Älä väitä, ettei kristinusko ole uskonto
Silloin tällöin kirkon piirissä törmää ajatukseen, jonka mukaan kristinusko ei ole uskonto. Se on jotain enemmän. Totuus. Elämä. Olemassaolo. Jotain mikä toimii eri tavalla kuin uskonnot yleensä. – Totta, mutta tällöin näkökulma on sisäpuolinen. Ennakolta tajoitettu.
Jos astuu askelen oman uskonyhteisön kuplasta (kyllä, sellaisia ne tuppaavat olemaan, eikä siinä mitään pahaa) ulos ja kääntyy katsomaan taakseen, mitä näkee? Suuren, monimuotoisen ja vaikutusvaltaisen elämänkatsomuksellisen rakennelman. Kuplien kokonaisuuden, joka on monin tavoin erilainen kuin muut uskonnot, mutta myös monin tavoin samanlainen.
Oman uskonnon näkeminen osana uskontojen perhettä on viisauden, suvaitsevaisuuden ja rauhan rakentamisen lähtökohta. Uskonto yhdistää, ei erota. Sen mikä minulle on totta, ei tarvitse olla toisille uhka. Rakasta uskontoasi, mutta myös muita uskontoja ja niiden kannattajia.
*
Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation juhlavuoden innostamana (5.11.2017 saakka). – Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.
Tartun Jusu Vihervaaran kommentissaan esiin tuomiin hyviin näkökohtiin. Oletuksena on siis,että Pekka Haavisto ei kuulu kirkkoon. Jos hän kuuluu, ei asiassa ole ongelmia.
Rikoksesta ei missään tapauksessa ole kysymys. Siviiliprosessia ei myöskään voi käynnistää. Mistä sitä käytäisiin? Ei mahdollinen loukkaantuminen ole sellainen.
Hallintoprosessia en myöskään näe mahdolliseksi. Kirkkoherra (tässä tapauksessa tuomiorovasti) on tehnyt päätöksen, mutta se ei ole sellainen hallintopäätös, josta voisi valittaa.
Ainoa mahdollisuus on tehdä kantelu. Sen voisi tehdä tuomiokapituliin. Jokainen tietää, että Irja Askolan johtama tuomiokapituli ei ryhtyisi mihinkään toimenpiteisiin. Päätös kanteluun saattaisi olla sellainen, jossa lain rikkomiseen ei edes otettaisi kantaa, vaan teologisesti perusteltaisiin ennalta päätettyä lausuntoa.
Teoriassa asiasta voisi kannella myös oikeuskanslerille, koska tuomiorovasti on virkamies.Jos näin tehdään, oikeuskansleri antaa asiasta lausunnon, jossa toteaa lakia rikotuksi, mutta koska asialla on vähäinen merkitys, ei ole syiytä toimenpiteisiin.
Tähän voi vastata Paavalin sanoin :”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.” (1. Kor. 15:19)
Siis jos blogistin tavoin pitää kaikkia uskontoja yhtä hyvinä ja siten kieltää Kristuksen olevan tosi Jumala, on Paavalin mukaan ”säälittävin kaikista ihmisistä”. Tosin tämä on vain Paavalin näkemys, ja jokaisella on tietysti oikeus täysi vapaus olla mitä mieltä haluaa.
Mistä päättelet, että hän pitää kaikkia uskontoja yhtä hyvinä? Jos pitää kaikkia autoja autoina, ei tarkoita, että pitää Trabantia yhtä hyvänä kuin Lamborghinia.
”Oman uskonnon näkeminen osana uskontojen perhettä …”
Tämä osoittaa että kirjoittaja pitää kaikkia uskontoja samanarvoisina, kuten perheen lapsia pidetään samanarvoisina. Auto-analogia ei siis sovi, koska kirjoittaja käytti perhe-analogiaa.
Ugh.
Oma usko Korkeimpaan ei tarvitse mitään uskontoja taakseen. Siihen riittää esim. usko lähimmäisen rakkauden merkityksen ymmärtäminen elämässä ihmisarvostuksineen.
Jos uskonto on sitä, että ihminen harjoittaa jonkin tasoisia rituaaleja tullakseen osaksi jotain, minkä vaatimuksena on juuri näiden rituaalinen toimittaminen, niin kyse on uskonnon harjoittamisesta ei välttämättä uskosta.
Usko on taas luottamista Jumalaan ja Jumalan varassa elämistä Kristuksen kautta. Siihen ei tarvita uskontoa.
Onko usko siis uskonnon harjoittamista? Uskonnollisuutta se ei ainakaan ole, joka on siis lähtöisin ihmisestä, joka pyrkii saavuttamaan uskonnon sääntöjen kautta kelpoisuuden Jumalan edessä.
Kristityksi synnytään Jumalan Voimasta ja uskovia kutsutaan seurakunnaksi (Kirkko) Näkyvä vai näkymätön? Mielestäni kumpaakin.
ismo malinen :”Usko on taas luottamista Jumalaan ja Jumalan varassa elämistä Kristuksen kautta. Siihen ei tarvita uskontoa.”
