Hyvä ja syvä
Koin syvän elämyksen kun otin uuden raamatun käteeni. Aloin lukemaan sitä alusta alkaen. Sen vihreät kannet olivat miellyttävät. Painoasu erinomainen. Se oli vironkielinen uusi laitos vuodelta 1999 ja painettu kolmisen vuotta sitten.
Tunnelma syveni jo karttoja katsellessani. Lapsuuden ja nuoruuden muistot täyttivät mieleni. Mielikuvat tulivat eläviksi. Omat tuntemukset ja patriarkkojen elämänkohtalot kulkivat sisäkkäin. Nuoruuden kokemukset ja Raamatun henkilöiden tuntemukset nivoutuivat toisiinsa.
Myös nuo muinaiset ihmiset olivat olleet lapsia. Myös heillä oli nuoruuden haaveensa. Myös heillä oli oma elämänsä edessään. Myös heillä oli työtä ja aherrusta. Myös he uurastivat ja kokivat mitä on olla ihminen. Myös heillä oli oma sukupolvien ketjunsa johon he jäsentyivät.
Oman asemani omassa ympäristössäni olin sijoittanut Raamatun tapahtumiin. Omat tunteeni heijastanut noiden entisten aikojen kokemuksiin. Raamatun maailma oli osa minun maailmaani ja osa minun elämääni, ajatuksiani, haaveitani.
Tuo elämysten maailma on syventynyt historiallisten opintojen myötä. Se on kasvanut, vahvistunut, voimistunut. Niin kuin puu kasvaessaan muodostaa uusia vuosikertoja, niin oma kehitykseni on tuonut mukanaan uusia ympyröitä elämän runkoon. Vuosien tutkistelujen myötä mukaan on tullut uusia ulottuvuuksia. Kuva on selkeytynyt, saanut lisää väriä. Ihmiskunnan yhteys on tullut merkittävästi mukaan.
Olemme osa yhteistä sukupolvien ketjua. Muinaisten ihmisten ja nykyajan menon välillä on aikaero, mutta ihminen on sama. Eri kulttuurien välillä on eroja ilmaisuissa, mielikuvissa ja tunteiden esittelyssä, mutta ihminen on sama. Sama kokeva, tunteva, rakkautta kaipaava, tulevaisuutta etsivä ihminen kaikkialla.
Raamatun äärellä tämä aikakausien yli ulottuva yhteys näkyy vielä selvemmin. Jumalan huolenpito meistä ihmisistä on ollut sama jo muinoin ja yhä edelleen Hänen hyvyytensä on elävä meidän keskellämme. Maailmassa on muutoksia mutta Jumala on sama kaikkina aikoina.
* * *
Ostin vironkielisen raamatun toukokuun alussa Virossa käydessäni.
Aikaisemmin minulla on muutama sataa eri raamattua, eri aikakausilta, eri käännöksiä, pitkälti yli sadalla eri kielellä.
* * *
PIIBEL
VANA TESTAMENT
APOKRÜÜFID
UUS TESTAMENT
Tallinn 2012
© Eesti Piibelselts 1999
ISBN 978-9985-889-40-4
Useilla eri kielillä jakeen Ap.t.1:8 voi lukea esim. osoitteesta
http://biblehub.com/multi/acts/1-8.htm
Kyllä minä nämä ”useat kielet” olen käynnyt läpi.
Kiinnostuin vain löydöstäsi, eestin kielisestä Raamatusta. Se näyttää olevan viimeisin eestiksi käännös. Minulla ei kuitenkaan sitä ole, eikä sitä ole viitteessäsi. Eli jäljennä se tähän, tuo Apt. 1:8.
Muuten tuossa ”hubissa”, jokaisessa laitoksessa, on epi ymmärretty mielestäni oikein.
Ehdotan nyt tässä, että annetaan epin asia olla luettavana niinkuin olet kirjoittanut ja niinkuin olen kirjoittanut.
Reijo. Jäljensin sen jo 25.6. eli päivää aikaisemmin kuin tässä sitä pyydät. Aivan tuossa edellä, mutta taittosyistä edelliselle sivulle jäävään kommenttiin.
