Vanhoillislestadiolaisuuden varmaan tärkein opinkohta on ripittäytyminen, jota olen vastikään kuullut nimitettävän termillä Tahrateologia. Sen mukaan uskovainen pysyy uskovaisena ja taivaskelpoisena puhdistautumalla synneistä, matkan vioista ja virheistä, kiusauksista, epäilyksistä ja tottelemattomuuksista pyytämällä ja uskomalla syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Lyhyesti: ripittäytymällä. Eräs edesmennyt puhuja kirkasti asiaa seuraavilla sanoilla aikoinaan:
”Vahvistakaa kuulkaa, veljet ja sisaret, veren merkkejä tunnon päällä. Peskää pyykkiä vielä, nyt on pyykinpesun aika. Vahvistakaa veren merkkejä sen tähden, että tämä maailma ja aivan erikoisesti synti pyrkii noita veren merkkejä haalistamaan. On tärkeä, että me noita veren merkkejä vahvistamme tuntomme päällä.”
Saman asian, hieman eri sanoin voimme lukea uusimmasta Siionin keväästä:
Siionin kevät SYYSKUU 9/2013 sivut 3, 8 ja 25
—-”Onko sinulle käynyt niin, että et ole aina jaksanut olla kuuuliainen vanhemmillesi ja totella heitä? On onnellista, kun isä ja äiti saarnaavat tottelemattomuudet ja synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kun haluamme turvautua ja uskoa Jumalan johdatukseen, säilymme uskomassa ja pääsemme taivaaseen.” —-T.M.
—-”Tärkein ja paras lahja on Jeesus. Hänen nimessään ja veressään saamme uskoa synnit anteeksi.
Kun uskomme, pääsemme kerran taivaaseen.”
—-”-Minä en käsitä, miten jotkut pelaa sotapelejä, minä sanoin.
-Kuka sellaisia pelaa? isä kysyi.
-Petteri. Ja monet muutkin, minä kerroin ja katselin maton hapsuja.
-Niihin jää helposti koukkuun, isä pohti.
-Vähän kuin tupakanpolttoon.
-Minä en enää aio pelata sitä peliä, se oli ihan tyhmä.
Me istuttiin siinä, ja isä siunasi kaikki synnit anteeksi. Tuli parempi olo. Onneksi Petterin kanssa saattoi tehdä muutakin, minä mietin.”—-
Tätä tahrateologiaa kutsutaan liikkeen sisällä evankeliumiksi. Kun syntejä saarnataan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, saarnataan evankeliumia. Jos puhujalta/papilta puuttuvat saarnassaan nämä sanat, hänen puheestaan ei kuule evankeliumia, vaikka kuinka hän saarnaisi Kristuksesta syntisen ainoana syynä pelastukseen.
Kun jotain yksittäistä syntiä, yleistä syntisyyttä, epäilyksiä, kiusauksia, väsymystä tai uskon huonoutta pyydetään joltakin anteeksi, eli ripittäydytään, anteeksipyytäjä/ripittäytyjä pyytää kohdallensa evankeliumia.
Jos vl-uskovainen lakkaa pyytämästä syntejään, vikojaan, virheitään yms. anteeksi, hänen kohtansa katsotaan pahimmilllaan epäuskoksi; hän ei halua enää uskoa omalle kohdalleen evankeliumia.
Liikkeen opetuksen mukaan evankeliumia ei voi saarnata eikä kuulla puhtaana ja oikeana missään muualla kuin vl-liikkeessä. Jotkut ovat kuulema omineet evankeliumin itselleen kun saarnaavat samoilla sanoilla syntejä anteeksi, mutta heiltä puuttuu saarnastaan Pyhän Hengen/Jumalan voima ja näin ollen heidän synninpäästöjulistuksensa on mitätön.
Usko Kristukseen ei siis ole keskeisin vl-liikkeen opetus, usko Kristukseen ei liikkeen mukaan vapauta ihmistä hänen synneistään, vaan hommaan tarvitaan äänellinen synninpäästö vl-ihmiseltä: Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi. Vaikka Raamattu ei tällaista esimerkkiä anna, liike mainostaa opetuksensa ja käsitystensä perustuvan Jumalan sanaan, Raamattuun. Yhtään ainutta esimerkkiä ei Raamattu anna vl-tapaisesta synninpäästötilanteesta, jossa veli/sisar pyytää veljeltä/sisarelta: saanko uskoa kaikki syntini/epäilykseni/napinamieleni/tms. anteeksi? ja veli/sisar antaa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi.
