Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.” (Matt. 13:31-32)
Miksi meidän jokaisen uskon määrä on aluksi ollut pieni, maksimissaan sinapinsiemen kokoinen (vert. Luuk. 17:6)?
Minkälaiseen maaperään siemenen pitäisi kylvää, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä sato (vert. Luuk. 8: 4-15)?
Miten voisit perustella, että olemme kaikki yhtä arvokkaita Jumalalle, vaikka meidän kasvu kristittynä on erilainen ja uskomme määrä ja laatu vaihtelee suuresti?
Mitkä vaikuttavat meidän uskon määrän kasvuun tai vahvistumiseen?
Miksi meissä oleva epäusko on helposti suurempi kuin usko?
Mitä eroa on epäuskon ja vähäisen uskon välillä?
Miksi Jeesuksen opetuslasten usko ei riittänyt (vert. Matt. 17.20)?
Miten ymmärrät Jumalan valtakunnan ja ketkä kaikki siihen kuuluvat?
Kaikki julkaistut blogini:
Apostolit sanoivat Herralle;”Anna meille vahvempi usko”
Herra sanoi:
”Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi maasta ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä”. ( Luukas 17:5-6 )
Mitä sanoa tähän Jeesuksen antamaan vastaukseen ? Eikö asia ole lopulta niin, ettemme tarvitse suurta uskoa Jumalaan, vaan sensijaan uskoa suureen Jumalaan,vaikkapa se olisi pientä ja heikkoa sinapinsiemenen kaltaista uskoa, sillä uskon perusta ei ole meidän uskossa, vaan sensijaan uskon perusta on uskollinen Jumala ( 1.Kor.1:9 )
Kun esitetään kysymys; uskotko Jumalaan ? Vastaus tällaiseen kysymykseen merkitse niin paljon kuin kysymys;
Uskooko Jumala minuun, kuin minä Jumalaan ? Juutalaiset Rabbit opettivat silkkiäispuusta, että sen juuret pysyvät maassa 600 vuotta. Elikä olipa silkkiäispuun juuret kuinka syvällä tahansa niin mikään vastustus ei voi mitään uskolle, vaikka se on sinapinsiemen kaltaista uskoa niin mikään este ei ole sille ylivoimainen.
Kiitos Martti. Jumala on uskollinen ja veti/vetää meitä tuhlaajapoikia puoleensa, vaikka olemme perintömme hukanneet. Isän sydän on suuri ja ottaa tuhlaajapojat takaisin kotiin!
Mietin tuota uskoa ja Taivasten valtakuntaa. Niin Jeesushan puhui vertauksin. Näissä vertauksissa tulee Hänen mukaansa esille se, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti. Usko Hänen mukaansa on sisäinen asia. Taivastenvaltakuntaa verrataan sinapinsiemeneen ja samoin uskoa verrataan sinapinsiemeneen, silloin kun opetuslapset ovat pyytäneet lisää uskoa. Toisaalta Hän kyselee sitä, että löytyykö uskoa maanpäältä, kun ihmisen poika tulee. Sitten tulee myös se kysymys häneltä, että kuinka voi uskoa, jos kärkkyy kunniaa ihmisiltä Jumalan sijaan. Minusta usko yksinkertaisimmillaan on ojentumista Jumalan puoleen. Sanat eivät riitä kuvaamaan.
Mielenkiintoinen tuo siemen joka on pienin kaikista kasvin siemenistä. On totta, että löytyy pienempiä siemeniä kuin tiedossa oleva pienin sinapinsiemen. Kaikkein pienin siemen on orkideoilla. Se on kuin pölyä, mutta tämä siemen itse ei pysty itsenäisesti itämään, vaan tämä itäminen on riippuvainen täysin juurisienestä. Kukka on kyllä kaunis, mutta mitä muuta hyötyä siitä on?
