Hyvä ja syvä
Koin syvän elämyksen kun otin uuden raamatun käteeni. Aloin lukemaan sitä alusta alkaen. Sen vihreät kannet olivat miellyttävät. Painoasu erinomainen. Se oli vironkielinen uusi laitos vuodelta 1999 ja painettu kolmisen vuotta sitten.
Tunnelma syveni jo karttoja katsellessani. Lapsuuden ja nuoruuden muistot täyttivät mieleni. Mielikuvat tulivat eläviksi. Omat tuntemukset ja patriarkkojen elämänkohtalot kulkivat sisäkkäin. Nuoruuden kokemukset ja Raamatun henkilöiden tuntemukset nivoutuivat toisiinsa.
Myös nuo muinaiset ihmiset olivat olleet lapsia. Myös heillä oli nuoruuden haaveensa. Myös heillä oli oma elämänsä edessään. Myös heillä oli työtä ja aherrusta. Myös he uurastivat ja kokivat mitä on olla ihminen. Myös heillä oli oma sukupolvien ketjunsa johon he jäsentyivät.
Oman asemani omassa ympäristössäni olin sijoittanut Raamatun tapahtumiin. Omat tunteeni heijastanut noiden entisten aikojen kokemuksiin. Raamatun maailma oli osa minun maailmaani ja osa minun elämääni, ajatuksiani, haaveitani.
Tuo elämysten maailma on syventynyt historiallisten opintojen myötä. Se on kasvanut, vahvistunut, voimistunut. Niin kuin puu kasvaessaan muodostaa uusia vuosikertoja, niin oma kehitykseni on tuonut mukanaan uusia ympyröitä elämän runkoon. Vuosien tutkistelujen myötä mukaan on tullut uusia ulottuvuuksia. Kuva on selkeytynyt, saanut lisää väriä. Ihmiskunnan yhteys on tullut merkittävästi mukaan.
Olemme osa yhteistä sukupolvien ketjua. Muinaisten ihmisten ja nykyajan menon välillä on aikaero, mutta ihminen on sama. Eri kulttuurien välillä on eroja ilmaisuissa, mielikuvissa ja tunteiden esittelyssä, mutta ihminen on sama. Sama kokeva, tunteva, rakkautta kaipaava, tulevaisuutta etsivä ihminen kaikkialla.
Raamatun äärellä tämä aikakausien yli ulottuva yhteys näkyy vielä selvemmin. Jumalan huolenpito meistä ihmisistä on ollut sama jo muinoin ja yhä edelleen Hänen hyvyytensä on elävä meidän keskellämme. Maailmassa on muutoksia mutta Jumala on sama kaikkina aikoina.
* * *
Ostin vironkielisen raamatun toukokuun alussa Virossa käydessäni.
Aikaisemmin minulla on muutama sataa eri raamattua, eri aikakausilta, eri käännöksiä, pitkälti yli sadalla eri kielellä.
* * *
PIIBEL
VANA TESTAMENT
APOKRÜÜFID
UUS TESTAMENT
Tallinn 2012
© Eesti Piibelselts 1999
ISBN 978-9985-889-40-4
Huomenna saan Raamatun luettua tänä vuonna lävitse. Paljon syntyy aina uusia havaintoja ja oppia Raamatusta eri lukukerroilla. Systemaattinen lukeminen on jäänyt liian heikolle vuosien varrella. Uusi testamentti on evankeliumin sanomaa eli ristin armoa julistavaa, mutta evankeliumi on myös Pyhän Hengen voiman julistamista, kuten Paavali toteaa 1 Tess. 1:5. Jeesus lupasi voiman omilleen ja käski odottaa Pyhän Hengen kastetta. Paavalin teki eläväksi ja muutti vainoajan julistajaksi Pyhän Hengen kokemusten kautta eikä kirjaviisaus riittänyt. Syvä elämys Raamatun sanaan uskoen ja luvattua voimaa odottaen on oma kokemukseni. Eli Sana ja Pyhä Henki.
Raamatun säännöllinen lukeminen on todella hyvä asia. Siksi on hyvä että sinä Risto luet pyhää sanaa runsain määrin.
Pyhän Hengen työ ja Raamattu kuuluvat yhteen. Missä Raamatun sanaa pidetään esillä siellä Pyhä Henki on läsnä ja toisaalta siellä missä Hän on läsnä siellä myös Raamatun sana saa kunnian.