Hommaa voisi verrata riippuvuuteen. Kun olet juonut kahvia, sulla on vähän aikaa hyvä olo ja kohta elimistö alkaa huutamaan taas tarpeellista kahviannostaan. Jos et ota, päätä särkee, olo on levoton ja jotain tosi oleellista tuntuu puuttuvan elämästä. Kahviriippuvuudessa elimistössä oleva kofeiinimäärä sanelee olotilan ja toiminnan. Kahvia kitaan ja olo paranee.
Vl-liikkeessä olotilan ja toiminnan sanelee yhteisön määritelmä uskovaisuuden tunnusmerkeistä. Jos olet uskovainen, se näkyy tietyllä tavalla elämässäsi. Jos tunnusmerkkeihin tulee säröjä, matkavaatteeseen tahroja, ne on korjattavissa tahrateologian avulla. Sinulla on lupa uskoa syntisi, vikasi ja virheesi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Sen jälkeen olosi on noin puolesta vuorokaudesta kokonaiseen hyvä ja onnellinen ja sitten riippuvaisuussuhteesi mantraan Jeesuksen nimessä ja veressä synnit on anteeksi nostaa päätään.
Itselleni on ollut niin vapauttavaa päästä irti tuosta tahrateologiasta. On ollut ihmeellistä käsittää, että synnit ovat kaikenaikaa anteeksi Jumalan lahjoittaman uskon kautta Kristukseen.
Toisaalta. Ihminenhän voi keksiä ihan mitä tahansa mantroja ja temppuja syyllisyyden häivyttämiseksi. En saisi syödä pullaa kun vyötärönseutu on muutenkin jo liian paksu, mutta vapaudun syyllisyydestä, kun käyn kymmenen kilsan lenkillä.
Sanoin ruman sanan, mutta vapautan itseni syyllisyydestä pesemällä suuni saippualla.
En välittänyt ystävästäni, läheisestäni hänen elinaikanaan, mutta voin vapauttaa syyllisyyteni, rauhoittaa omatuntoni pitämällä hänen hautajaisissaan oikein kauniin puheen ja hankkimalla oikein kauniin seppeleen hänen arkulleen.
Yhteisöt voivat myös keksiä ihan mitä tahansa juttuja jäsentensä syyllisyyden lisäämiseksi ja niistä vapauttamiseksi. Olet syyllinen ja syntinen kun ajattelet ja toimit tietyllä tavalla, mutta pääset irti syyllisyydestäsi, syntisyydestäsi tietyllä tavalla. Tämä on vain vallasta johtuvaa mielenhallintaa. Kun porukan mielet saadaan hyppysiin, niitä voidaan helposti ohjata syyllisyyden ja niistä vapautumisen avulla.
Asia jota tälläkään sivustolla ei voi oikein ilmaista sanoin, on kyse tietystä hengestä jonka valtaan yksittäiset ihmiset tai ihmisryhmät voivat joutua. Tämä ei ole kovin voimakas ilmaisu, eihän.
Toivotaan vielä tämän iljettävyyden keskellä, ettei vaan kukaan kirkon johtoportaasta peukuttaisi näytelmän puolesta sen tullessa mahdollisesti keskusteluun. Olisipa vielä jokunen soraääni joukossa. Kuinka paljon hyvän Jumalan täytyy kärsiä meidän ihmisten pahuutta, sitä ei voi mitata. Aivan ilmaiseksi meille antoi Poikansa, joka maksoi Hänen henkensä. Tätä iankaikkista Jumalan Karitsaa, Vapahtajaamme pilkataan avoimesti. Se on hirvittävän surullista. Eikä vähin niiden kohdalla.
Lea Klemolla mahtavia ajatuksia. Onko hän siis päässyt juuri lastentarhasta vai kiihkomuslimien aivopesuleiriltä. Lisää tälläisiä.
Joku nainen kokee, että abortti on hänen OIKEUTENSA!
Ja vaatii, että tämän abortin tekeminen on häntä hoitavan naisen VELVOLLISUUS!
========================================================================
Entäs jos aborttia vaativa ajattelisi hieman omaa VELVOLLISUUTTAAN!
Ja hoitohenkilökuntaan kuuluvien naisten OIKEUKSIA!
