Marcus J. Borg ja Jack Kornfield kirjassaan Jesus and Buddha: The Parallel Sayings (1997), jos eivät aivan suoraan väitä, mutta ehdottavat kuitenkin vakavissaan, että Jeesus Nasarealaisen oppi ja kertomukset hänestä ovat saaneet vahvat vaikutteet idän kauppateitä länteen kulkeutuneesta buddhalaisuudesta. Sekä niin, että molemmat ammentavat samasta yhteisestä viisauden lähteestä janoisille juotavaa. Suoremmat lainaukset ja kerronnan samankaltaisuudet ovat näin lukien luonnollisesti yksisuuntaisia; onhan Gautama Buddha viisi sataa vuotta varhaisempi opettaja kuin Nasarealainen. Sen verran Eufrat-virta oli kuivahtanut, että idän henkiset kuninkaat ja näiden opit olivat ehtineet läntisimmillekin maille.
Sutta Nipata (theravada-buddhalaisesta paalinkielisestä kaanonista, 689-691) kertoo pitkähiuksisesta pyhästä miehestä, joka nosti iloiten Gautama-vauvan syliinsä, näki kaikki ennustetut merkit lapsessa ja julisti: ”Tätä ei voi verrata mihinkään tämä on äärimmäinen, täydellinen ihminen”. Samassa erakko muisti, että hän tulee kuolemaan piakkoin ja alkoi itkeä.
Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa tapaamme Simeonin, hurskaan ja jumalaapelkäävän miehen, joka odotti Israelille tulevaa lohdutusta ja jonka päällä oli Herran Henki. Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, ettei hän näe kuolemaa ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Simeon otti lapsen käsivarsilleen ylisti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä … Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi …”
Ensimmäinen lähti surren, toinen rauhassa. Ensimmäinen näki täydellisen ihmisen, toinen Jumalan kaikille kansoille valmistaman pelastuksen. Paralleeleja Buddhan ja Jeesuksen välillä toki löytyy, varsinkin eettisessä opetuksessa, mutta löytyy erojakin. Erot ovat galaksisia, kun kysytään kenestä väitetään olevan kyse, ihmisestä, jonka opetusta seuraamalla selviää jälleensyntymisen kurimuksesta vai ihmiseksi tulleesta Jumalasta, johon uskominen jo pelastaa.
Jos Jeesusta pidetään vain yhtenä taitavana viisauden opettajana maailmanhistorian suurten mestareiden jalossa joukossa, ei kristinuskolle löydy erityisasemaa muiden katsantojen keskeltä. Jos Jeesus taas on kaikkeuden luojan ainosyntyinen Poika, on pysähdyttävä selvittämään vakavasti, mikä merkitys tällä voisi olla minun elämässäni.
Pekka Y Hiltunen
Niinpä, jos jos. Mutta j o s Jeesus ei itse samaistanut itseään Jumalaan (Miksi kutsut minua hyväksi? YKSIN Jumala on hyvä…), vaan sen tekivät vasta Paavali ja Nikean kirkolliskokous, on Hiltusen havainto tod.näk. aivan oikea: ”ei kristinuskolle löydy erityisasemaa muiden katsantojen keskeltä.”
Jeesus alentui ihmiseksi, otti ihmisen muodon. Eli ihmisenä, kärsi ihmisenä, puhui ja ajatteli ihmisenä ja ihmisenä sovitti ihmisen.
Kyllä, näin kristillinen ymmärrys todistaa.
Edellistä voi katsoa myös yhdenlaisena kanonisoimattomana dokmana kirkossa jolloin se mysteerisenä totuutena on yhtä totta kuin asia on olemassa.
Edelleen, ja tämä asia on sitten uskomme kohde.
Tottahan on Meidän Uskontunnustuksessamme asian hyväksyvän, ja mitä haluamme tunnustaa yhdessä pappiemme kanssa.
En näe Buddhan tai muiden merkittävien opettajien kannalta uhkaa Ut:n opetukselle enkä sanomalle.
Mooses kertoi ennen Buddhaa: ”Hän rakastaa kansoja; kaikki niiden pyhät ovat sinun kädessäsi. He asettuvat sinun jalkojesi juureen, ottavat oppia sinun sanoistasi.”
Miten ovat ottaneet oppia jalkojen juuressa, jos eivät kuule?
Justinos Marttyyrin mukaan kreikkalaiset viisaat ottivat oppia Mooseksen kirjoista eli plagioivat ideoita. Tämä selittää monia yhtäläisyyksiä kreikkalaisen mytologian ja Mooseksen kirjojen välillä. Esim. roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksia, Metamorphoseon, alku on kuin suora kopio Mooseksen kirjojen alusta.
”En näe Buddhan tai muiden merkittävien opettajien kannalta uhkaa Ut:n opetukselle enkä sanomalle.”
En minäkän,mutta ’uhkaa’ on kylläkin Ut:n opetuksen ja sanoman eräille kristillisille tulkinnoille…
’Plagiointi’ on kylläkin voinut olla juurikin toisipäin. Vaika Mooseksen voi katsoa elänen pajon esim.Platoia aikaisemmi, ko kirjat,ne versiot jotka ovat säilynet, ovat paljon myöhäisemmältä ajalta ja tutkijoiden konsensus katsoo tanachin paljolti plagioineen hellenismiä. Niinpä on perimätietoa siitä, että mm. Pythagoras olisi opettanut heprelaisia Karmel vuorella.