Mitä tulee Luukkaan teosten teologiaan, niin voidaan todeta, että
niin kuin Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kaste oli Pyhän Hengen kaste, koska Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle kyyhkysen hahmossa,
niin samalla tavalla Apostolien teoissa Pyhän Hengen laskeutuminen tulen liekeissä oli luvatun Pyhän Hengen läsnäolo kirkossa, Jumalan kansassa, Pyhän Hengen synnyttämässä ja ylläpitämässä yhteisössä, jonka kautta Jeesus jatkaa työtään täällä maan päällä ihmisten keskuudessa.
Jeesuksen antama lupaus ”teidät kastetaan Pyhällä Hengellä” sai täyttymyksensä jo ensimmäisenä kristillisenä helluntaina. Näin siis kirkon työ on Pyhän Hengen työtä ja työtä Pyhässä Hengessä kaikkialla ja kaikkina aikoina aina täyttymykseen asti, jolloin Pyhä Henki antaa kirkolleen ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.
Jotenka Risto jatkakaamme rohkeasti raamatuntutkistelujamme ja luokaamme katse rohkeasti eteenpäin Jumalan antamaa tulevaisuutta kohti silmät avoimin mielin luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen.
.
Jeesus alkoi kastaa Pyhällä Hengellä lupauksensa mukaan noustuaan ylös taivaaseen. Hän alkoi omista opetuslapsistaan Pyhän Hengen kastamisen 1. hellluntaina. Pakanoiden helluntai Korneliuksen kodissa on jäänyt kovin vähälle huomiolle. Siitä tapahtumaketjusta alkoi pakanalähetys, kun juutalaiset Pietarin kertomusta uskoen muuttivat käsityksensä Jumalan tahdosta. Lue Apt.t. 10:1-11:18 niin saat käsityksen tapahtuman merkittävyydestä pakanalähetyksen alkuna.
Jeesuksen viimeisten sanojen ensimmäinen osa:
”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.”
Eräänlaiset ”vihonviimeiset” sanat Jeesukselta, ennen taivaaseen menoaan oli:
”kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.
Pyhän Hengen kaste tuli voimaksi uskoville, eikä siitä enää tässä eikä tämän jälkeen sanottu ”teihin” vaan teidän yllenne, päällenne (epi).
Pyhän Hengen Voima lankeaa ainoastaan niille, joilla on jo Pyhän Hengen sinetti sydämessään, eli heissä.
Pyhän Hengen kaste on luvattu siksi, että me uskovat siina Voimassa olisimme hänen todistajiaan. Eli Pyhä Henki meissä todistaa, joskus sanoilla joskus ilman sanoja.
Kun nyt olet Matias ostanut tuon vironkielisen Raamatun, niin onko siinä(kin) poikettu alkukielestä, eli käännetty epi-prepositio väärin.
Kaikki luotetut laitokset englanniksi ja italiaksi, joita pääasiassa luen, kääntävät epi-sanan oikein. Vain katolisten Vulgata ja esimerkiksi 1968 italiankielinen laitos ovat omilla, tai ehkä parempi sanoa, luterilaisillakin linjoilla ja kääntävät:
”in vos” ja ”dentro di voi”.
Samoin suomen 92-laitos on samalla linjalla kuin katolisetkin.
Katolis-luterilaisen opin ja opetuksen mukaan ihminen saa Pyhän Hengen lapsikasteessa, joka on varsinainen uudesisyntymä näissä kirkkolaitoksissa. Näin ollen Pyhän Hengen kaste, joka vuodatetaan vain uskoville ei toimi uskoviksi-kastamis-opissa.
Risto Mänttäri :”Näin ollen Pyhän Hengen kaste, joka vuodatetaan vain uskoville ei toimi uskoviksi-kastamis-opissa.”
Miten ymmärrät Jeesukselle sokean parantamisen yhteydessä esitetyn kysymyksen: ”Tämäkö teki syntiä vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?”
Risto
Otanpa muutaman lauseen Aimo T. Nikolaisen Apostolien tekojen kommentaarista, jotta ymmärtäisit että myös Korneliuksen kodin tapahtumat liittyvät kristilliseen vedellä kastamiseen.