Kiitos hyvästä kommentista, Eija. Olen monesti pohtinut sitä, miksi usko ei pysy vahvana koko ajan vaan se voi välillä lähes kuolla. Onneksi Jumala pystyy kuolettamaan siemenen ja antamaan sitten siihen mitä kauneimman kasvun.
Itse ajattelen, että usko on luottamusta Jumalaan. En tiedä, miten sitä voi mitata, mutta henkilökohtaisesti olen oppinut, että eteenpäin eläessä on oppinut Hänen kääntävän vaikeata asiat minun parhaakseni. Ensin itkin vain koko surkeutta Jumalalle, sitten itkin pohtien, että miten hän ihmeessä kääntää tämän asian minun parhaakseni. En tiedä kasvaako usko, mutta lujittuu ainakin.
http://www.youtube.com/watch?v=7qd9tJ660_Q
Eija, kiitos hienosta ja täydellisestä laulusta. Hyvin kuvailit uskon luonnetta. Myös Heprealaiskirje puhuu luottamuksesta.
Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. (Hepr. 11:1)
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Mitä nämä Jeesuksen SANAT tarkoittavat, eikö juuri ensinnäkin sitä että niin Jeesusta kuin opetuslapsia ja heidän seuraajiaan vastaan hyökättiin ja heitä vainottiin ja tapettiin ja TOISEKSI että kun näillä hyökkäyksillä ei saatu Jumalan valtakuntaa kukistettua niin tämä hyökkääjä kaappasi ”jumalan valtakunnan” nimen itselleen ja alkoi julistaa että se olisi oikea tie iankaikkiseen elämään eli suurella valheella eksytti ihmiset.
Siis ei kaikki ole ”jumalan valtakunnan” lapsia jotka niin väittävät vaan NE JOTKA kuulevat Jeesuksen Sanat JA SEURAAVAT NIITÄ JA VAIN NIITÄ.
Joh. 10:27
Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Ari, kiitos kommentista. Kommentejasi lukiessa olen tullut samaan lopputulokseen; kommenteistasi ei välity, että olet uudestisyntynyt kristitty, vaan ainoastaan vihaa, katkeruutta ja pilkkaa.
Siitä olen samaa mieltä, että Jumalan lampaat kuulevat Hyvän Paimenen äänen ja seuraa sitä. Hyvän Paimenen, Jeesuksen Kristuksen äänen kuulee koko Raamatusta, myös Vanhasta Testamentista. Samoin Hyvän Paimen äänen kuulee saarnoissa, raamattupiirissä ja kun tapaa uskovia ihmisiä. Samoin kuulee Hyvän Paimenen äänen, kun tapaa raihnaisen ihmisen, joka on kaiken menettänyt, tai kun tapaa alkoholistin jne.
Matt.11: 12 jakeen sanat liittyvät Johannes Kastajan vankilaan pidättämiseen, siksi Jeesus haluaa sanoa, että täällä langenneessa maailmassa on voimia, jotka haluavat muuttaa Jumalan suunnitelman heitä olivat ylipapit, fariseukset ja Herodes. Nämä edellä mainitut olivat monessa asiassa erimieltä, mutta tässä he löysivät asian josta olivat yksimielisiä. Saada Johannes Kastajan ja Jeesuksen pois tieltä estämästä heidän suunnitelmiaan.
Tämä Raamatun kohta näyttää selvästi kuinka järkyttävän raalla tavalla ihmiset luulevat estävänsä Jumalan valtakunnan tulemista väkivalloin, ensin Herodes mestautti Johanneksen ja pian sen jälkeen tuli Jeesuksen vuoro. Tämän peruusteella voidaan esittää kysymys: minkälaiset voimat meidän aikanamme estävät Jumalan valtakunnan tulemista keskellemme ?
Martti, kiitos hyvästä sanan selityksestä. Pyhä Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeessä lihan teoista, joka mielestäni on hyvä vastaus kysymykseesi.
Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. (Gal. 5:19-21)
”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.” Matt.13:37
”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.” Matt. 13:31-32
Jeesus puhuu tässä ehkä yhdestä merkittävimmästä asiasta, mitä tulee Jumalan työhön maailmassa, sillä ilman Jumalan Sanaa meillä ei olisi myöskään Taivasten valtakuntaa. Jeesus puhuu vertauksin, koska Jumalan valtakunta ei ole inhimillisen ymmärryksen ulottuvissa, vaan sen ymmärtäminen aukeaa vain Uskon kautta. Sen salaisuus on juuri Usko.
Mitä Jeesus tarkoittaa näissä vertauksissa, joita koko luku 13 käsittelee?
Jeesus puhuu tässä siitä Uskosta, joka on kätketty Jumalan Sanaan, se ei ole mitään, mikä meissä on luonnostaan, vaan tuo Sana itse on Siemen, joka on kylvetty ja yhä kylvetään maailmaan ja jossa se saa aikaan sen, että se synnyttää kuulijoissaan Uskoa ja siten leviää ja kasvaa kuin hapate leipätaikinassa. Se ei siis ole mitään meistä lähtöistä. Kaikki eivät kuitenkaan sisäistä tuota Sanaa, jolloin se menee hukkaan ja raukeaa tyhjiin.
Tuo siemen kasvaa ja saa aikaan lopulta sen, että taivaan linnut kerääntyvät kuulemaan Jumalan Sanaa (Jumalan valtakunnan lapset) ja rakentavat elämänsä tuon Sanan varaan, joka on Jeesus Kristus, tuo totinen Elämän Puu, johon taivaan linnut voivat turvallisesti rakentaa pesänsä.
Tuon puun oksat eivät petä, sillä Kylväjä on itse istuttanut sen maailmaan, kaikki sen maailmassa näkevät, sillä se kasvaa Golgatan mäellä, sinne kerran istutettuna. Maailman sitä kyllä ihmetellee ja päivittelee, mutta taivaan valtakunnan lapset, ovat niitä, jotka tulevat tuon puun juurelle ja ammentava Elävää vettä sen Lähteistä.
”Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien. 1.Tim.4:10
Ismo, kiitos erittäin hyvästä kommentista, jossa oli paljon asiaa. Jumala itse synnyttää uskon ja lahjoittaa vanhurskauden yksin Jeesuksen ansioista. Meidän omaa osuutta ei ole uskon synnyssä. Voisiko uskon syntyä verrata vastasyntyneeseen lapseen, joka asetetaan äidin rinnoille, niin lapsi alkaa luonnostaan imeä rinnoista maitoa, vaikka sitä ei siihen ole opetettu?
Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä.” (1. Piet. 2:1-3)
Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Sillä Raamatussa sanotaan: ”Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva.” Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ”on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi” ja ”kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi.” Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin. Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut.” (1. Piet. 2:4-10)
Juha Heinilä, tunnut niin ymmärtäväiseltä ja viisaalta että voit noin selkeästi kertoa minun mielentilani, no se on sinun tulkintasi, en siitä loukkaannu enkä yritä sitä muuttaa.
Toisaalta et ota kantaa esille tuomaani Jeesuksen Sanaan eli mitä tarkoittaa:
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Ketkä hyökkäsivät ja ketkä ovat niitä jotka ovat temmanneet taivasten valtakunnan itselleen, eikö tämä ole evankeliumin tekstiä ja kuka kuulee Jeesusta ymmärtää tämän(kin)??
Siis kun JEESUS Sanoo noin niin kyllä se on Totta eli on tapahtunut, eikö Jeesus varoita seuraamasta eksytyksiä???
Itse ajattelen selkeästi että kun ”kristinuskoa” on hallittu ja levitetty väkivalloin niin se on selkeä merkki juuri tästä eksytyksestä.
