Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.” (Matt. 13:31-32)
Miksi meidän jokaisen uskon määrä on aluksi ollut pieni, maksimissaan sinapinsiemen kokoinen (vert. Luuk. 17:6)?
Minkälaiseen maaperään siemenen pitäisi kylvää, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä sato (vert. Luuk. 8: 4-15)?
Miten voisit perustella, että olemme kaikki yhtä arvokkaita Jumalalle, vaikka meidän kasvu kristittynä on erilainen ja uskomme määrä ja laatu vaihtelee suuresti?
Mitkä vaikuttavat meidän uskon määrän kasvuun tai vahvistumiseen?
Miksi meissä oleva epäusko on helposti suurempi kuin usko?
Mitä eroa on epäuskon ja vähäisen uskon välillä?
Miksi Jeesuksen opetuslasten usko ei riittänyt (vert. Matt. 17.20)?
Miten ymmärrät Jumalan valtakunnan ja ketkä kaikki siihen kuuluvat?
Kaikki julkaistut blogini:
Nyt tämä multa menee Raamatun ulkopuolelle, mutta minusta empatia ei ole tunne, eikä kai tekokaan. Se on kyky samaistua toisen ihmisen kokemaan. En tiedä löytyykö sanaa Raamatusta. Jos löytyisi, niin oli mielenkiintoista, että liittyisikö se Raamatun sääli sanaan. Sen merkitys oli jotain samaistusta, joka tuntuu sisukaluja myöten. Se merkitys ei ole sama kuin meillä. En sen verran myöhä, etten jaksa tarkistaa. Kirjoitan muistikuvista.
Lisään vielä tuohon eiliseen pohdintaan Sakarille. Tarkistin sen sääli sanan siitä pääsee sanaan jaloimmat sisälmykset, joka kreikkalaisilla merkitsi tunteiden sijainti paikkaa. En jää tähän vaan menen suoraan sanaan, joka mielestäni vastaa pohdintaasi. (splankhnon käännetty usein sydämellinen) Jeesuksen osoittaman sydämellinen myötätunto ilmaistaan sanalla spankhnidzomai. Tämä viimeinen sana mielestäni sopii empatiaan, jossa ymmärretään mitä toinen kokee ja sympatiaan myötäeläen. (taustatiedot Novum)
Eija Minäkin kirjoitan useimmiten pelkkien muistikuvien perusteella. Se on hauskaa ja jännittävääkin kun huomaa olevansa väärässä (Ja se varmasti näkyy tekstistä; siksi pyrin käyttämään konditionaalia). Netistä löytyy mahdoton määrä ”raamatunselitystä” ja kirjahyllystä!
Minusta on hauskaa keskustella vapaamuotoisesti – vaikkapa vähän samansuuntaisesti kuin blogisti on tehnyt. ( Juhan pienoinen epäily
sanakirjojen suuntaan ).
Nythän pääsitte oikeaan asiaan, sanaselityksiin, löytyykö niistö iankaikkisen elämän sanat??
Selittäkääpä onko usko Jeesukseen, uskoa että Jeesus on ollut ja sovittanut maailman synnit ja noussut ylös VAI onko se myös sitä että uskoo JA TOTTELEE Jeesuksen Sanoja eli TEKEE niiden mukaan????
Pitääkö olla vahva usko ?
Kun ajattelemme uskonelämää ja alamme miettimään sitä; onko minulla tarpeeksi luja usko ? Tällaisen pohdinnan tuloksena on, että alamme epäilemään ja miettimään uskonko minä oikealla tavalla ja tarpeeksi ? Tällaisen ajattelun tuloksena on epävarmuus. Kristinuskossa on tärkeämpää uskomme kohde, kuin minun uskoni.
Meidän uskomme voi horjua ja on todella heikkoa, mutta se ei ole ratkaisevaa. Mutta se on todella kaikkein tärkeintä mitä Jumala on tehnyt ja yhä tekee. Jeesus on kuollut puolestamme ja tuonnut meille pelastuksen, eikö se todella ole ratkaisevan tärkeää. Eikö uskomme kohde ole Pyhä Jumala, joka rakasta meitä todella paljon Jeesuksen sovitustyön takia juuri tällaisina kuin olemme.