Jakeeseen 10:38: ”Toiseksi sen, että Jeesus toimi hyväntekijänä ja parantajana aina kasteesta lähtien. Kastetta tarkoittaa näet maininta siitä, että Jumala voiteli Jeesuksen Nasaretilaisen Pyhällä Hengellä ja voimalla. Jeesuksen tekoja kuvaa puhe omaperäisen sattuvasti: ”hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet” —.
Jakeeseen 10:43: ” — Kaikkien profeettojen todistuksen mukaan j o k a i n e n , joka uskoo Jumalan asettamaan elävien ja kuolleitten tuomariin (auton viittaa tähän), saa hänen nimensä kautta syntinsä anteeksi. Pietarin ”pakanakristillinen pelastusjärjestys” oli siis tämä: Tuomiosta pelastaa vain syntien anteeksiantamus, jonka kaste Jeesuksen nimeen välittää, mutta kasteen armon ottaa vastaan henkilökohtainen usko Kristukseen, minkä taas evankeliumin saarna Pyhän Hengen kautta synnyttää. Pakanain ottaminen Kristuksen seurakuntaan riippuu siis siitä, että heillekin saarnataan Kristuksesta. —”
Jakeeseen 10:47: ”Hän (Pietari) miltei toisti etiopialaisen hoviherran kysymyksen Filippukselle (8:36): ”ei kai kukaan voi kieltää vettä niin, että nämä jäisivät kastamatta?” Kristillinen kaste oli yhdistetty vesi- ja henkikaste. Se, että Jumala jo oli antanut Korneliuksen väelle Pyhän Hengen kasteen, ei suinkaan tehnyt vesikastetta tarpeettomaksi. Se poikkeuksellinen tapaus, että Henki lankesi vielä pakanallisiin sanankuulijoihin, vain vahvisti sen, että kaste on Pyhän Hengen välikappale.”
Näissä selostetuissa kohdin pitäisi tulla selväksi, että kaste oli merkittävässä asemassa tuossa tapahtumassa, missä Pyhä Henki kutsui pakanan kirkon yhteyteen.
Otetaanpa vielä Nikolaisen kommentaarin yksi kohta, missä puhutaan tästä Pyhän Hengen työstä.
Jakeeseen 11:17: ”Yhteenvetona kaikesta esittämästään Pietari lausuu lopuksi, ettei hän voinut estää Jumalaa, joka sillä, että oli antanut näille pakanoille yhtäläisen lahjan kuin heille itselleen, oli selvästi ilmoittanut pyhän tahtonsa. Yhtäläinen osallisuus Pyhästä Hengestä edellytti yhtä ja samaa uskoa Herraan Jeesukseen, sillä jokaisella, joka uskoo, on myös Pyhän Hengen lahja.”
Vastauksia Riston ja Reijon väitteisiin tulee esille myöhemmin tässä keskustelussa.
Tässä kohtaa vain lyhyesti, että Pyhä Henki on persoona. Hän on kokonaisena mukana kaikessa kirkon elämässä. Missä Hän on, siellä myös on kirkko ja missä kirkko on, siellä Hänkin on.
Hän toimittaa kristillisen kasteen ja kasteen mukana hän myös tulee meidän ihmisten elämään.
Hän asuu jokaisen uskovan sydämessä, täysimääräisenä ja kokonaisena Jumalana. Ilman hänen työtään ei kukaan voi uskoa Jeesukseen. ”Ei kukaan voi sanoa voi sanoa: ’Jeesus olkoon Herra’, paitsi Pyhässä Hengessä.” 1. Kor. 12:3.
Saman sanoo Luther kolmannen uskonkappaleen selityksessään:
”Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:
Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.”
Tuula,
Juutalaisuudessa tuolloin ja tänäänkin on suuntaus, joka hakee syitä onnettomuuksiin, sairastumisiin ja, niinkuin tässä, miksi jollain on ruumiillinen vamma syntyessään.
Mielestäni ihmiset halusivat tietää syyllisen miehen sokeuteen ja tässä yhteydessä kuka se Jeesuksen mielestä olisi.
Ihmiset ovat terveitä tai sairaita eri syistä tai ilman järkevää syytä.
Tämän sokean miehen sokeuden syyn Jeesus ilmoitti, ennekuin paransi hänet. Kaikki sokeana syntyneet eivät ole sokeita samasta syystä.