Matiaksen kanssa samoilla jäljillä. Kristus meidät pelastaa, kun uskomme, meidät kastettu Kristukseen, ei ajankohdalla ole merkitystä. Aikoinaan Kristityksi kastettu lapsi ei asettanut uskoa kyseenalaiseksi, mutta nykyään valistuksen aikakaudella eksyttäjä kyseenalaistaa kaiken. Jopa Kristityksi kastetun lapsen kasteen. Ovela on tuo perkele. Onhan meillä runsain määrin todistajia, joita ei ole kastettu kuin vauvoina ja ovat olleet väkeviä ja Pyhällä Hengellä täytettyjä ihmisiä.
Vain asioita tuntematon Jumalan Armosta tietämätön kiistää tämän.
Ei Henkeä anneta mitalla! Kristityllä on Pyhä Henki sydämessään Rakkauden sinettinä, Jumalan painamana. Jos ei ole, niin ei ole myöskään Kristitty, tässä ei ole yhtään erotusta. Sydämen Usko Kristukseen on vaikuttava tekijä.
Meidän kaikkien olisi jo aika kasvaa Kristittyinä aikuisuuteen ja ymmärtää perusteet. Pyhä Henki on tullut maailmaan yhden kerran Jeesuksen Lähettämänä ja vaikuttaa edelleen uskoa kaikissa niissä, jotka kuulevat Jumalan Pojan äänen, kun Evankeliumia julistetaan.
Totuuden Henki, on Kristuksen Henki, joka asuu kaikissa Jumalan lapsissa, niissä ihmisissä, jotka ovat ensihetkestä aina viimeiseen asti panneet täyden toivonsa Häneen, joka voi yksin ihmisen Pelastaa.
Ensihetki oli silloin kun Jumalan Henki Lähetettiin maailmaan, ja niin he saivat sen mikä oli luvattu, mutta kuten mekin, jotka uskomme, olemme saaneet saman Hengen, joka todistaa maailmassa Kristuksen Jumaluuden ja Taivaallisen Isän Voiman, Voiman joka on synnyttävä vielä tänäpäivänäkin uskon lapsia, aina siellä missä Evankeliumia julistetaan ja ihmisiä kastetaan Jeesuksen nimeen, sillä ihmiset saavat syntinsä anteeksi Jeesuksen kautta, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kaikki on Jeesuksen kautta, eikä ilman ole mitään. Seurakunta on yhteisö, jossa Kristus vaikuttaa jokaisessa jäsenessään pelastavaa uskoa, oman tahtonsa ja päättämänsä mukaan. Ihminen saa lahjaksi Kristuksen KAUTTA kaiken mikä Jumalisuuteen tarvitaan.
Kiitos Ismo selkeästä puheenvuorostasi !
Viides kommentti
Koska ylhäällä oli viitattu Jeesuksen ja Nikodemuksen keskusteluun ottamatta huomioon sitä että siinä Jumalasta syntyminen liittyy nimenomaan kasteeseen, niin tässä pientä asiatietoa siitä miten vanhan kirkon oppineet, jotka tunsivat apostolisen ajan kuin omat taskunsa asiasta ajattelivat. Samalla pieni viittaus siihen liturgiseen tilanteeseen missä tuo keskustelu käytiin.
Vedesta ja Hengestä syntyminen
1. Jeesus ja Nikodemos
Yö alkaa Pyhällä maalla klo 18, kun aurinko laskee. Jeesus ja Nikodemos kohtasivat toisensa kun yö juuri oli alkanut. Oli liturgisen hetkihartauden aika. Osallistuivat yhteiseen vesperiin.
Heidän käsittelemänään tekstinä oli Raamatun alun kertomus Jumalan Hengen liikkumisesta vetten päällä.
Tuohon yhteyteen liittyvät Jeesuksen sanat uudesti ylhäältä syntymiseen.
Alussa Pyhä Henki liikkui veden päällä ja luominen tapahtui.
Nyt Pyhä Henki liikkuu kasteveden päällä ja uudesti ylhäältä luominen eli uudestisyntyminen ylhäältä eli syntymä Jumalasta tapahtuu.
Joh. 3: 3,5-6
3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.”
3:4 Nikodeemus sanoi hänelle: ”Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?”
3:5 Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
3:6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
2. Kaste uudestisyntymisen armoväline
Ensiksi Jeesus sanoo että uudesti ylhäältä syntyminen on välttämätöntä Jumalan valtakuntaan sisälle pääsyyn.
