Jeesus rukoili: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus”. (Joh. 17:17)
Miksi Jeesus haluaa, että hänen seuraajat olisivat totuudessa?
Koko Raamattu on Jumalan sanaa; miksi Raamattu on ainoa paikka, josta löydämme koko totuuden Jumalasta ja meistä ihmisistä?
Miksi totuus, joka on Jumalan sanassa ei muutu maailman mukana, vaan on pysyvä, eikä meidän mielipiteet vaikuta siihen mitään?
Miksi meidän pitää tutkia itseämme Jumalan sanan valossa?
Kaikki julkaistut blogini:
Juha, olen täysin vilpitön sanoessani, etteivät nuo parin rivin vastauksesi yleensä aukea. Takana voi olla paljonkin ja hyvää asiaa, mutta se pitää avata lukijalle.
En todellakaan ymmärrä, miten viittauksesi Lutherin monisanaisuuteen ja kirkkoisiin ovat vastaus kysymyksiini. Enkä ymmärrä viimeisestäkään viestistäsi muuta kuin yrityksesi olla ironinen – sisältö ei aukea.
Panu. Kun noin pontevasti vakuutat, niin pakkohan se on uskoa ettet ymmärrä. Vika lienee uskoa tunnustavissa ?
>>>Juha, väität sitaattien antavan väärän kuvan Lutherista. Täällä on kuitenkin monella – jopa Ojalan – suulla todettu, että Luther piti Jaakobin kirjettä olkikirjeenä ja suhtautui siihen kriittisesti>>>
Juha Heinilä ei ole mielestäni tätä asiaa lainkaan kiistänyt, vaan tuonut tässä blogissa ja monessa muussa esille tämän 1522 UT saksannoksen merkityksen.
Olkiepistola, so what?
Erimielisyys koski mainittuja sitaatteja.
”Taitaa vain olla niin, että kristittyjen vastaukset eivät sinulle riitä.”
Oletko, Juha, sitä mieltä, että tekstisi on asiallinen? Teetkö Ojalan tavoin – argumenttien puuttuessa – niin, että vaihdat aiheen vastapuolen ”kristittyyden” kyseenalaistamiseksi?
Todella korkeatasoista keskustelukulttuuria. Joku voisi puhua myös alatyylistä. Blogistille erityisen sopivaa.
”Juha Heinilä ei ole mielestäni tätä asiaa lainkaan kiistänyt, vaan tuonut tässä blogissa ja monessa muussa esille tämän 1522 UT saksannoksen merkityksen.
Olkiepistola, so what?
Erimielisyys koski mainittuja sitaatteja.”
Hiirikin on herännyt. Missä kohti Heinilä on Lutherin kriittisyyden myöntänyt? Lainaus Heinilältä: ”Martti Luther ei pitänyt Jaakobia harhaoppisena. Toivon, että et jatka Jaakobin ja Lutherin mustamaalaamista, koska leima voi tulla.” ja Ojalalta: ”Luther ei ole missään pitänyt Jakobia harhaoppisena eikä pyrkinyt kumoamaan tätä”. Mielestäni herrat kiistävät tässä Lutherin kriittisen asenteen Jaakobin kirjeeseen selvällä suomen kielellä.
Kyse on – toisin kuin Ojala väittää – siitä, ovatko sitaatit aitoja ja ennen kaikkea antavatko ne vääristyneen (valheellisen) kuvan Lutherin ajattelusta.
Kuten kysyin: ”Miten nuo mainitut sitaatit siis antavat väärän kuvan Lutherista? Mitä niissä on sellaista, jota Luther ei (ainakin joskus) oikeasti ajatellut Jaakobin kirjeestä? (Äläkä nyt vain vaihda aihetta ja rupea puhumaan Lutherin myöhemmistä ajatuksista tai kontekstista.)”
Vastausta en ole saanut.
>>>Hiirikin on herännyt. Kyse on – toisin kuin Ojala väittää – siitä, ovatko sitaatit aitoja ja ennen kaikkea antavatko ne vääristyneen (valheellisen) kuvan Lutherin ajattelusta>>>> Panu Saarela
Taasko meni valehteluksi? Jos sinä Panu Saarela, et tosiasioilla pärjää, olisiko syytä vaihtaa aihetta?
Sinä tapasi mukaan panet omia sanojasi minun suuhuni.