—
Minulle ei selvinnyt syy näiden kahden asian, minun lausumani ja Jeesukselle esitetyn kysymyksen välillä.
Reijo Mänttäri :” Minulle ei selvinnyt syy näiden kahden asian, minun lausumani ja Jeesukselle esitetyn kysymyksen välillä.”
Oikeastaan kysymyksen perimmäinen tarkoitus oli kysyä, mitä mieltä olet Augsburgin tunnustuksesta, jossa sanotaan :”Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.”
Henk.koht. en usko tuohon, vaan uskon, että lapsikaste pelastaa heidätkin, jotka siirtyvät tuonilmaisiin liian pieninä tiedostamaan minkäänlaista ”uudestisyntymistä”.
Tuula Hölttä,
”Sillä sen kaltaisten (lasten) on Taivasten Valtakunta. Lapsi on lapsen kaltainen ilman kastetta.
Ihminen syntyy luonnollisesti ja hengellisesti vain kerran. Lapsi ei ole vielä kuollut hengellisesti, voidakseen uudestisyntyä. Itse koin uudestisyntymän 10-vuotiaana ja tyttäreni 8-vuotiaana. Kummallakin meillä se oli ikimuistettava, vaikka siirryimmekin lapsenuskosta omakohtaisiksi ja -haluisiksi Jeesuksen seuraajiksi. Ensimmäiset halut henkilökohtaiseen Jeesuksen seuraamiseen alkaa esiintyä 10 ikävuoden kummallakin puolella.
”Ensimmäiset halut henkilökohtaiseen Jeesuksen seuraamiseen alkavat esiintyä 10 ikävuoden kummallakin puolella.” Uskon henkilökohtaisuuden korostaminen lienee aikamme ilmiö. Koen Raamatun pikemminkin kehottavan yhteiseen uskoon, yhteisöllisyyteen, yhteyteen ja jopa ykseyteen. Henkilökohtaisuutta painottaen tulee uskonratkaisusta helposti ihmisen suoritus, joka korostaa sekä ratkaisun tekijän että siihen johdattavan evankelistan osuutta.
Risto ja Reijo esittävät teksteissään sellaisia raamatuntulkintoja joita ei ole esiintynyt vanhan kirkon aikana.
Heidän esittämänsä oppi on keksitty vasta viimeisen puolentoista sadan vuoden aikana.
Jos Herra suo, niin palaan yksityiskohtaisempiin perusteluihin myöhemmin.
Johannes Kastajan Hengen antama profeetallinen ilmoitus Jeesuksesta Pyhällä Hengellä kastajana, Jeesuksen oma opetus Pyhän Hengen kasteesta ja sen toteutus sekä mm. Pietarin kokemus Korneliuksen kodin Jeesuksen antamasta Pyhän Hengen kasteesta on selvää Suomen kieltä Raamatusta.
Minä uskon Raamattua ja Jeesukseen eli myös hänen opetukseensa. Mikään ”uusi keksintö” Pyhän Hengen kaste ei ole, vaikka Matias niin väittää.
On ikävää, että kirkko lähti valtion talutusnuoraan 1800 vuotta sitten ja Hengen voima jäi varjoon eikä kutsumus Hengen voimasta, joka tapahtui mm. Paavalille ollut enää hyväksyttävää. Ihmiset ottivat vallan kirkossa haltuunsa eikä jumalanpalvelukseen mahdu Hengen vaikuttama toiminta, koska se häiritsee ihmisen määräämää järjestystä.
Kun ei uskota Pyhän Hengen kasteeseen ja Jeesuksen voimaan ja elävään Jumalaan, niin ei Pyhän Hengen kastetta saada. Joka uskoo se kastetaan Pyhällä Hengellä. Tämän olen itsekin tämän kokenut ja nähnyt. Jeesus elää ja kastaa Pyhällä Hengellä tänäänkin uskovia.
Ensimmäinen kommentti
Reijo väittää että Ap.t. 1:8 esiintyvä alkukielen sana ”epi” on käännetty väärin muutamissa käännöksissä.
Mielestäni hänen väitteensä on samaa sarjaa kuin jos joku alkaisi kinaamaan että ilmaus ”käsineet kädessä” käyttäisi väärää sijamuotoa ja että oikea tapa sanoa olisi ”kädet käsineissä”. Tai että ruotsin ”dyka i vatten” olisi väärä käännös ilmauksesta ”sukeltaa veteen”.