.https://vridar.org/2018/11/18/how-plato-inspired-moses-creation-of-the-hebrew-bible/ :
”The ancient Judean and then Christian authors used to say that Plato got his best ideas from Moses. Gmirkin’s thesis is that the evidence points to the borrowing being in the other direction, that the Judean authors of the Bible found their inspiration in Plato.”
Kovasti mieltä kiinnostavaa
Ja kun näin, unohtivat Ihmisen mielen kehittämisen opetuksen kautta.
Buddhalaisuus on selkeä filosofia, eikä se uskontona edusta mitään Jumala suhdetta.
Jeesus ei myöskään edustanut mitään uskontoa, mutta vahvisti Jumalan lain ja tunnusti luottamuksen Isään kaikissa sanoissa ja teoissa. Antoi myös ihmiselle oman elämänsä Tieksi. Jeesus on Herra.
Kyllä Ismo uskonnoissa voi olla f losofiaakin ja filosofioissa uskontoa. Ja so what, jos filosofia tuottaa sitä harjoittaneesta hyviä hedelmiä? ”Hedelmistään te tunnette heidät”,sanoi Jeesuskin. Hedelmät olivat töitä ja tekoja, eivät hurskaita ilmeitä naamoilla tai nutturoita niskoissa.
Juu näin on Seppo, mutta ei kannata sekoittaa Buddhalaisuutta Kristinuskoon, jossa synnin sovitus on keskiössä. Kristinuskon sanoman ydin on siinä, että Jumala itse on tullut maailmaan ja sovittanut ihmisen rikkomukset. Seppo, kaikki ihmiset voivat tehdä hyviä tekoja ja tuottaa hyviä hedelmiä, ne eivät kuitenkaan sovita kenenkään syntejä. Tietämättömyys ei ole synti, mutta kuolema on synnin seurausta. Sovitus oppi on Kristinuskon ytimessä.
Buddhalaisuus opettaa päinvastoin, tietämättömyys on syntiä ja kuolemaa ei ole, koska ihminen syntyy jälleen. Sovitusta ei tarvita.
”Ei kannata sekoittaa buddhalaisuutta kristinuskoon.”
Nuo aatteet kirkoitetan Ismo pienellä noissa muodoissaan.
Ja no, en sekoita en, en minä sekoita mustikkakeittoa mustikkamehuunkaan, vaikka olisivatkin samoilta paikoilta kootuista juurikin siis samoista mustikoista samoin terveysvaikutuksin tehdyt…
”kaikki ihmiset voivat tehdä hyviä tekoja ja tuottaa hyviä hedelmiä, ne eivät kuitenkaan sovita kenenkään syntejä. ”
No mites kun Matteuksen evankeliumin luvun 25 mukaan kylläkin juuri hyvät teot johtavat pelastukseen…
Niinpä, eroajakin löytyy, sillä kristinuskon dogma kun ei Paavalin ja kirkkoisien muotoilemana ole sama kuin Jeeuksen oppi,muta kun tässä verrataankin buddhalaisuutta evankelistojen Jeesukseen ja Hänen opetuksiinsa, ei Paavaliin, Tertulianukseen, Augustinukseen ja Lutheriin jne.
Halusin kiinnittää huomion juuri tuohon syntien sovitukseen, ilman sen sisäistämistä ihminen elää synnissä, vaikka sovittaisi itsensä mihin aate suuntaukseen tai uskonnolliseen lahkoon.
Kristuksen oppi on juuri Evankeliumin ytimessä ja Paavali oli tuon Evankeliumin sisäistänyt ja taisteli henkensä menettäen tämän Vapauden puolesta. (Käytän isoa kirjainta tuossa ”Vapaudessa”, erottaakseni sen luonnollisesta vapaudesta, joka on myös vapautta Kristuksesta.) Mustaa ja valkoista ei voi sekoittaa, ilman että siitä tulee harmaan eri asteita. Näin on myös maailman opin tuulissa, ne ovat harmaan eri sävyjä, paljon viisautta, mutta myös paljon valhetta ja harhaa.
”Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä vanno väärin’, ja: ’Täytä Herralle valasi’.
Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, Älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;
Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi; vaan olkoon teidän puheenne: ’On, on’, tahi: ’ei, ei’. Mitä siihen lisätään, se on pahasta. Matt.5:33-37
”Jos Jeesusta pidetään vain yhtenä taitavana viisauden opetttajana maailmanhistorian suurten mestareiden jalossa joukossa, ei kristinuskolle löydy erityisasemaa muiden katsantojen keskeltä. Jos Jeesus taas on kaikkeuden luojan ainosyntyinen Poika, on pysähdyttävä selvittämään vakavasti, mikä merkitys tällä voisi olla minun elämässäni.” – Aamen!
Marcus J. Borg ei ole myöskään kirjassaan ”Kristinuskon sydän” lainkaan kiinnostunut kolminaisuusajattelusta. Hänelle Jeesus on tuossa teoksessa vain kauan sitten elänyt opettaja ja suurten asioiden symboli.
Kolminaisuusajatus jossakin lähteessä katsotaan muotoilluksi opin täydellistämiseksi.