i n ä _ vihmon —”

    Jumala itse puhdistaa tämän kasteen kautta:

    ” — _ n i i n _ että te puhdistutte, _ m i n ä _ puhdistan —”

    Jumala itse antaa sydämen uudistuksen:

    ” _ M i n ä _ annan teille uuden sydämen —”

    Jumala itse antaa ihmiselle uuden hengen:

    ” _ M i n ä _ _ a n n a n _ — uuden hengen.”

    Voit itse lukea koko tämän tekstin, missä Jumalan oma teko tulee ilmi pyhässä kasteessa. Kaiken tapahtumisen subjektina on Jumalan oma persoona, hän itse,

    Jumalan ” _ m i n ä _ ”.

    Hes. 36: 25-27

    25 Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. 26 Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. 27 Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.

  4. Matias Roto Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta, kuinka tämä näkyy ihmisissä joilla ON Pyhä Henki, sanoissako vai myös teoissa?

    Entä kuinka Jumalan rakkaus näkyy ihmisessä jolla on Pyhä Henki?

    Room. 5:5
    mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

  5. Ari

    Kiitos hyvästä kysymyksestä.

    Vastauksena sanon, että mielestäni sanat ja teot kuuluvat yhteen. Ne molemmat ovat uskon hedelmiä. Pyhä Henki vaikuttaa niin uskon, toivon kuin rakkaudenkin.

    Viittaamasi hyvän raamatunkohdan lisäksi voimme liittää tähän myös seuraavan raamatunkohdan:

    Gal. 5: 22-23

    22 Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, 23 lempeys ja itsehillintä.

  6. Kiitos Matias hyvästä kasteopetuksesta. Tuohon Hengen hedelmien asiaan voisi vielä lisätä, että kaikki mikä on meissä lihallista toimii juuri noita hedelmiä vastaan, kiivaus, raadollisuus ja kaikki minkä ihminen itse saattaa aikaan maailmassa.

    On näet varmaa, että meissä jokaisessa Kristityssä vaikuttaa myös lihallisuus loppuun asti. (Tämä Arille tiedoksi, joka aina ihmettelee menneiden Pyhien ihmisten tekemisiä.) Ihminen on täydellinen Kristuksessa, mutta itsessään vajavainen, kiusattu, heikko ja monesti erehtyvä ja aina anteeksiantoa kaipaava.
    Sen tähden myös Jumalan Poika tuli lihaksi meidän tähtemme, että voi meitä kaikessa auttaa, mutta ennenkaikkea heikkouttamme. Itsessämme olemme kuolleita, mutta Kristuksessa väkevät. Läsnäollessa hiljaisia ja nöyriä, mutta uskossa vakaat, sillä Herramme on meidät lunastava kerran. Tätä odotamme hartaasti elomme päivät.

    Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
    7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
    8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
    9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
    10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.
    11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,
    12 kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”;
    13 ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!”
    14 Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,
    15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.
    16 Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.
    17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.
    18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. Hebr.2: 6-18

  7. Ismo

    Kiitos kommentistasi.

    Todellakin. Meidän lihalisuutemme pysyy meissä aina siihen aikaan asti, kunnes pääsemme täydellisyyteen taivaan kotiin, Jumalan kirkkauteen. Siihen asti alati anteeksiantoa ja Jumalan armahtavaan hyvyyteen turvautumista. Vielä elämme uskossa. Vasta silloin Isän kotona usko muuttuu näkemiseksi.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25