Eri kielissä sama asia voidaan ilmaista monin eri tavoin, aina tilanteen mukaan yhteyteen sopivaksi.
Jotta saisimme käsityksen mitä merkityksiä epi -sanalla on, esitän tässä muutaman esimerkin sanan merkityksistä.
Epi -sanalla on eri merkityksiä sen mukaan liittyykö se genetiiviin, datiiviin vai akkusatiiviin.
Ap.t. 1:8 prepositio ”epi” liittyy akkusatiiviin. Akkusatiivin kanssa epi -sanaa käytetään monessa eri tilanteessa ja näistä riippuen pitää käyttää useitakin eri vastineita vastineita suomeksi.
1) Paikallisessa merkityksessä
1 a) Liikuntoa jonkun yli, jonkun päällä tai jotakin pitkin.
1 b) Ulottumista jonkun yli tai leviämisaluetta.
1 c) Liikuntoa johonkin, -lle, -päälle.
1 d) Asettamista, heittämistä, rakentamista, viemistä johonkin.
1 e) Liikuntoa jonkun läheisyyteen, jonkun luo.
1 f) Liikuntoa johonkin suuntaan.
1 g) Liikkumista jotakuta vastaan.
1 h) seisomista, nukkumista, istumista, pysymistä jossakin.
2) Ilmaisemaan tarkoitusta.
3) Ilmaisemaan ketä tai mitä toiminta tai tapahtuma koskee.
4) Voimista tai tiloista jotka tulevat jonkun osaksi tai joiden vaikutuksen alainen joku on: päällä, päälle.
5) Ilmaisemaan valtaa johonkuhun tai johonkin.
6) Luottamusta, toivoa, valitusta, surua, iloa, vihamielisyyttä ilmaisevien sanojen yhteydessä ilmaisemaan tunteen aiheuttajaa tai kohdetta.
7) Ilmaisemaan määrää mihin asti.
8) Ilmaisemaan aikamäärää minkä kuluessa tai aikana jokin on voimassa tai tapahtuu. Myös ilmaisemassa ajankohtaa.
Epi -sanaa käytetään myös alkuliitteenä monissa sanoissa. Silloin se ilmaisee -llä, -lle, päällä, päälle, -ssa, -ssä, luona, luo, vastaan, kohtaan, lisäksi.
Mikäli joku haluaa lukea suomeksi epi -sanasta, niin suosittelen esim. Rafael Gyllenbergin Uuden testamentin kreikkalais-suomalaista sanakirjaa.
Itse pidän luonnollisesti vähän laajemmista teoksista, esim. Menge-Güthling. Griechisch-deutsches und deutsch-griechisches Wörterbuch, mit besonderer Berücksichtigung des Etymologie. Hand- und Schulausgabe. Teil I griechisch-deutsch von Dr Hermann Menge.
Esimerkkinä Mengen kirjasta epi -sanan etymologian selityksestä sanskritin vastaavaa juurta oleva sana ”ápi”, jonka suomalaisia vastineita tilanteesta riippuen ovat esim.: ”jossakin”, ”johonkin”, ”-ssa”, ”-ssä”, ”-iin”, ”jonkun luona”, ”jonkun luo”, ”jonkun tykö”, ”jotakin kohti”, ”jollakulla”, ”jollekulle”, ”-lla”, ”-llä”, ”lle”.
.
Matias,
Olet erittäin kykenevä kertomaan, tai laajentamaan kertomusta kielitieteellisillä perusteilla. Uskon myös, että osaat monia kieliä ja ymmärrät lähes kaikkia sivistyskieliä ynnä sivilisation ulkopuolisia ilmaisuja.
Eli osaamisesi ja tietosi määrä on riittävä kaikin tavoin. Tähän sitten haluan lisätä ilmeisen älykkyytesi, mikä on muutamassa yhteydessä ilmennyt muunmuassa suurena lukunopeutena.
Tässä nyt sitten avaat vaatimattomalla tasolla epi-prepositiota.