Sitten hän täsmentää tätä kertomalla että se tapahtuu kasteen kautta, missä Jumalan Henki liikkuu veden päällä ja tekee ihmisestä uuden luomuksen, Jumalan lapseksi uudestisyntyneen.
Vanha kirkko on yksimielisesti ymmärtänyt että tässä puhutaan pyhästä kristillisestä kasteesta, kun puhutaan vedestä ja Hengestä syntymisestä.
Otetaanpa tästä esimerkkinä kirkkoisä Origenes.
Origenes kastettiin pikkuvauvana vuonna 185 j.Kr..
Hän oli aikansa oppinein mies ja tunsi koko kirkon perinteen oikein hyvin.
Hän kirjoittaa:
”Ei kukaan ole puhdas synti-saastutuksesta, vaikkapa hän olisi vain yhden päivän vanha; ja koska synnynnäinen saastaisuus pestään pois kasteen kautta, tulevat pienet lapsetkin kastettaviksi. Sillä jollei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi tulla sisällä Jumalan valtakuntaan.” (Homil. XIV)
Hän jatkaa vielä:
”Sillä he (=apostolit), joille jumalallisten salaisuuksien peitetyt asiat oli uskottu, tiesivät, että kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä veden ja Hengen kautta. Kukaan ei ole vapaa synnistä, vaikkapa hän olisi vain yhden päivän vanha.”
Hän todellakin tarkoittaa että kaste tarkoittaa myös pienimpiä lapsiakin. Olihan tuo käytäntö ikivanhana juutalaisena perimänä ollut vallitseva jo apostoleista alkaen.
Hän kirjoittaa:
”Kirkollisen ohjeen mukaan tulee kastaa myöskin pieniä lapsia.”
(Homil. VIII, 3)
Origeneella apostolinen perimä eli successio apostolica ja opin oikeellisuus yhdistyivät.
Hän kirjoittaa:
”Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa pieniäkin lapsia.”
(Homil. V, 6)
3. Kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen
Kristillisessä kirkossa vallitseva Jeesuksen kaste, eli uudestisynnyttäminen vedestä ja Hengestä toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen.
Matteuksen evankeliumin ja Kahdentoista Apostolin opin mukainen kastekäytäntö on vallinnut kaikkialla kristikunnassa.
Otetaanpa tästä esimerkkinä Pyhä Justinus Marttyyri, (noin 100/113 – noin 162/168)
Hän nimittää kastetta uudestisyntymäksi:
”Sitten me johdatamme heidät paikkaan, jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymis-tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä kaikkien Isän ja hallitsijan, Jumalan, ja meidän Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen nimessä.”
Justinos kertoo miehistä ja naisista, jotka ”jo lapsina ovat tehdyt opetuslapsiksi” viitaten ilmauksellaan Matteuksen kastekäskyyn jossa opetuslapseuttaminen tapahtuu kasteen toimittamisella.
Johannes Kastaja kastoi vedellä ja ilmoitti tulevan kastajan Jeesuksen, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Tämä Jeesuksen kastetyö alkoi 1. helluntaina jatkuu häneen uskoville ja Pyhän Hengen kasteesta opetusta saaneille sekä sitä odottaville tänäkin päivänä. Valitettavasti tämä usko loppui vainoihin ja ihmisjärjen päätelmiin 200-300 luvuilla ja alkoi valtiovaltaan monesti kovin ikävällä tavalla kytketty kristillinen kirkko.
Risto
Historiankäsityksesi on virheellinen.
1) Jo alusta alkaen kirkon olemukseen on kuulunut se että kokonaiset kansat otetaan kirkon yhteyteen. Näin esim. Kyproksen kirkko laskee alkunsa Paavalin vierailusta saarella ensimmäisen lähetysmatkan aikana.
2) Kirkon historian kuluessa valtiovalta on määrännyt kansoja kääntymään kristinuskoon. Esim. 301 Armenian kuningas määräsi maansa kääntymään kristinuskoon tultuaan terveeksi maassa olleen piispan toimittaman sairaan voitelun välityksellä.
3) Pyhän Hengen kaste on alusta alkaen tarkoittanut Jeesuksen tekemää kastetoimintaa ja tämän jatkumona opetuslasten tekemää kastetoimintaa ja tämän jatkumona kristillisen kirkon toimittamaa kastetta.