Kontekstistaan irrotettu sitaatti antaa Lutheristä väärän kuvan.
Se on ihan oikein sanottu.
Sitaatit ovat teologista polemiikkia, eivätkä ne sinänsä ota mitään kantaa Uuden testamentin kirjojen tai Jaakobin luotettavuuteen sinänsä tai kaanoniin, joka sekin oli tämän blogin alussa väitteen aiheena.
Lutherin kritiikki koskee Jaakobin käyttöön katolaisen vanhurskautumiskäsityksen argumentaatiossa.
Ojala, voisitko ensimmäisen kerran perustella valehtelu-syytöksesi?
Kirjoitin: ”Kyse on – toisin kuin Ojala väittää – siitä, ovatko sitaatit aitoja ja ennen kaikkea antavatko ne vääristyneen (valheellisen) kuvan Lutherin ajattelusta”. Oletko siis kanssani samaa mieltä – että juuri tästä on kyse?
Kuitenkin kirjoitit; ”Juha Heinilä ei ole mielestäni tätä asiaa lainkaan kiistänyt, vaan tuonut tässä blogissa ja monessa muussa esille tämän 1522 UT saksannoksen merkityksen.
Olkiepistola, so what?
Erimielisyys koski mainittuja sitaatteja.”
En osannut tulkita tuota niin, että ilmaiset jotenkin olevasi kanssani samaa mieltä. Se nyt on selvää, että sitaateista tässä riidellään. Niihin liittyvä ”ongelma” ei vain ole selvinnyt.
”Kontekstistaan irrotettu sitaatti antaa Lutheristä väärän kuvan.
Se on ihan oikein sanottu.”
Voisitko kertoa, miten tuo sitaatti pitäisi esittää ”kontekstissaan”? Se antaa täsmälleen oikean kuvan Lutherin kriittisestä suhtautumisesta Jaakobin kirjeeseen. Mitään muuta en ole väittänyt sitaatin osoittavan. En ole esimerkiksi väittänyt sen kuvaavan Lutherin ajattelua syntymästä hautaan.
On se vain hienoa, kun täällä on oikein ”uskovien” kokoontumisajot, joissa ilmennetään kaikin tavoin kristillistä rakkautta, rehellisyyttä ja Hengen hedelmää. Hyvä Juha! Hyvä Jorma! Hyvä Tauno! Halleluja!
Ymmärrän hyvin miksi Luther-fani Juha pitää tärkeänä saada teksti kokonaisuudessaan.
Täällä on aikaisemmin ollut pari vesseliä, jotka hyvin hanakasti polemisoivat luterilaisuutta vastaan ja poimivat sitten tarkoituksella
asiayhteydestään irrotetttuja Luther-sitaatteja väitteensä tueksi.
Olen itsekin törmännyt tähän, kun eräs vapaisiin suuntiin ihastunut kirjoittaja väitti Lutherin kehoittaneen Melanchtonia tekemään iloisesti syntiä. No, kyllä tämä lause Lutherin kirjeessä löytyy, mutta vallan eri tarkotiuksessa kun kehoittamisena synnin tekemiseen.
Sitaatit pitää esittää asiahteydessään.
Sitaatti ei välttämättä selitä mitään Lutherin kriittisestä asenteesta Jaakobin kirjeeseen, vaan hänen suhteestaan katoliseen teologiaan, jossa Jaakobia käytetään argumenttina. Ne ovat kaksi eri asiaa. Piste.
Olen joka kerta perustellut. Kulje omia jälkiäsi ja katso mitä luet ja mitä kirjoitat, ja pyydä kauniisti anteeksi valheitasi.
En lähde sinun väitteitäsi perustelemaan.
Yleensäkin valitat perustelujeni puutetta.
Sen verran pitäisi olla yleissivistystä, että perusasiat tietää toisten perustelemattakin.
”Sitaatti ei välttämättä selitä mitään Lutherin kriittisestä asenteesta Jaakobin kirjeeseen, vaan hänen suhteestaan katoliseen teologiaan, jossa Jaakobia käytetään argumenttina. Ne ovat kaksi eri asiaa. Piste.”
Anteeksi, kun erehdyin. Lutherin asenne ei ollut kriittinen Jaakobin kirjeeseen. Puheet olkikirjeestä ovat katolista panettelua ja Luther-sitaattien vääristelyä. Halleluja!