Tämän ovat läpikäynneet keskiajan parhaitten käännösten tekijät ja uskon heidän hallinneen sen seikan, että kaikki vaihtoehdot ei kuulu tähän nimenomaiseen Apt. 1:8 yhteyteen, sekä myös sen, että mikä siihen kuuluu. Uskon heidän lukeneen ennen Apostolien tekoja Johanneksen evankeliumin ja Jeesuksen keskustelun Nikodemuksen kanssa. Tämän keskustelun maailman mullistava ydin oli uudestisyntyminen Pyhästä Hengestä. Samassa yhteydessä Jeesus selventää sen seikan, että vain luonnollisen syntymän (vedestä) kokenut voi syntyä uudelleen Pyhästä Hengestä. Vielä Jeesus painottaa, että lihasta syntynyt on liha ja Hengestä syntynyt on henki. Tiedän, että vedestä ja Hengestä syntyminen on kasteessa uudestisyntyminen, Evlut ja RKK:n opin mukaan, ja saa ollakin. En halua muuttaa kirkon olemassaolemisen perustaa, eikä sitä ole sinun syytä puolustaa, se pysynnee sellaisena viimeiselle tuomiolle asti.
Mutta sitten epi-asiaan. Raamatun kääntäminen alkukieliltä edellyttää uudestisyntynyttä henkeä kääntäjässä, samoinkuin kielen hallintaa.
Epi-prepositio on käännetty: yllenne, päällenne, kaikissa eurooppalaisissa Raamatun laitoksissa ja kaikissa englanninkielisissä laitoksissa. Luterilais-katoliset käännökset eivät niin käännä, eikä näiden kirkkolaitosten oppi sellaista sallisikaan. Poikkeuksen, kuitenkin, tekee Biblia 1776.
Painotin kääntäjän omaa suhdetta Jeesukseen pelastajanaan. Ne 120 Jeesuksen opetuslasta olivat uudestisyntyneet, eli heissä oli Pyhän Hengen sinetti ja sen jälkeen Pietarin puheen vaikutuksesta alkoi ihmisiä tulla uskoon ja kun heidät Pyhä Henki “merkkasi” omakseen kun he olivat ilolla ja vapaaehtoisesti (asmenos), he halusivat ja ottivat vesikasteen ja saivat Pyhän Hengen kasteen. Myös tämä ”asmenos”-sana on jätetty pois, mikä ilmentää pelastuksen vastaanottamista vapaaehtoisesti. Tällaista vapaaehtoista uudestisyntymistä ei Evlut/RKK oppi opeta eikä salli.
Kääntäjät ovat lukeneet uudestisyntymisedellytykset Pyhästä Hengestä. Lisäksi Joh. 20:22 ‘ssa Jeesus puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille “ottakaa Pyhä Henki”. Kaikkialla missä Jeesuksen sanottiin tehneen jotain, se oli todellinen tapahtuma. Niin tässäkin.
Oli mahdoton kääntää Apt. 1:8, että Henki olis tullut heihin, koska se jo oli siellä. Pyhän Hengen kaste oli erillinen Voima, jota Jeesus pyysi opetuslapsiaan odottamaan ja josta Jooel ennusti “..minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle”.
Eli, kun preposition oikea muoto haetaan, se on sopusoinnussa koko Raamatun ilmoituksen kanssa, eikä vähiten, kun selvitetään keiden päälle Pyhä Henki vuodatetaan, eli ketkä saavat Pyhän Hengen kasteen.
Reijo
Perustelet kantaasi epi -sanan merkityksestä viittaamalla toisiin kohtiin joissa sana esiintyy. Mielestäni tämän lehden palstat eivät ole mielekkäitä käsitellä riittävän syvästi sanaa, joka esiintyy Uudessa testamentissa 896 yhteydessä.
Mielestäni hyökkäyksesi latinankielistä Vulgatan käännöstä vastaan heijastaa enemmän sisarkirkkoamme kohtaan tuntemaasi vastenmielisyyttä tai kritiikinhaluasi kuin kielitieteellisiä perusteluita. Valitettavasti niin usein olet singonnut perusteettomia syytöksiä katolista kirkkoa kohtaan. Mielestäni voisit paljon kehittyä uskon ymmärtämisessäsi jos katsoisit heidän opetuksiaan avoimimmin silmin.
Viittaat myös keskiaikaisiin raamatunkäännösten tekijöihin. Heidän työskentelynsä perustana oli kuitenkin juuri tuo kritisoimasi Vulgata, jonka oikeellisuuden oli tarkastanut kirkkoisä Hieronymus.