Tämän perinteen mukaisesti minäkin voin turvallisella mielellä sanoa, että minä sain Pyhän Hengen kasteen jo 23.4.1944 ja uskonpuhdistajamme Martti Luther pääsi osalliseksi samasta kasteesta jo syntymäänsä seuraavana päivänä.
4) Koska toistat väitettä vedestä irrallaan olevasta ”Pyhän Hengen kasteesta”, niin minunkin on toistettava jo aikaisemmin kirjoittamaani tekstiä, jotta ymmärtäisit että tuo oppi vedestä irrallaan olevasta henkikasteesta keksittiin vasta puolentoista vuosisataa sitten ja se esiteltiin Keswickin kokouksessa 1875.
Jeesuksen kastetyö ei suinkaan alkanut
v a s t a
helluntaina,
vaan kastaminen oli hänen julkisessa toiminnassaan niin keskeistä, että kaikki hänen opettamisensa, parantamisensa jne voitiin tiivistää yhteen lauseeseen: ”Jeesus kastoi”. Joh. 3:22. ja kun tämä toiminta laajeni jopa Johannes Kastajan toimintaa laajemmaksi niin Jeesus otti opetuslapsensa käsikseen kasteen toimittamiseen. Joh. 4:1-2. Koska apostolit toimivat Jeesuksen nimessä ja koska valtuutettu tekee työtehtävänsä valttuuttajan nimissä niin nämä apostoleittenkin tekemät kasteet olivat Jeesuksen tekemiä, kuten yhä edelleenkin kirkon tekemät kasteet kautta koko maailman.
Jeesus itse ilmoitti ennen ylös nousemistaan, että ellen minä mene pois, niin… Kun menen taivaaseen, niin minä lähetän .. ja kastan teidät Pyhällä Hengellä. Tämä oli Jeesukselta ajankohdan selvä (ei vieläkään aivan tarkka) määrittely. Pietari voimallisessa puheessaan viittasi myös Joelin ennustukseen, joka alkoi toteutua kaikkiin ihmisiin (kaiken lihan päälle) 1. helluntaina. Jeesuksen Pyhän Hengen kaste tapahtui uskoville, jotka olivat aiemmin vedellä kastettuja. Korneliuksen kodissa Pyhän Hengen kaste tapahtui yllättäen kesken Pietarin puheen aiemmin vedellä kastamattomille pakanoille. Tämä on Raamatusta lukemaani totuutta.
Risto
1) Jeesuksen poismenosta puhuminen kertoo Jeesuksen ristintyöstä. Kun Golgatan sovintotyö on täytetty, niin pelastussanoma koskee selkeästi koko maailmaa. Tuon koko maailman autuuden tunnetuksi saattamiseksi maailmanlaajuinen lähetystyö pantiin liikkeelle.
2) Helluntain sanoman pääpaino on siinä että jokaiselle kielelle, jokaiselle kansalle, jokaiselle maan äärelle asti on julistettava se että Jeesus on Sovittajamme. Pyhä Henki julistaa evankeliumin niin selkeästi että jokainen ymmärtää pelastussanoman omalla kielellään. Tässä työssään hän käyttää tehtäväänsä kutsumiaan ja virkaansa varustamia ihmisiä. Aluksi apostoleita ja heidän jälkeensä heidän seuraajiaan.
Käytännössä tämä evankeliumin eteenpäin meno tapahtuu kristillisen kasteen ja kirkon antaman opetuksen välityksellä.
Kun tämä periaateohjelma oli julistettu, niin kaikki muu Apostolien teoissa on tämän ohjelman käytännön sovellutuksia. Kirkon työ menee eteenpäin suuntanaan Jerusalemista Roomaan eli Pyhän maan kamaralta, valitun kansan keskuudesta koko maailman pääkaupunkiin eli Roomaan asti, mikä tässä yhteydessä merkitsee symbolisesti koko maailman kaikkien kansojen voittamista kirkon jäsenyyteen.
Joelin kirjan sanoma koskettaa koko kansaa kokonaisena kansana parannusta tekemässä. Tuolle raamatunkohdalle on täysin vierasta yksilökeskeinen ajattelutapa. Jumala on pyhän kansan keskellä (”Jumalan kansa” kreikaksi = ”kyriake ekklesia” josta lyhennettynä muotona on muodostunut sana ”kirkko” suomessa). Tästä kohdasta lähtien ortodoksinen kirkko on aivan oikein tuonut esille sen että kirkko on Jumalan armolahja.
