Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.” (Matt. 13:31-32)
Miksi meidän jokaisen uskon määrä on aluksi ollut pieni, maksimissaan sinapinsiemen kokoinen (vert. Luuk. 17:6)?
Minkälaiseen maaperään siemenen pitäisi kylvää, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä sato (vert. Luuk. 8: 4-15)?
Miten voisit perustella, että olemme kaikki yhtä arvokkaita Jumalalle, vaikka meidän kasvu kristittynä on erilainen ja uskomme määrä ja laatu vaihtelee suuresti?
Mitkä vaikuttavat meidän uskon määrän kasvuun tai vahvistumiseen?
Miksi meissä oleva epäusko on helposti suurempi kuin usko?
Mitä eroa on epäuskon ja vähäisen uskon välillä?
Miksi Jeesuksen opetuslasten usko ei riittänyt (vert. Matt. 17.20)?
Miten ymmärrät Jumalan valtakunnan ja ketkä kaikki siihen kuuluvat?
Kaikki julkaistut blogini:
Hyvä huomio Juha, Evankeliumin näkeminen ei ole meidän varassa, vain Kristus voi avata silmät.
”Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” Luuk.12:32
”Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan rohkeat emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua, mikä on katoavaista.
Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.
Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä; mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.” 2.Kor.3:12-18
”Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.
Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!
Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.” Matt.10
Vain evankeliumin ”valossa” ihminen voi tulla valkeuteen.
Lain ja evankeliumin terve jännitys ”säilyttää” terveessä uskossa.
Lain ”peili” yhä uudelleen näyttää syntisyytemme. Jumalan sanaan
sitoutunut omatunto hakeutuu yhä uudelleen Jeesuksen ja ristinsä luo saamaan ” kaikki synnit runsain määrin anteeksi”; tätä palvelee
Kristuksen laaja globaaliseurakunta paikallisseurakuntineen ja rukous- ja raamattupiireineen idästä länteen, pohjoisesta etelään.
Tätä ”syntien anteeksisaamisen” asiaa palvelee muutaman hengen kokoontuminen siellä missä Jeesuksen omien on pakko – vainojen tähden – kokoontua kotikokouksiin tai piirtää – edelleenkin -”kalankuva” hiekkaan tunnistaakseen vieressä puistonpenkillä istuvan Jeesuksen oman.
Ismo ja Sakari, hyvin kirjoititte. Helposti uskomme on pelkästään omaa olkisten tikapuiden rakentamista ja keskittyy ainoastaan oman itsevanhurskauden vahvistamiseen. Evankeliumin ymmärtäminen ja näkeminen on tärkeää. Lain ja evankeliumin olisi hyvä osata erottaa toisistaan. Evankeliumin löytää helposti jokapuolelta Vanhaa Testamenttia ja Jumalan armon voi ymmärtää oikein sieltäkin. Samoin Jumalan lakia on koko Raamatussa. Kristuksen oppiin kuuluu puhdas evankeliumi, jossa ei ole lakia ollenkaan. Jumalan armoa ei tarvitse ansaita, vaan se on pelkkää armoa.
Arille ”veljellisesti”, jos olet vielä jaksanut ”viihtyä” seurassamme.
Jouduin elämässäni tilanteeseen, jolloin synnit ”painoivat” karmean raskaasti omallatunnolla. Ajattelin jos helvetti on olemassa, se on
minun sydämessäni. Rakastava Isä ei kuitenkaan unohtanut kipuilevaa ja monella tavoin rasitettua, vaan uupuneelle kirkastui
käsittämättömällä tavalla Jeesuksen veren pelastava voima, Jumalan armo Jeesuksessa. Toteutui se fakta, jota juuri olin opiskellut tenttikirjasta: Jumala vaikuttaa pelastavan uskon ”missä ja milloin tahtoo evankeliumin kautta”. Tähän voi lisätä: Jumala tahtoo,
että KAIKKI ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden eli
Jeesuksen Kristuksen.
Yhä tänään saa ihmetellä: miksi Jeesus valitsi minut, miksi armollinen Jumala on jaksanut kärsiä minuakin muiden samalla tavalla perin vajavaisten Jeesuksen omien joukossa.
Ari Veljeni Jeesuksessa! Isä hoitaa meitä itsekutakin, toisinaan hyvin mutkikkaisilta tuntuvia polkuja kulkiessamme. Hyvän työn alkaja ei jätä työtään kesken!
Juha Heinilä, otat Joh.3:16 kirjaimellisesti ja ”unohdat” loput, anteeksi vaan mutta toistat papukaijan lailla opittuja lauseita, et ota juurikaan kantaa Jeesuksen Sanoihin jotka eivät ”tue” opittuja lauseitasi, niinkuin Joh.3:16 jälkeen olevat jakeet, siis Jeesus näyttää Sanansa kautta että on todella ihmisiä jotka rakastavat pimeyttä enemmän kuin että tulisivat valoon, siis heidän TEKONSA” ovat pahat ja he eivät halua että heidän TEKOJAAN nuhdeltaisiin, näin he jäävät pimeyteen, ei siinä auta hokea ”Herra, Herra” kun tekee laittomuutta, näin Sanoo Jeesus.