—-
Mutta se OIKEUS, ja TASA_ARVO, ja SUVAITSEVAISUUS ja RAKKAUS, RAKKAUS, RAKKAUS…
(Alkaa muistuttaa Askolan lyriikkaa…)
Luulen, että tämä uutinen on täyttänyt tavoitteensa. Kun katsoo kommentteja, vaikuttaa siltä, että palstan kaikki ”paremmat ihmiset” ovat nyt saaneet päteä nälvimällä uutisessa mainittua taiteilijaa vähän eri kulmista. Antaa aika hyvän kuvan tämän foorumin keskustelun tasosta.
”Esitys on törkeyksillä kuorrutettu tärkeä muistutus ihmisen ja eläimen tasa-arvosta luonnossa. Malviina-vuohi (Mari Turunen) synnyttää maanviljelijän (Heikki Pitkänen) siittämän hybridipojan. Äiti paiskoo vauvan hengiltä, sillä ”aika ei ole vielä kypsä tällaiselle”. Isän hautaama ruumis kaivetaan maasta, paistetaan ja syödään yhteisenä jouluateriana.
Tulevaisuutta kuvattaessa kaikki on sallittua, koska tämä voi olla mahdollista. Tekijöiden ja ehkä varsinkin Kansallisteatterin kannalta on ikävää, että näinä aikoina lapsisurmat ovat esillä muutenkin. ”
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/kansallisteatterimaaseudun-tulevaisuus/1941299
Jusulle
Jos tämän Klemolan julkinen esiintyminen haastattelussa, hänen ulosantinsa ja mielipiteensä, joissa hän solvaa uskovia ihmisiä toivoen heidän tappavan toisensa kirosanojen säestyksellä, vastustaa omantunnon vapautta ja kaikkea muuta iljettävää niin eikö ole oikeutta sanoa suoraan mielipidettään ilman että ruvetaan arvostelemaan pätemisestä ja siitä että ollaan olevinaan parempia ihmisiä? Kaikkea saastaa ei voi hyväksyä ja ymmärrän erittäin hyvin monen kirjoittajan suuttumuksen ja inhon tällaisia asioita kohtaan. Räväytäpä jotain fiksua tähän niin saadaan nostettua keskustelua sinun tasollesi.
Jusuun voi myös aina luottaa!
Jusulla on taattu taso.
Ja se yksi asia.
maustettuna toisinajattelijoiden halventamisella.
Leea Klemola kiroilee ja raivoaa toiveenaan että uskovaiset miehet tappaisivat toisensa jossain sodassa, ihan hyvin on sopusoinnussa tuon abortin tekemisenkin kanssa. Jos pieni lapsi joka jo tuntee kipua ja kauhua leikellään elävänä äitinsä kohdussa palasiksi, niin olisi todella hyvä, että ihmiset tajuaisivat millainen teko se on.
Mutta kun tämä hiton yhteiskunta salaa kaiken tällaisen ja pitää aborttia pelkästään ehkäisykeinona. Ei ole raakuudella rajoja ja jos joku ei puolusta avuttoman lapsen elävältä palasiksi leikkaamista ja vastustaa sitä niin tämä Klemola vaahtoaa ja raivoaa kiroillen. Enpä yhtään ihmettele kun luin kuvauksen hänen näytelmästään että sopii oikein hyvin tämän ihmisen tekemäksi. Tätäkö tämä edistys sivistys ja suvaitsevaisuus onkin. Hyi oksetuksen kuvotuksen yrjötys mitä näytelmiä.
Kai tällaisesta näytelmästä joku suuri ansiomerkki annetaan, onhan tämä yksi kissan tappajakin saanut korkean ansiomerkin näytelmästään, tohtori vai mikä tämä nyt onkaan.
Ihan suorastaan pakkohan tuosta on tehdä taiteen professori, ja akateemikko, ja piispa.
Lars Waris :”Tätäkö tämä edistys sivistys ja suvaitsevaisuus onkin. Hyi oksetuksen kuvotuksen yrjötys mitä näytelmiä.”
Tätä oli 70-luvun edistyksellinen keittiövallankumous, kun yhteiskunnan arvopohja haluttiin rikkoa ja tehdä tilaa sosialistiselle ideologialle: ”Mitä pahemman häpäisyn joku keksi, sitä suuremman suosion sai.”