Lukijoillemme tiedoksi raamatunpaikka. Jooel 2:28 = Jooel 3:1 alkean käännöksestä ja laitoksesta riippuen.
Sinä Risto olet jo alkanut toistamaan paikoille juuttuneen levysoittimen tavoin tuota Korneliiuksen kohdalle rakentamaasi tulkintaa jonka koko teoreettinen pohja on tiukasti liekaköydessä Parhamin teoriaan runsas sata vuotta sitten.
Apostolien teoissa koko Kesarean tapahtuma on yksi vaihe matkalla Jerusalemista Roomaan. Kesarea oli liikenteellisesti ja pyhältä maalta katsoen kulttuurisestikin portti Roomaan. Se että Kesarean tapaus on kerrottu on merkittävä siksi että siinä ikään kuin esimakuna annetaan Roomaan vievän tien väliasema, paikka jossa maalla kuljettava tie vaihtuu merellä kuljettavaan matkareittiin. Tällaisena ”puolimatkankrouvina” se on yksi levähdyspaikka Luukkaan kuvauksen punaisessa langassa.
Kesarean tapauksessa kerrotuista ihmisistä sen verran, että Kornelius oli Kesarean ensimmäinen piispa. Jerikon tapauksesta tunnettu Sakkeus oli yksi hänen seuraajiaan Kesarean piispana.
Pietari oli aluksi Jerusalemin piispana (Tosin kreikankielinen sana ”piispa” otettiin käyttöön vasta hänen seuraajansa Jaakob Vanhurskaan aikana, kun kreikankielisen väestön määrä oli kasvanut niin suureksi että heidän kielenkäyttönsä mukainen nimitys kirkon paimenesta tuli käyttöön.)
Jerusalemin jälkeen Pietari siirtyi Syyrian Antiokian piispaksi.
Elämänsä lopussa Pietari toimi Rooman piispana.
Pietarin piispanvihkimyksestä kertoo Joh. 21:15-18. Kuten vielä nykyaikanakin niin jo tuolloin kysymys tehtiin kolme kertaa ja tehtävänanto julistettiin kolmesti. Hänelle uskottiin ”kaitsijan” eli ”piispan” tehtävä. Jeesus itse toimitti tämän piispan virkaan vihkimisen.
”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.
Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?”
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” Room.10
Usko on Jumalan Lahja, joka tulee ihmiseen Evankeliumissa.
Nyt kun puhumme kasteesta, niin voidaanko ihminen kastaa ilman Sanaa?
Juuri siinä on uskon salaisuus, että usko tulee ihmiseen, kun ihmiselle julistetaan syntien anteeksianto ja hänet kastetaan Jumalan lapseksi.
Tästä alkaa Kristityn elämä. Miten sitten opin tuntemaan Hänet johon uskon? Kyllä, niin yksinkertaisella tavalla, että saan kuulla Jeesuksen opetusta. Sanoihan Jeesuskin :
”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
Jos joku on kastettu Kristityksi, niin oletus on, että Hänelle on joko opetettu lapsena luottamus Jumalaan, rukous ynm. Jos ei ole, niin ihminen voi löytää Jeesuksen opetukset esim. vasta aikuisena, mutta ei tuo kaste ole mitenkään mennyt silloin hukkaan. Sen sijaan, jos käy niin onnettomasti, että kastettu ihminen kadottaa uskonsa tai eksyy maailmaan, niin ettei osaa edes tiedostaa kastettaan, saati, että uskoo niitä Jumalan lahjoja, joita Hänelle on annettu.
Raamattu on täynnä kertomuksia niistä Juutalaisista, jotka olivat saaneet opetusta isiltä ja olivat Jumalan suojeluksessa, mutta ajautuivat elämänsä aikana synnin syövereihin ja paatuivat, mutta kohdatessaan jälleen Herran, he löysivät takaisin Isän Armon suojiin.
Ei ketään kastettua voi sanoa kastamattomaksi sen tähden etteivät tunnusta Jumalaa, samoin ei ketään joka tunnustaa Jumalan voi sanoa uskomattomaksi, sen tähden, ettei ole saanut kastetta. Sanasta nouseva Usko on kaiken seurakunta elämän perusta. Uskovat kastavat uskovia ja uskonsa kautta he myös kastavat lapsensa Jumalan Varjelukseen, Suojaan ja Lupauksiin uskoen.