Ari, katso Martin vastaus 20.06.2014 klo 08:26 ja minun 20.06.2014 klo 09:35. Minulla ei ole niihin mitään lisättävää.
Jae 12 Matteus 11
Kun katsoo alkukielen tekstiä, niin siellä sanotaan selkeästi, että valtakunta taivaiden kokee väkivaltaa ja väkivaltaiset ryöstävät sen. Ketkä ne ryöstävät, ne ovat ne väkivaltaiset. Näin on todella tapahtunut ja historian tuntemus ei ole pahaksi. Se tapahtui silloin ja heidän jälkeensä.
Siunattu Jussia !
Matteus 11
Tämä on se, josta on kirjoitettu: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi’. Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän. Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti; ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva. Jolla on korvat, se kuulkoon.
Mutta mihin minä vertaan tämän sukupolven? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat toisilleen sanoen: ’Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette valittaneet’. Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: ’Hänessä on riivaaja’.Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: ’Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!’ Ja viisaus on oikeaksi näytetty teoissansa.”
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Matt.+11%3A1&rnd=1403255886457
Sanakirjaan, josta kertomani voi tarkistaa.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?lex=Thayer&ref=Matt.+11%3A1&ent=971&ent2=5743
Kiitos Eija, olen nähnyt paljon vaivaa. Hyvä selitys. Hyvää Jussia myös Sinulle.
Kiitos Juha rohkaisevasta ”sananselityksestä”. Hyvää Juhan päivää!
Kiitos Sakari. Siunattua Juhannusta!
Jäin vielä miettimään tavattoman antoisia näkökulmia, joita keskusteluketjussa on tullut esille. Vanhempi kirkkoraamattumme puhuu ” Jumalan Pojan uskosta” ja ”Jeesuksen uskosta” (Galatalaiskirje ja ilmestyskirja ). Jos joku uskoo Jeesukseen, se on Jumalan vaikuttamaa ja ylläpitämää uskoa: te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät. Järjelle vaikea ns. paradoksi!
Sakari, kiitos hyvästä kommentista. Näin on, meidän oma osuus on 0% myös meidän uskossamme. Kaikki on pelkästään Jumalan työtä.
”Olin varmaan koko Englannin masentunein ja haluttomin uskoontulija sinä iltana.Silloin en nähnyt asian toista puolta, joka nyt on niin kirkas ja ilmeinen, nimittäin Jumalan nöyryyttä, joka ottaa vastaan sellaisillakin ehdoilla. Tuhlaajapoika käveli sentään kotiin omilla jaloillaan. Mutta kuka voi kyllin palvoa Rakkautta,joka avaa ylhäiset portit tuhlaajalle, joka tuodaan sisään potki’vana, rimpuilevana, vihamielisenä, silmät tähyillen pakotietä?”
( C.S. Lewis kirjassa Ilon yllättämä; Kirjapaja 2013 )
Tutuntuntuista. Minä ajattelin kesällä 1989 erota kirkosta, koska Jumala ei enää merkinnyt minulle mitään. Päätöksen jälkeen meni lähes viikko, kun menin Järvenpäässä seurakuntaan, mutta en enää silloin ollut varma siitä, että haluanko erota. Tapasin Jaakko-papin ja juttelimme ehkä tunnin ja siitä se uusi elämä alkoi, tosin aluksi tuli monesti kompurointia.
Juha Heinilä, lainaat Paavalia eli
Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. (Gal. 5:19-21)
Miten ilmenee esim ”vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus”, voisiko seuraavassa olla niitä mukana eli kuinka eri ns ”kristinuskon” kirkkokunnat ovat toimineet linkin tapauksessa ???
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota
Ari, historia on historiaa. Kaikki sodat ovat Jumalan tahdon vastaisia myös tämä, eikä minulla siihen ole muuta sanottavaa.