Jos alamme etsimään pelastusta itsestämme heikosta uskostamme, ja niistä heikoista uskon hedelmistä,silloin kohde on kokonaan väärä. Sillä meistä ei löydy sellaista vahvaa uskoa, joka voisi vuoria siirtää. Ei todellakaan löydy, mutta Jumalalle riittä meidän ”sinapinsiemenen” kaltainen usko siihen. että olemme Jumalalle todella niin rakkaita, että hän Jeeesuksen viattoman lunastusveren ja ansion tähden olemme todella rakkaita ja se riittää Jumalalle , niin eikö sen pitäsi riittä meillekin.
Ari kyllä löytyy huomattavasti paremmin kuin sinun yhdenjakeen lainauksista, joilla pätkit. Älä tule arvottamaan ihmisiä, jotka tutkivat Raamattua. Sieltä se löytyy paremmin kuin sinulta. Jeesus sanoi, että jollette tunne kirjoituksia eksytte.
”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” Joh.3:36 ja vielä:
”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.” Hebr.11:8
Kristillinen usko on kuuliainen ja uskollinen ja pysyy Jeesuksen sanoissa, toimien kaikessa sen mukaan, että Jumala on Jeesuksen kautta Pelastava ne, jotka ovat panneet toivonsa Häneen. Tämä Arille selitykseksi Kristinuskosta.
Arin kanssa kyllä samaa mieltä, että Kristitty toimii uskonsa mukaan, muunlaisia Kristittyjä ei mielestäni ole (USKONNOT ON ASIA ERIKSEEN) ja sanan selityksenä tuo ”kuuliaisuus” ja ”uskollisuus”, kuvaa Kristillistä uskoa hyvin. (Uskonnossa taas ihminen liittyy johonkin tiettyyn järjestelmään ja sitoutuu siihen, Kristinusko ei ole sitä, vaikka monet niin luulevat, uskonnot ovat aina ihmislähtöisiä, vaikka kantaisivat Kristillistä nimeä.)
Minä siis Kristittynä elän ja toimin Jumalan Pojan uskon mukaan, jolloin, en edes tiedä mihin menen ja mitä teen, luotan Jumalan tietävän ja siksi olen Hänen lapsensa. Näin minulla on rauha ihmisten ja Jumalan kanssa, ja lepään Hänen valmiissa töissään, jotka ovat olleet valmiina jo maailman perustamisesta. Minut on liitetty Kristukseen, jossa elän ja olen ja kerran kuolen, mutta myös toivossa ylösnousen iankaikkiseen Elämään.
On myös niitä, jotka eivät ole kuuliaisia Jeesuksen sanoille, mutta niistä en sano mitään. Ovatko Kristittyjä vai ei, uskonnollisia vai ei?
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” 1.Joh.2:24
Ajattelin, että otan vielä tähän Juhan blogiin tuon ( usko) pistis-sanan. Siitä löytyy merkitysvivahteina merkitykset usko, luottamus, uskollisuus, todistus, vakuus. Tämä on yksi Raamatun keskeinen käsite. Kreikassa löytyy monia merkityksiä, mutta Uudessa testamnetissa se vastaa heprean aman-verbiä, jota kuvaa luottavaista asennetta elävä persoonaa kohtaan. Se on yksinkertaisemmillaan luottamusta ja kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan.
Sitten tämä kohde pistos- sana joka kuvaa luotettavaa, uskollista, varmaa. Tätä sanaa voi käyttää myös henkilöistä, jotka ovat luotettavia liikeasioissa ja muutenkin tunnontarkkoja. Mutta se merkitsee myös Jumalasta käytettävää sanaa uskollinen. Yllättäen myös sanan merkitys on luottavainen.
Minulta löytyy kuva vanhasta päiväkirjasta, johon piirtänyt riippukeinun. Se kuvasi minulle sitä oivallusta, joka tuli noista sanoista. Luottamuksessa Jumalaan on hyvä levätä.
Edelliseen vielä lisään, että lain noudattaminen kuuliaisesti ja pilkulleen uskollisesti oli juuri sitä, mitä Juutalaiset luulivat tekevänsä pelastaakseen itsensä, se ei ole myöskään Kristinuskoa. Kristinusko on Armoa ja yksin Armoa.
Eija Moilanen, eikö JOKAINEN SANA Jeesukselta ole yhtä arvokas??
Kuinka käy kun ylenkatsoo Jeesuksen Sanoja???