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’
23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’. (Matt.7)
Ari, evankeliumi ei sisällä yhtään vaatimusta. Jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainoaan Poikaan, on vanhurskas ja hänellä on iankaikkinen elämä. Oikeaa uskoa seuraa Jumalan tahdon mukaiset teot. Laki ja evankeliumi ovat molemmat tärkeitä ja niillä molemmilla on omat tehtävänsä. Lakia ja evankeliumia ei koskaan saa sekoittaa keskenän, koska silloin ihminen joutuu ainoastaan epätoivoon.
Tuokin ”lähestymispolku” osoittautui tehottomaksi! Sorry vaan!
Sakari Pöyhönen, koetit siis lähestyä, yhteyttä ei voi olla jos ei ole sama henki eli ei Jumalan hengen ja saatanan hengen välillä voi olla yhteyttä eli samaa ymmärrystä, valhe sotkee Jumalan Sanan eikä tahdo sitä puhua oikein.
Yritin tuolla aiemmin kysyä kuinka oli laita kun luterilaisuus tuli suomeen, oliko se hengellistä väkivaltaa???
Siis kun hallitsija yhdessä valtiopäivien kanssa pätti että suomessa kaikki ”kääntyvät” luterilaisuuteen ja katolilaisuus on harhaoppi ja sen mukaan uskovien on käännyttävä maastakarkoituksen jopa kuoleman uhalla luterilaiseksi, oliko tämä evankeliumin mukaista??? Oliko hyvää vai huonoa hedelmää???
Laki synnyttää vihaa ( joka ilmenee eri muodoissaan ). Joka yrittää lain tietä, käskyjen ja määräysten avulla saavuttaa Jumalan
”mielisuosion” , hyväksynnän, ajautuu täydelliseen umpikujaan,
ellei ”ilosanoma” Jeesuksesta ”ennätä” avuksi.
Kuten täällä blogisti Juhakin on tässä viestiketjussa yrittänyt ”miljoona” kertaa tuoda esille muuttumattoman faktan: ihminen
”vanhurskautetaan” uskon kautta Jeesukseen Kristukseen; tämä
pelastava usko on Jumalan täydellinen lahja. ( se on ”te ette valinneet
minua, vaan minä valitsin teidät” ).
Sakari Pöyhönen, saanen ”jankata” eli miksi et vastaa siihen kuinka luterilaisuus tuli suomeen??
Jos ”pelkkä” usko riittäisi niin miksi julistetaan ”synti synniksi” jos armo peittäisi kaikki synnit???
Olisiko väliä kuinka ihminen eläisi kun kerran pelastus olisi varma??
Voiko toisuskoisia vainota eli tappaa väärän uskon tähden ja silti olla pelastunut, vai olisiko ”uudestikastajan” tappaminen synti vai Jumalan tahdon mukaista???
Minua on suurenmoisella tavalla vuosien aikana rohkaissut Roomalaiskirjeen luvun 5, jae 20; jakeen ydinajatus: siellä missä
synnintunto on tullut suureksi, siellä armo on ylenpalttinen ( kreikan
kielessä sana, joka merkitsee ”kuohua yli laitojen” ).
Jos jostakin vielä löytyy ihminen, jonka omaatuntoa synti ( synnit )
polttaa, siellä Jeesus Kristus, rakas Vapahtajamme siunaa häntä
lävistetyillä käsillään ( kielikuva joka merkitsee: armahduksen omistamista kuulemalla,lukemalla armonevankeliumi Jeesuksessa.).
Sakari Pöyhönen, mitä sinä sanoisit aviorikoksesta kiinni jääneelle??
Miksi kirkon suhtautuminen aviorikokseen (kuolemanrangaistuksesta nykyiseen ”hiljaiseen hyväksyntään) on muuttunut aikojen kuluessa, entä homouteen, entä naispappeihin, onko saatu ”uutta” evankeliumia???
Jeesuksen omana eläessäni ”parhaimpia” hetkiä on ollut, kun on
saanut polvistua synnin hädessä olevan, katumuksen kyyneleitä
vuodattavan ystävän vierelle. ( esim. kirkon alttarikaiteen äärellä ).
On saanut lausua nuo ihanan vapauttavat sanat:” Saat uskos kaikki
syntisi anteeksi vapauteen, iloon ja rauhaan saakka!”. Voi miten
taivaallisen siunaavaa nähdä ystävän onnelliset kasvot! Tuossa yhteydessä olen yrittänyt vakuuttaa, että ”anteeksiantamuksen meren” rannalla on kyltti: KALASTAMiNEN. EHDOTTOMASTI
KIELLETTY!
Aamen!
Juha Heinilä, suurinkin syntinen saa syntinsä anteeksi kun tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin Jumalan kutsuessa, ei silloin katsota mitä on tehnyt, esimerkkinä Paavali, jatkoiko hän samanlaista elämää kun sai armon, EI.
Ari, jos kerran olet saanut suuret velat anteeksi Jumalalta, niin miksi perit meiltä menneiden sukupolvien velkoja?
Juha Heinilä, vähämpä olet ymmärtänyt mitä olen yrittänyt sanoa, siis kun luterilaisten historiassa on väkivaltaa pakottamista uhkaamista rangaistuksia, siis huonoa hedelmää niin sen oppi on harhaa eli sieltä ei voi löytää mitään hyvää, eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä.
Siis yritän näyttää ettei luterilaisen opin lupaamat asiat kasteessa ole tosia vaan valhetta ja näin antaa väärän rauhan pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä.
Siis seurtte valheen isän oppeja.
En siis ”peri” teiltä mitään isienne syntejä.
Luterilaiset seuraavat ainoastaan Jeesusta Kristusta.