Sinun kannattaisi pohtia tuotko näillä kommenteilla esille itsestäsi lihan tekoja vai Hengen hedelmiä. Muutenkin oman uskon ja hengellisen elämän kannalta toisten vikojen osoittaminen kasvattaa ainoastaan omaa lihan tekojen määrää; tärkeintä olisi, että me kasvaisimme kristittynä kohti Kristusta.
Ari, soisin, että voisit antaa anteeksi menneisyyden vääryydet ja katsoa kohti tulevia. Kirjoituksistasi saa usein sen kuvan, että olet katkeroitunut historiassa tapahtuneiden kirkon herrojen touhuihin. (kaikella ystävällisyydellä, arvion aikaisempia sanojasi.)
Tuo 30v sota, johon viittasit oli aikaa, jolloin maailmassa tapahtui karmeita asioita ja meidän on mielestäni aika vaikeaa ja jokseenkin turhaa jäädä noihin tapahtumiin jumiin. Silloin tapettiin joka kolkassa ja sotia käytiin kuninkaiden ja kirkon taholta (kirkko oli tuolloin voimakas poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja) ja ihmisen henki oli kovin köykäistä oli uskontokunta mikä hyvänsä.
Yksi on kuitenkin varmaa, Roomalaiskatolisen kirkon imperialismi päättyi ja kansa sai kuulla noiden päivien jälkeen Raamattua vihdoinkin muulla kielellä, kuin latinaksi. Uudelleenkastajien ja yleisen kirkon käytännöt uusiutuivat ja monet riidat käytiin, ilman oikeudenmukaisia ratkaisuja ja ylilyöntejä oli puolin ja toisin.
Jos sanoisin, että kaikki Saksalaiset olivat syypäitä Hitlerin julmuuksiin, niin olisi se yhtä typerää, kuin sanoisi, että kaikki Lutherilaiset olivat syypäitä uudelleen kastajien vainoihin. Kristuksen kirkko on aina yksilötasolla toimivaa, ei julmuuksien ja vääryyksien siunaaminen ole koskaan kuulunut Kristittyjen toimintaan, oli kirkkokunta mikä hyvänsä. Ei Jeesuskaan tuominnut aikansa kirkkolaitosta, vaan sanoi spitaalisille: ”menkää näyttämään itsenne papeille”
Ja kun hän oli matkalla Jerusalemiin, kulki hän Samarian ja Galilean välistä rajaa.
Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen spitaalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi; ja he korottivat äänensä ja sanoivat: ”Jeesus, mestari, armahda meitä!”
Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: ”Menkää ja näyttäkää itsenne papeille”. Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat.
Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen.
Niin Jeesus vastasi ja sanoi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat?
Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?”
Ja hän sanoi hänelle: ”Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut”. Luuk.17:11-19
On tärkeämpää ja rakentavampaa, kiittää Jumalaa ja kertoa Jumalan suurista töistä, kuin keskittyä siihen mitä pahaa maailmassa tapahtuu ja kenenkin taholta, eikö kuitenkin niin, että Jumala Pelastaa ja Parantaa ihmisiä Evankeliumin mukaan, eikä niin, että takerrumme menneisiin, jolloin saatana hykertelee mielissään, kun on saanut kylvettyä katkeruuden siemenen meidän kurjien sydämiin.
Armosta me olemme saaneet kaiken anteeksi, miksi muistelemme vielä eilen kärsittyä pahaa, se ei maailmassa koskaan lopu. Miksi emme siis antaisi menneisyyden veljillemme ja siskoillemme anteeksi? Ymmärrän, että meidän Jumala on kiivas ja kuluttava tuli, eikä se ole meistä pois, jos Hänen Henkensä meissä vaikuttaa.
Armo käy oikeuden edellä. Se hyvä mitä Jumala tekee meille, on paljon tärkeämpää, kuin se paha mitä meille maailmassa tapahtuu. Kun meistä kerran aika jättää, niin soisin, että kaikki katkeruus olisi meistä poistunut.
Ismo. Oikein kirjoitit. Kiitos