Sophronius Eusebius Hieronymus, syntynyt 347, kuollut 30.9.420 Beetlehemissä, oli aikansa oppineimpia miehiä. Lisäksi hän pääsi käyttämään Kesareassa olevaa tuon ajan suurimpiin kristillisiin kirjastoihin kuuluvan kirjaston aarteita, jonka erityisenä helmenä olivat kirkkoisä Origeneen valtaisa raamatullisen materiaalin kokoelma.
Origenes syntyi n 185 ja kuoli n 254, oli oman aikansa kaikkein oppineimpia ihmisiä. Hänen kirjastonsa oli ehkä tuon ajan laajin kristikunnan kirjasto ja uutterana raamatuntutkijana hänen eksegeettiset teoksensa tuon ajan pätevintä.
Paitsi kreikan ja latinan taitoa Hieronymos opiskeli myös hepreaa Pyhällä maalla. Eipä siis ihme että hänen tarkastamaansa käännöstä käyttää puoli kristikuntaa ohjeellisena Raamattuna. Katolisen kirkon oppiperustana nimittäin on juuri Vulgata. Raamatun tutkimisessa käytetään rohkeasti alkukieliä. Näin on mahdolisuus käytäää täysin vapautuneesti tutkimuksen kaikkia hyväksi havaittuja menetelmiä, koska uskon perusta on Vulgatan tekstissä eikä jonkun yksittäisen tutkijan mahdollisesti erikoisenkin ilmauksen varassa, jota joku vähemmän asiaan paneutunut voisi vääntää vinoon. Individualismin mielivaltainen yksilökeskeisyys ei pääse häiritsemään yhteisen uskon yhteisöllistä perustaa, koska yksittäiset mielipiteen jäävät vain yksilön omiksi ajatuksiksi ja koska näidenkin ajatusten esittäjät pohjimmiltaan pyrkivät vain yhteisen uskon syvempään ymmärtämiseen.
Tuossa aivan erinomaisessa käännöksessä Vulgatassa Ap.t. 1:8 käyttää keskustelemassamme kohdassa in -prepositiota. Suomennos seuraa tuota huippukäännöstä ja antaa 10+ käännöksen: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.”
Matias
Miten selität Apt.t. 11:16 kohdan, jossa Pietari muistaa Jeesuksen opetuksen: ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä”. Tämän Pietari muisti, kun oli nähnyt Korneliuksen kodissa aiemmin vedellä kastamattomille pakanoille tapahtuneen Pyhän Hengen kasteen kesken Pietarin puheen.
Jakeessa 17 Pietari kertoo pakanoista: ”Jos siis Jumala silloin, kun heistä tuli Herraan Jeesukseen uskovia, antoi heille samanlaisen lahjan (tarkoittaa Pyhän Hengen kastetta) kuin meille, mikä minä olin vastustamaan Jumalaa”.
Matias. Ethän nyt vain ole vastustamassa Jumalan tekoja ja Jeesuksen lupaamaa Pyhän Hengen kastetta uskoville? Kuinka monelle olet siitä opettanut ja rohkaissut sitä odottamaan, kuten Jeesus teki? Haluatko muistaa nuo Jeesuksen opetuksen sanat, jotka Pietari muisti nähtyään pakanoiden Pyhän Hengen kasteen? Otatko vastaan Jeesuksen opetuksen?
Samarian otettua vastaan evankeliumin ja kun heidät oli kastettu vedellä, niin sinne lähettiin myöhemmin apostolit opettamaan Pyhästä Hengestä ja samarialaiset tulivat voimallisesti kastetuiksi Pyhällä Hengellä. Simon noita olisi halunnut tuon Pyhän Hengen voiman omaan käyttöönsä Samariassa. Minusta luterilaiset ovat kuin nuo samarialaiset, joille ie ollut opetettu Jeesuksen uskoville lupaamasta Pyhän Hengen kasteesta.
Kuudes kommentti
Risto kysyy Ap.t. 11:16 jakeen selitystä.
1) Tämä on viittaus taaksepäin. Pietari muistaa Jeesuksen sanat Ap.t. 1:5.