Klemolan näytelmä ja hänen puheensa kertovat luonnollisesti lähinnä hänestä itsestään. Myös näytelmäkirjailijalla voi olla paha olo. Samalla se kertoo yhteiskuntamme (ja kirkon) jakautumisesta. Erilaisuutta on aidosti vaikea sietää ja demagogia jyllää.
Jouni Turtiainen :”Klemolan näytelmä ja hänen puheensa kertovat luonnollisesti lähinnä hänestä itsestään.”
Tottakai taiteilijan työ kertoo hänestä itsestään, mutta mistä kertoo se, että esim. MTK, Kansalllisteatteri-organisaatio, sen näyttelijät ja Rock-radio haluavat taloudellisesti tukea ja levittää yleisön tietoon taiteilijan pahoinvointia, jos hän sellaista potee? Olen elämäni aikana tavannut suht’monta pahoinvoivaa ihmistä, mutta kukaan heistä ei ole halunnut käyttää pahoinvointiaan strategisen konfliktin luomiseen häpäisemällä ja mustamaalaamalla toisinajattelevia kuten 70-luvun keittiövallankumous teki.
Maaseudun tulevaisuus -produktio sai ilmeisesti tahattoman lisägroteskia, vinosti koomista sävytystä, kun sitä osin sponsoroinut MTK tiedottajan suulla kohun jälkeen ilmoitti: ”Eläimiin sekaantuminen ei ole arvojemme mukaista”.
Ketään ei tarkoitus loukata, mutta tuohon pakko laittaa 🙂 mahdollisesti huumorintajuisille.
Eivät ole tainneet MTK:n johdossa ymmärtää millaista näytelmää ovat menneet tukemaan. Itsekin pienellä jäsenmaksulla tuota olen rahoittamassa. Ei hyvä. Muutenkin ajattelen, että MTK:n jäsenistö laajalti ei jaa tuollaista Kristuksen ja Hänen sovitustyönsä rienaamista!
On kyllä käsittääkseni niin, että Lea Klemola on taitanut aiemminkin ”kunnostautua” kristinuskon häpäisemisessä. Meillä taitaa olla vaan sen verran arkoja kirkonmiehiä johtamassa meitä, että he eivät kovin mielellään ainakaan omatoimisesti taida rohjeta asettua tuomaan järjenääntä, sitä mikä on hyvää ja oikeaa, ko. tilanteissa. Taisi olla toinen ääni silloin, kun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana oli Martti Simojoki, ja virkaa ei ollut avattu 1986 päätöksellä, Kirkon olemus oli selkeä, ja evankeliumi julistettiin selkeäsanaisesti, ja myös kaikenmaailman kristinuskon häpäisemisiinkin vielä puututtiin, ja kirkkoherrat ja papit nauttivat yleistä kunnioitusta, sekä he ymmärsivät vastuunsa kansakunnan hengellisestä tilasta.
Taitaa vain olla niin, että nyt valitettavasti me olemme aika lailla valmiit niin kirkkona, kuin myös kansakuntana nielemään vaikka kamelinkin, Turkan ulostenäytelmistä puhumattakaan. Ehkä vähän voi niellessä vielä pala nousta osalla kurkkuun, mutta onhan meidän taiteen vuoksi venyttävä, onhan, koska kyse on selkeästi korkea kultuurista. No, onneksi tuota Klemolan teosta ei ole pakko mennä katsomaan. En halua olla todistamassa Herran Pyhän ehtoollisen häpäisemistä, enkä kehota ketään muutakaan menemään sitä todistamaan. Joku roti pitäisi jokaisella Kristukseen kastetulla elämässään olla. Pyhän häpäiseminen tulee meidän omaan nilkkaan.
”osin sponsoroinut MTK tiedottajan suulla kohun jälkeen ilmoitti: “Eläimiin sekaantuminen ei ole arvojemme mukaista”.”
Mitä?
Miksi tuo sydämettömyys ja kylmyys taas fundamentalisti-konservatiivi-MTK.n edustajan suusta? Vihaako MTK zoofiilejä? Mistä tuo zoofobia? Eikö MTK tue ajatusta että kirkon on tarkistettava avioliittokäsitystään, ja otettava harkintaan ainakin lehmät ja lampaat?
Kun tässä muutenkin pitää seurata sivistyneitä ja liberaaleja pohjoismaita.