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
Siis KUN juutalaisilla oli paatunut sydän, niin kuinka meillä pakanoilla ennenkuin Jeesus parantaa???
Ketkä ovat Jeesuksen opetuslapsia???
Voi-voi Ari Pasanen. Vaikka en nuoruudessani mikään erityinen Beatles-fani ollutkaan, olen samaa mieltä kuin tuulimyllyjä vastaan turhaan taistellut Don Quijote ja siksi suosittelen sinulle(kin) tätä:
https://www.youtube.com/watch?v=WcBnJw-H2wQ
Kiva lukea kommenttejanne, kiitos niistä.
Minkälaiseen Jumalaan uskomme? Miksi Jeesus syntyi ihmiseksi?
Uskon, että Jeesuksen Kristuksen hankkima sovitus riittää kattamaan kaikki syntimme, myös Jumalan lapsena tehdyt. Saatana joukkoineen huutaa ja mellastaa, että Jumala ei hyväksy tommoista, mutta kuitenkin Jeesus on kuollut puolestamme, joten annetaan Saatanan joukkoineen huutaa ja mellastaa, koska sillä ei ole mitään merkitystä.
Isän Jumalan sydän on täynnä rakkautta meitä syntisiä ihmisiä kohtaan ja haluaa pelastaa meistä jokaisen!
Merkillistä, että kaikkein raivokkaimmat Jeesuksen vastustajat löytyivät niiden joukosta, jotka pilkuntarkasti pyrkivät noudattamaan
”Pyhiä kirjoituksia”. Tähän pikkutarkkaan ”sanan noudattamiseen” liittyi pyrkimys elää moraalisesti korkeatasoista elämää.
Tätä joutuu yhä uudelleen ihmettelemään: Vapahtajamme ei kutsunut yhtäkään ”julkisyntistä” perkeleen lapseksi. Tuon nimityksen saivat kuulla pitkälle ”pyhittyneet ” miehet. Ihminen ei ole miksikään muuttunut parin tuhannen aikana. Samat ”asetelmat ” löytyvät oman aikamme uskonnollisista viitekehyksistä.
Kymmenet tuhannet, lukioasteen opiskelijat ovat aikanaan lukeneet Arvo Lehtovaaran Psykologiaa: Lehtovaara sijoitti uskonnollisuuden viettien joukkoon. Kristus-usko on radikaalisesti muuta kuin luontaista uskonnollisuutta. Risti, Golgata, ylösnousemuksen aamu on ainutkertaista; ihmeiden ihme, jonka rinnalla kaikki muut ”ihmeet” kalpenevat.
Juha Tästä näkökulmasta. kristinuskon Jumala on itsensä ilmoittanut.
Sakari, kiitos hyvistä kommenteista, joita kannattaa pohtia; entäs minä. Voi olla, että se ei tunnu kivalta, kun Jeesus kutsuu ainoastaan syntisiä, jotka eivät läheskään täytä meidän mittoja, jotka me asetamme siihen kohtaan, missä luulemme itse olevan. Toisaalta voi olla kyse siitä, että emme usko Jumalan armoon, vaan edellytämme itseltä ja muilta lain tekoja ehtona pelastukselle. Kyllähän Jeesus Pietaria ja Paavalia rakastaa, mutta ei minua, jos en ole samanlainen kuin Herran apostolit.
Minä olen aina rakastanut lukea Matteuksen ja Jeesuksen kohtaamista, joka on tallennettuna Matteuksen itsensä kirjoittamassa evankeliumissa. Moniko meistä olisi pikkasen kirjoittanut kauniimmin, että minä ja kaverimme olimme oikein hurskaita, mutta näin ei Matteus tehnyt.
Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: ”Seuraa minua.” Niin tämä nousi ja seurasi häntä. Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9:9-13)
Mietin tuossa, jos noita Raamatun tekstejä lukee tarkkaan, niin nämä nimitetyt oli aika väkivaltaisia ja jopa murhanhimoisia. Siinäkin kohdassa, jossa Jeesus nimitti niiden olevan isästä perkeleestä, niin loppuhuipennus oli, että he alkoivat heitellä kiviä pyhäkössä. Teksteissä lukee myös hän tiesi, että he etsivät tilaisuutta tappaakseen. Itse luen aina näistä kulmista, noita kovia sanoja.