Apostolien tekojen rakenteessa Jeesuksen lähetyskäsky ja siihen liittyvät kohdat sekä helluntain suuri ohjelmajulistus kaikkien kielien eli koko maailman voittamiseksi evankeliumille saa luonnollisen jatkon jokaisessa tapahtumassa mitä Apostolien teot esittää. Kaikki tapaukset liittyvät toisiinsa ja viittaavat eteenpäin koko maailman evankeliointiin. Näin myös Korneliuksen kodin tahtumat liittyvät tähään samaan linjaukseen. Lähetystyö ei kuitenkaan ole meidän ihmisten omassa varassamme tekemää työtä vaan jokahetkistä Pyhän Hengen voimassa toimimista. Näin myös Apostolien tekojen kertoma Pyhän Hengen voiman todellisuus jatkuu myös Korneliuksen luona.
Tuo jatkuvuus tulee tuossa Pietarin 11:16 lausumassa viittauksessa 1:5 :een.
2) Nuo Jeesuksen sanat Ap.t. 1:5 eivät puolestaan ole niiden ensi kerta, vaan toistoa jo paljon aikaisemmasta Johannes Kastajan lausunnosta.
Jo Luukkaan teoksen ensimmäisessä osassa Luukkaan evankeliumin 3:16 Johannes Edelläkävijä sanoo samat sanat: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”
Jussin päivän syntymä- ja nimipäiväsankari vertaa tässä omaa kastamistaan niihin kastetoimituksiin, mitkä tuolloin vielä olivat tulevaisuudessa odottelemassa, nimittäin Jeesuksen työhön kastajana. Ensiksi Johannes sanoo, että hän on persoonallisesti hyvin paljon alhaisempi. Sitten hän sanoo että myös heidän toimittamiensa kasteiden sisällössä on suuri ero. Johannes on ihminen, siksi hänen kasteensa on alhaisempi. Jeesus on Jumala joten kun Hän kastaa niin silloin kaste on Jumalan itsensä toimittama kaste, Pyhän Hengen toimittama kaste. Johannes siis sanoo, että Jeesuksen kasteessa Pyhä Henki on sekä toimittajana että lahjana.
Johanneksen julistus siitä että Jeesuksen kaste eli kirkon kaste on teologiselta sisällöltään sama kuin siinä tilanteessa kun Johannes kastoi Jeesuksen: Kolmiyhteinen Jumala on läsnä kasteessa. Kolmiyhteisen Jumalan läsnäolo puolestaan merkitsee sitä että yhteys ihmisen ja Jumalan välillä tulee todelliseksi. Sisällöllisesti jokainen kaste julistaa kastetulle, että kastettu on Jumalan lapsi, jota Jumala rakastaa.
Niinpä siis Risto
Kaiken tämän jälkeen sinun pitäisi ymmärtää, miten Pietarin sanat sisältävät viittauksen Jumalan kokonaisvaltaiseen toimintaan evankeliumin saattamiseksi koko maailmaan ja siihen että pakanlähetyksessä jokaisen saarnan suurena määränpäänä koko ajan pitää olla kuulijoitten saattaminen kasteen kautta kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen. Linja Jeesuksen kasteesta lähetysttyön alkuun ja lähetystyön alusta sen nykypäivään sekä nykypäivästä aina täyttymyksen aikaan asti on suora ja selkeä: Kaste avaa taivaat niin, että jokaiselle kastetulle tie on avoinna Jumalan antamaan tulevaisuuteen ja taivaan kirkkauteen.
.
Kun luin neljään kertaan UT:n aikanaan, niin koin monia ihmeellisiä löydöksiä Raamatusta. 2 pyhäkoulua eikä 150 raamattutuntia nuorena ollut minulle opettanut sitä, mitä löysin Jeesuksen opetuksista. Jeesus käski noudattamaan kaikkea hänen opetustaan ja siinä olen kilvoitellut sekä rukoillut, että Jumalan Henki avaisi minulle totuuksia. Monia ihmeellisiä vastauksia sanan totuudesta olen saanut. Kiitos Jumalalle.
Kaksi viikkoa UT:n parissa aamusta iltaan oli kuin häämatka Jeesuksen kanssa.
Kristuksen morsiamenako?
Raamatussa Kristuksen morsian on kirkko, ei yksityinen ihminen.
Yleensäkin koko Raamattu on yhteisökeskeinen ei yksilökeskeinen.
Ilmestyskirjassa Jumalan kansa eli kirkko vetoaa yksittäisiin ihmisiin tulemaan mukaan Jumalan kansaan:
21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
21:9 Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: ”Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.”
22:17 Ja Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.