Kaste on Jumalan vala, jonka hän on meille antanut liitoksi maailman loppuun asti, mutta Pelastus on Kristuksessa uskon kautta. Kaste on uudensyntymän pesu, vanha on kuollut, uusi on sijaan tullut.
Uskon kautta me saamme omistaa ne lupaukset, jotka Jumala on omilleen luvannut, kasteessa me saamme omistaa ne varmasti, kun uskomme Häneen, joka tämän Pyhän kaste käskyn antanut. Järki ei tuo uskoon mitään lisää.
Uskommeko, että Jumala pitää meistä huolen nukkuessamme? Samoin pitää huolen vastasyntyneistä lapsista. Mekö olemme niin viisaista, ettei voisi antaa meille kun nukumme? Tai, eikö voisi antaa pienelle lapselle kun makaa kehdossa?
Ei kai meillä vain ole tehtynä kuvaa Jumalasta, joka ei voi tehdä meille mitä tahtoo? Kyllä Jumala voi herättää kivistä itselleen lapsia, kuinka ei sitten elävistä vastasyntyneistä? Meillä taipumusta rajoittaa Jumala omien käsitystemme mukaan, mutta ei Jumala niihin asetu, sen voin varmasti sanoa.
Pyhän Hengen kasteen uskoville ja aiemmin vedellä kastetuille opetuslapsilleen Jeesus lupasi voimaksi lähetystyöhön, ei henkilökohtaista pelastumista varten. Apt.t. 1:4-5 ja 1:8.
Tästä voimme kai oilla yhtä mieltä: ”Uskoville ja aiemmin kastetuille opetuslapsilleen Jeesus lupasi Pyhän Hengen voimaksi lähetystyöhön, ei henkilökohtaista pelastumista varten.” Muutin Risto Rautkosken virkettä jonkin verran, mutta en ymmärtääkseni ajatusta.
Opetuslapset olivat jo aiemmin pelastuneet ja uskoivat Jeesukseen.
Ismo Malinen tuo esille hyvin mihin uskoo, kasteeseen, ei siis ole väliä mitä Jeesus evankeliumeissa Sanoo.
Jeesus Sanoo selkeästi että Hän on tullut syntisiä kutsumaan parannukseen, siis ihmisiä jotka tunnustavat olevansa erossa Jumalasta koska heidän tekonsa todistaa sen, juutalaiset ensin ja sitten pakanat.
Jeesus Sanoo myös että parannusta on julistettava syntien anteeksi saamiseksi Hänen nimessään, siis jos joku julistaa synnit anteeksi jotain muuta tietä niin se on harhaa ja tämä on jämpti koska Jeesus sen selkeääkin selkeämmin Sanoo.
Ismo malinen ja Matias Roto ottavat Paavalin ja toisten apostolien kirjeitä niinkuin ne olisivat heille kirjoitettuja, siis ohi evankeliumin Sanan, kirjeet ovat kirjoitettu jo uudestisyntyneille, siis niille jotka ovat saaneet Pyhän Hengen joka valaisee niiden sisällön, kun taasen uudestisyntymättömät kääntävät ne kieroon omaksi kadotuksekseen kun uskovat ne itselleen ilman parannusta.
Ihminen ei voi parantaa itseään kelvatakseen Jumalalle. Jeesus on parantaja ja kutsuu syntisen ihmisen luokseen voidakseen parantaa hänet. Parannus on useimmiten aikaa vievää muutosta paremmaksi eikä kertakaikkinen ihme. Siihen muutokseen voi toki kuulua kirkkaita oivalluksen käännekohtiakin.
Martti Pentti, kirjoitat mitä uskot, samoin minäkin, minä uskon että kun Jumala kutsuu syntistä (Jumalasta erossa olevaa) niin kun tämä kääntyy parannukseen ja uudestisyntyy niin silloin ihminen siirtyy pimeydestä valoon, saa sydämeensä Jumalan rakkauden Pyhän Hengen vuodatuksen kautta, siis jos tätä ei ymmärrä tapahtuneen niin ei sillloin ole todellisuudessa uudestisyntynytkään.