Sunjektiivista ”kerettiläisyyttä”: Raamatun heprealaiskirjeen mukaan on ”usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Uskonnot ovat omista kulttuureistaan lähteviä polkuja, joiden tavoite on toimia ihmisten ”opaskarttoina”, että ihmiset osaisivat kulkea siihen päämäärään ”mikä ei näy”.
Oppaiden pitäisi kuulua tuota ”näkymätöntä” päämäärää edustavaan hengelliseen regimenttiin, mutta valitettavasti vallan ovat liian monta kertaa ottaneet sellaiset päättäjät, joiden päämäärä on tavoitteiltaan hyvinkin ”näkyvä” poliittinen valta ja liian monta kertaa poliittinen päämäärä on ”pyhittänyt” keinot ja syntipukiksi on leimattu ”Jeesus-syndroomasta” kärsivä hengellinen regimentti.
Käräjäoikeuksissa auskultoivat maallista lakia edustavat maallisen regimentin edustajat ja muut korkeintaan 7-8% väestöstä edustavien puolueiden jäsenkirjoja kantavat saavat tehtailla ”vetoomuksiaan” omien ”jumaliensa” hyväksi ja syyttää meitä toisinajattelevia ”kerettiläisiä” sukupolvesta toiseen mm. myrkkysieniksi, irtolaisiksi tai muiksi loisiksi ja syyllisiksi rikoksiin, joille ei löydy mitään näyttöä. Uskomme maailmankaikkeuden Luojan olemassaoloon on ja pysyy.
”Usko on taas luottamista Jumalaan ja Jumalan varassa elämistä Kristuksen kautta. Siihen ei tarvita uskontoa.” Tarvitaan. Sisältö tarvitsee astian.
Martti Pentti :” Sisältö tarvitsee astian.”
Toivottavasti ”astia” ei kuitenkaan ole filosofi Russellin ”kosminen teekannu”. Russel ja muut materialististen teorioiden kannattajat saattavat uskoakin, että maailmankaikkeuden Luojaan uskominen on sama asia, kuin uskoa esim. kosmiseen teekannuun.
Me kuitenkin uskomme, että minkäänlainen teekannu tai spagettimonsteri tms. ei ole luonut maailmankaikkeutta sen enempää kuin mitkään luonnonlaitkaan, jotka ateisteista ja materialisteista poikkeavan uskomme mukaan myös on luotu jo ennen ”luonnonlakien” havaitsemista.
Astia on pikemminkin viinileili.
Tuula Hölttä ja Martti Pentti.
Olen tässä asiassa samaa mieltä ismo malisen kanssa. Usko ei tarvitse uskontoa. Kertokaa minulle yksikin uskonsuuntaus, joka noudattaa Jeesuksen ilmoittamaa Korkeimman tahtoa lähimmäisen rakkauden, tas-arvoisen ihmisarvostuksen suhteen. Esim. naisten saama tasapuolinen arvostus.
Itse tiedän vain gnostilaisuuden joka taitaa olla mennen ajan kalua.
Reino Suni :” Usko ei tarvitse uskontoa. ”
Olen samaa mieltä. Kun otat askeleen, riittää, kun uskot, että maa ei vajoa askeleesi alla. Näkyvien ”välineiden maailmassa” uskontoa ei tarvita, mutta mielestäni tilanne on toinen, kun siirrytään käsittelemään näkymätöntä ”arvojen maailmaa”.
Mielenkiintoinen teema. Täsmennän vielä sitä, että mielestäni usko on myös tunnustavaa ja tunnustus taas voi olla yhteinen ja uskontunnustus
voi olla kollektiivinen saman uskon omaavien kesken.
Muodostuuko tästä uskonnollinen yhdyskunta maailmaan? Näin on ilmeisesti tapahtunut, koska Jumalan on itse ollut tämän yhteisen uskon (seurakunnan) alkaja. Kaikki eivät tunnusta Kristusta Herraksi.
Miten me voimme käsittää tämän olemuksen täysin ja käsittää se rajat?
Olisi hienoa, kun ihmiset, jotka ovat ns. Oikeassa uskossa muuttuisivat ulkoiselta muodostaan vaikka kirkkaan punaisiksi, niin meidän olisi helppoa erotella toisiamme, mutta Jumala ei ole jostain syystä nähnyt hyväksi tehdä näin, vaan on antanut Kristittyihin Hengen esikoislahjan, joka ilmenee lähimmäisen rakkautena kaikkialla.
Ei ole tarvetta nähdä kenenkään sydämmiin, vaan luottaa Jumalaan, joka tuntee kyllä omansa, näin meidän tulee uskoa toistamme hyvää ja jättää toistemme arvostelu ja arvioiminen. On myös hyvä muistaa, mitä Johannes kirjoittaa:
”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” 1.Joh.4:1-9
Eikös jossain Jeesus katsonut seuraavaan suuntaan:
Älkää katsoko väärin Ihmisiä jotka sanastani tekevät mielensä mukaista. Uskollisia olkaa ajatukselle olevanne Jumalan luomia ja hyvin ajan mittaan kykynevänne katsomaan parhaimpaamme.