Totuus

Jeesus rukoili: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus”. (Joh. 17:17)
b2ap3_thumbnail_Totuus.jpg

Miksi Jeesus haluaa, että hänen seuraajat olisivat totuudessa?

Koko Raamattu on Jumalan sanaa; miksi Raamattu on ainoa paikka, josta löydämme koko totuuden Jumalasta ja meistä ihmisistä?

Miksi totuus, joka on Jumalan sanassa ei muutu maailman mukana, vaan on pysyvä, eikä meidän mielipiteet vaikuta siihen mitään?

 

Miksi meidän pitää tutkia itseämme Jumalan sanan valossa?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Meidän aikanamme on laajemminkin vaikeaa uskoa järjen valossa
    sitä, että kaikkivaltias Jumala pystyy välittämään sanomansa
    ihmiselle Raamatussa siten
    että Pyhä Henki inspiroi ja ohjaa totuuteen kirjoittajan
    kynää silloin kun Jumala niin tahtoo.
    Näkyy olevan vaikea uskoa, että sama Jumala, joka ohjaa päämiesten ajatukset niin kuin vesiojat, että sama Jumala ohjaa myös kynää ja piirrintä savitaululla.
    Vain uskon valossa Jumala osaa ja voi.
    Se tulee esiin Raamattua tutkiessa ja myös ihmisen elämän kriiseissä.
    Jumala ei voi, Jumala ei auta, Jumala ei anna anteeksi – se vei lopulta Juudaksenkin tuhoon. Epäusko.

  2. ” Pyhitä meidät totuudessa;sinun sanasi on totuus”
    Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ” Te olette jo puhtaat sen sanan tähden jonka olen teille puhunut” ( Joh-15;3 ) Elikä Jumalan sana on käyttövoimana jokaiselle, joka Jumalan sanaan turvaa. Samalla Sana erottaa heidät maailmasta Jumalaa ja lähimmäisiään palvelemaan.
    Sen tähden he tarvisevat pyhitystä ja erottumista tästä pahasta maailmasta palvelemaan elävää Jumalaa.
    Kaikki he ovat jo puhtaat Jeesuksen sanan ja evankeliumin kautta omantuntonsa puolesta, koska he ovat Jeesuksen pyhittämiä pyhiä. Sen tähden heidän tulee harrastaa pyhitystä, elikä erottautumista maailmasta Jumalalle, siihen Jumalan sana vie omansa.

  3. Lainaus Tunnustuskirjoista Raamatun arvosta

    Pyhä Raamattu säilyy ainoana tuomarina, sääntönä ja ohjeena. Se on ainoa koetinkivi, jonka avulla kaikki opit on tutkittava ja arvioitava; se ratkaisee, ovatko ne hyviä vai pahoja, oikeita vai vääriä. Muita tekstejä taas, sen enempää uskontunnustuksia kuin muitakaan tunnustuskirjan kirjoituksia, ei saa käyttää tuomarina niin kuin Pyhää Raamattua. Ne ovat ainoastaan uskon todistuksia ja julkilausumia, jotka osoittavat, kuinka kunakin aikana eläneet opettajat ovat Jumalan kirkossa ymmärtäneet ja tulkinneet Pyhää Raamattua kiistanalaisten opinkohtien osalta ja kuinka raamatunvastainen oppi on hylätty ja tuomittu.
    Tunnustuskirjat/Yksimielisyyden ohje (sivu 428, kohdat 7 ja

  4. ”Daniel oli Jumalan profeetta, joka sai näyn Jumalalta.” Tätä en kysynyt. Antaako Jumala profeetan katsoa valtakuntaansa kuin avoimesta ikkunasta vai onko näky vertauskuvallinen havainnollistus jostakin tärkeästä? Nykyaikaan sovitettuna: onko näky luonteeltaan suora televisiolähetys vai animoitu Powerpoint-luento?

  5. ”Tiedon tasolla tarkastellen voi joku kenties kompastuakin strutsiongelmaan.
    Uskon tasolla tilanne on mielestäni toinen. Jouduttuaan ensin henkilökohtaisesti Jumaan puhuttelemaksi, siinä johonkin ahdinkoon ja saatuaan sitten kokea Jumalan armon, on suhde Raamattuun Jumalan ilmoituksena läheinen.”

    Ei tässä ole kyse mistään kompastumisesta. On vain yksinkertaisesti valheellista väittää, että Raamattu on kaikin tavoin ehdoton totuus. Strutsi on tästä vain yksi esimerkki, joita voisi luetella loputtomasti.

    Uskoon tuleva ihminen imee raamattukäsityksensä viitekehyksestään – usein ennen kuin on lukenut sanaakaan itse kirjaa. Äkkikääntymiset ovat tavallisia herätyskristillisissä piireissä, joissa juuri hoetaan tuota ’Raamattu on ehdoton totuus’.

    ”Meidän aikanamme on laajemminkin vaikeaa uskoa järjen valossa
    sitä, että kaikkivaltias Jumala pystyy välittämään sanomansa
    ihmiselle Raamatussa siten
    että Pyhä Henki inspiroi ja ohjaa totuuteen kirjoittajan
    kynää silloin kun Jumala niin tahtoo.”

    Kyse ei ole siitä, etteikö uskoisi Jumalan voivan vaikuttaa kirjoittajan kynän liikkeisiin (”silloin kun Jumala niin tahtoo”). Kyse on siitä, millainen tuo kirja on ja mitä se sisällään pitää. Kuka tahansa ajatteleva ihminen näkee, ettei Jumala ole nähnyt tarpeelliseksi sitä kynää täydellisen totuuden kirjoittamiseen ohjata.

    On tietenkin inhimillistä, että ihminen pelastusvarmuutensa pönkittämiseksi hokee ’Raamattu on totuus’ -mantraa; lapsi tarvitsee tuttinsa; mieluummin turvallinen valhe kuin turvaton totuus. Raamatusta tehdään Kristus, uskon kohde, paperipaavi.

    Raamatun inhimillisyyden ja vajavuuksien tunnustamisen ei todellakaan tarvitse merkitä sitä, ettei kirja ja sen sanoma olisi rakas. Jumalaan uskova ihminen voi olla myös rehellinen. Ehkä jopa pitäisi.

  6. Meidän keskuudessamme löytyy paljon sellaisa ihmisiä jotka sanovat, että ihmisten puhe Jumalasta on aina likiarvoa, olipa sitten puhujana Paavali tai joku meistä ?
    Meidän pelastukseemme ei riitä se, että meillä on likiarvoja. Ei lainkaan niin, vaan meidän on sen sijaan kotettava päästä lähemmäksi Raamatussa olevaa Jumalan ilmoitusta.Raamatun ja tunnustuksemme mukaan Raamattu ei ole suinkaan vain likiarvo pelastuksestamme.
    Jumalan sana on armonväline, elävä ja voimallinen sana. Se kätkee sisälleen evankeliumin Kristuksesta ja vielpä itse Kristuksen edestämme ristiinnaulittuna Herrana ja kuolleista herätettynä. Joka on elävä Jumala joka elää sanassa ja sakramenteissa Herrana,Kristuksena ja Vapahtajanamme.Eikä ole suinkaan mikään turvallinen valhe, eikä turvaton totuus.
    Sillä me emme voi löytää Jumalaa, eikä Jeesusta kuin Raamatuun kirjoitetun evankeliumin kautta. Kaikki muu etsintä joutuu lopulta häpeään.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.