Kukaan ei ei elä ellei ole syntynyt. Kenelläkään ei ole suhdetta Jumalaan ellei ole syntynyt uudesti ylhäältä. Jumalasuhteita on monenlaisia, jokaisella omansa. Suhde myös muuttuu ja kehittyy sitä mukaa kun Jumala kutakin meistä johdattaa. Kaikkien ei tarvitse olla aripasasia.
Martti Pentti :”Suhde myös muuttuu ja kehittyy sitä mukaa kun Jumala kutakin meistä johdattaa. Kaikkien ei tarvitse olla aripasasia.”
Toivottavasti meidän kaikkien ei tarvitse olla myöskään poliittisen virkamieshallinnon ”jumalaa” tottelevia, että ihmisten perusoikeuksiin kuuluva usko saa pysyä virkamiesten vakaumukseen perustuvan ”kilpailulainsäädännön” ulkopuolella.
Nyt evl.kirkon ”vakaumusta” näyttää määrittävän virkamieshallinto tulkintoineen, mutta voin vakuuttaa, että meitä on hyvin monta, joiden Jumala on jotakin muuta.
Ehkä kirkko tarvitsee nyt jotakin muuta, kuin poliittista virkamiesbyrokratiaa, ja tässä oma netistä kopioitu ortodoksien ”hätäkasteen kaava” kirkolle:
”Herra, kaikkivaltias Jumala, kaiken näkyväisen ja näkymättömän luomakunnan Luoja, joka olet tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, ja olet koonnut vedet yhteen paikkaan ja sulkenut syvyydet ja sinetöinyt sen peljättävällä nimelläsi; Sinä sidot vedet pilviisi, olet vetten ylitse levittänyt maan, olet meren voimallasi vahvistanut ja musertanut syvyyksien vihollisvoimat. Sinä olet peljättävä, eikä kukaan voi Sinua vastustaa. Herra, katso tähän luotuusi ja tähän veteen. Anna siihen lunastuksen armolahja ja Jordanin siunaus. Tee se kuolemattomuuden lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälineeksi, taudeilta suojaavaksi, pahojen henkien turmioksi, vihollisvoimille lähestymättömäksi ja enkelein väkevyydellä täytetyksi. Paetkoon siitä kaikki, jotka luotuasi väijyvät, sillä, Herra, olen avuksi huutanut Sinun ihmeellistä, kunniallista ja vastustajille peljättävää nimeäsi.” (ortodoksikirkon hätäkasteesta)
Miksi Jeesus ristiinnaulittiin, koska juutalaiset eivät ottaneet vastaan Hänen Sanojaan eli eivät nöyrtyneet parannukseen siis tunnustamaan syntisyyttään.
Kuinka tämä näkyy tänäpäivänä, ei myöskään oteta vastaan jeesuksen Sanoja vaan taistellaan oman ”oman oikean” uskon puolesta välittämättä mitä Jeesus Sanoo.
Esimerkkinä voisin tuoda täällä kotimaa24 blogeissa kirjoittavan blogistin jolle seuraavat Jeesuksen Sanat olivat liikaa:
14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
(Ilm.22)
Voiko tuosta jättää jotain poiis tai siihen lisätä, ei voi koska näin Sanoo Jeesus:
18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. (Ilm.22)
Puhutaanko Ilmestyskirjan kohdassa pyykinpesusta, puutarhan omistus- ja käyttöoikeudesta ja kulkuluvista vai ovatko nämä vertauskuvia jostakin, mihin sanat eivät riitä?
Ari
Useampaan kertaan jo yllä olet toistanut samoja asioita tuomatta mitään uutta.
Tässä kuitenkin on yksi raamatunkohta, jota emme ole vielä ottaneet esille. Ilm. 22:14-15.
Kun tutkistelemme Ilmestyskirjan sisältöä niin avain on kristillisessä kasteessa. Kristillinen kaste on ratkaisevassa asemassa. Jos et ole kastettu olet pelastuksen ulkopuolella. Jos olet kastettu olet päässyt uskosta osalliseksi.
Ilmestyskirjassa valkea vaate on kastepuku. Raamatussa uudestisyntyminen on vain ja ainoastaan kasteessa tapahtuva, ei missään muussa. Pesu on konkreettinen pesu. Se on kasteen antama puhtaus. Kasteen vesi puhdistaa meidät kaikesta synnistä ja saastasta. Hes. 36:25-27 sanoo että tämän kasteen pesun varsinainen pesijä on Jumala itse. Koska kaste on Jumalan teko niin se mitä Raamattu sanoo toteutuu täydellisesti. Raamattu sanoo että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21.
Elämän puusta syöminen on Herran pyhän ehtoollisen nauttiminen. Syöminen on konkreettista syömistä. Ehtoollisessa jokainen ihminen myös täysin jumalaton ja uskosta osaton syö todellisen Kristuksen ruumiin ja veren leivässä ja viinissä.
Kristus on elämän puu joka Golgatan ristillä kantoi kaikki meidän syntimme. Tästä täytetystä pelastustyöstä me pääsemme osallisiksi joka kerta kun nautimme Herran pyhää ehtoollista.
Kaste on ehtoollisen nauttimisen edellytys. Näin kasteen kautta tie vie Herran pöytään. Herran pöytä puolestaan antaa meille osallisuuden iankaikkisesta elämästä. Jeesus sanoo että se joka ei nauti ehtoollista jää pelastuksen ulkopuolelle ja se joka nauttii pyhän ehtoollisen pääsee taivaaseen. Joh. 6:53-58.
Kolmas kohta jota käsittelen siteeraamassasi jakeessa. Juutalainen kaupunki oli vanhastaan vuoren laella. Sinne pääsi vain portin kautta. Tie vuoren rinnettä oli kapea ja portti oli ahdas. Vain sitä kautta pääsi kaupunkiin sisälle.
Kaupungeissa pidettiin Jeesuksen aikana väestökirjanpitoa. Vain se jolla oli nimi kaupungin jäsenluettelossa saattoi asettua vakituisesti asumaan. Muut saattoivat vain vierailla kaupungissa.
Kun Jeesus puhuu ahtaasta portista ja kapeasta tiestä niin hän ei puhu minkäänlaisesti yksilökeskeisestä kaupunkiin muurin yli kiipeämisestä ja salaa kaupunkilaisten keskuuteen soluttautumista vaan julkisesta laillisen portin kautta kaupungin jäsenyyteen liittymisestä. Jeesus on tie ja portti Jumalan kansan yhteiseen jäsenyyteen. Usko on yhteisökeskeistä, yhdessä kaupungissa asuvan kansan kanssa elämistä, yhdessä toisten kanssa samana kansana.
Viittaamassasi raamatunjakeessa Ilmestyskirjassa puhutaan siis yhteisen kirkon jäsenyyteen pääsemisestä Tähän Jumalan kansan yhteyteen pääsemiseen kuuluvat siis pyhä kaste ja Herran pyhä ehtoollinen. Niiden välityksellä Kristus tulee elämäämme ja me siirrymme Kristus -portin kautta Jumalan kansan yhteyteen yhteisestä uskostamme riemuitsemaan, joka kerran Kristuksen takaisin tulessa saa täyttymyksensä, kun Jumalan kansa pääsee asukkaaksi tulevaan Jumalan kaupunkiin. Ilmestyskirjan uuteen Uuteen Jerusalemiin.
Kun siis tutkitaan mitä viittaamasi Ilmestyskirjan jae sanoo, niin silloin rapisevat täytenä roskana kaikki sellaiset puheet missä kristillisen kasteen ja Herran pyhän ehtoollisen pelastava teko kielletään.
Kerrataanpa vielä tuo viittaamasi kohta.
Jatko sitten varottaa kaikesta sellaisesta saastutuksesta ja väärin opettamisesta missä Jumalan antamia pelastuksen välineitä halveksitaan.
Ilm 22:14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
Uskovien kasteella kysytään uskotko Jeesukseen. Jeesus kysyy sinulta, että uskotko minuun ja lupaukseeni kastaa sinut Pyhällä Hengellä ja haluatko Pyhän Hengen voiman lähetystyöhön? Tarvitsetko lisää voimaa?
Uskon tunnustaminen kuuluu myös lapsen kasteeseen. Seurakunta – usein perhe ja kummit – lausuu yhteisen uskontunnustuksen. Tähän uskon yhteisöön lapsikin liitetään. Se, että kasteopetus lyödään valitettavan usein laimin, ei vähennä itse kasteen merkitystä.