Haluan toivottaa kaikille K24:n lukijoille hyvää joulua. Teen sen jouluaiheisen Siionin laulun sanoin. Siionin laulut-kokoelma on vanhoillislestadiolaisten laulukirja. Käytämme sitä evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan ohella.
Siionin laulun yksi on sanoittanut lestadiolainen maanviljelijä Juho Ranginen vuonna 1880. Laulun voi kuunnella täältä, lainaan sanat tähän:
1. Armon lapset kaikki täällä, / pankaa pois jo murheenne. / Ei oo syytä suruun meillä, / kallis ompi onnemme.
2. Koska syntyi Lapsukainen / Betlehemin tallissa, / siitä ilo enkeleille / tuli myöskin taivaassa.
3. Tämä Lapsi, josta paljon / profeetat jo ennusti, / tuotti meille suuren ilon, / elämän kun lahjoitti.
4. Hän se kantoi sairautemme, / sauvan särki vaatijan, / kun hän meidän edestämme, / lain jo täytti raskahan.
5. Ei nyt enää voikaan kantaa / laki meidän päällemme, / eikä muista Isä taivaan, / paljoutta synteimme.
6. Vaikka vielä heikkoudessa / joku joutuis vikoihin, / Isä löytää Pojassansa / täyden makson niistäkin.
7. Kun nyt Poika Isällensä / näyttää haavat ruumiissaan, / mielistyypi Isä niihin, / vikaamme ei muistakaan.
8. Vaan hän armon aavaan mereen / syntimme pois upottaa, / lapsilleen näin laupeuden / Isä rakas osoittaa.
9. Senpä tähden Siionissa / ilon ääni kuuluupi, / kun näin Isä lapsillensa / vapaan armon antaapi.
Ensi lukemalla laulu ei ehkä täysin vastaa mielikuvaa tyypillisestä kristillisestä joululaulusta: ei hämyisää seimikuvaa, ei söpöjä lampaita, paimenia tai tietäjiä. Se onkin enemmän kuvakielinen ”saarna” sovituksesta, lain ja evankeliumin erottamisesta, Kristuksen meille lahjoittamasta uskonvanhurskaudesta sekä uskovien seurakunnasta Jumalan armahtavan läsnäolon ”paikkana” maailman keskellä.
Viime vuosina tämä laulu on kuitenkin alkanut puhutella minua juuri tästä syystä. Joulu on joulu vain oikeassa kontekstissaan, pitkäperjantain, pääsiäisen, helluntain, jopa tuomiosunnuntain seurassa. Jos se irrotetaan siitä, se on parhaimmillaankin vain pohjimmiltaan onttoa ihmislähtöistä tunnelmointia.
Jouluseimen ympärille on ajan saatossa kertynyt valtava määrä kevyttä romantiikkaa. Siinä, että nuori äiti joutuu synnyttämään eläinsuojassa, ei ole kuitenkaan mitään tunnelmallista tai romanttista. Kyse on hätätilasta.
Kristuksen syntymäseimi onkin ehkä oikeampaa ymmärtää ristille rinnakkaiseksi äärimmäisen kärsimyksen symboliksi. Kristus, ihmiseksi tullut Jumala, syntyi eläinsuojassa ja kuoli ristillä, orjien kidutuspaalussa.
Juuri tätä kautta jouluevankeliumi kuitenkin avautuu mykistävässä voimassaan: Ääretön ja Ikuinen ajan, paikan ja aineen Arkkitehti makaa avuttomana lapsena ajassa ja paikassa, eläinten syöttökaukalossa. Hän tekee sen palavasta rakkaudesta juuri Sinua ja juuri minua kohtaan. Ääretön astuu äärelliseen, Luoja luotuun, Ikuinen aikaan. Hän ottaa meidän häpeämme, rangaistuksemme ja kuolemamme, jotta me saisimme hänen puhtautensa, ikuisen elämänsä ja täydellisen onnensa. ”Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.” (2. Kor. 8:9) Tästä salaisuudesta ihminen tulee osalliseksi Kristuksen ruumiin, Pyhän Hengen yhteen kokoaman uskovien seurakunnan, yhteydessä. Lahja on tarkoitettu kaikille: Kun Kristus ei halveksinut edes pimeää ja likaista eläinsuojaa pistelevine olkineen, hänelle varmasti kelpaa asunnoksi kurjinkin ihmissydän.
Joululomalla lienee useimmilla tavallista enemmän aikaa. Siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa käyttää sitä tutustumalla vanhoillislestadiolaisuuteen, annan muutamia vinkkejä:
Tänne on koottu luettelo rauhanyhdistysten nettisivuista. Paikallisyhdistyksen sivulta löytyy yleensä kalenteri tulevasta ohjelmasta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Jos paikan päälle meneminen jänskättää liikaa ;), rauhanyhdistysten seuroja voi kuunnella netin kautta täältä.
SRK:n julkaisemia lehtiä voi lukea tästä linkistä. Vanhoja suviseurasaarnoja, osapuilleen aikaväliltä 1960-1990, löytyy täältä. Siionin lauluja voi kuunnella täältä ja täältä.
Kiitokset K24:n väelle monista mielenkiintoisista ja kehittävistä keskusteluista kuluneen vuoden aikana! Hyvää ja Siunattua joulunaikaa jokaiselle!
Kiitos, Joona ja sinulle oikein rauhaisaa joulun aikaa!
Samoin toivottelen!
Hyvää Joulua myös Sinulle Joona ja kiitos lämpimästä kärsivällisyydestä keskusteluissamme <3
Tuli mieleeni, kun mainostat tuossa vl-liikkeen tilaisuuksia ja julkaisuja, että itse en ole koskaan kyennyt tekemään niin ilman, että minulla olisi alitajunnassani tosi kiusaantunut olo. Myös silloin kun olin sata lasissa mukana, ajattelin aina, ettei kukaan voi ymmärtää niin sisäpiiriläisiä, sisäänlämmenneitä juttuja, kuin mitä vl-liike kaikkinensa sisällään pitää.
Kerran meillä oli sellainen tilanne kotona, jossa joku lapsista pyysi kodinhoitajaa lukemaan Päivämiestä. Krhm. En nyt muista, mikä aihe kirjoituksessa oli, mutta kuulosti tosi ahdistavalta, kun kodinhoitaja luki juttua ääneen.
Siis kun useissa kirjoituksissa ensinnäkin ylistetään valtakunnan asukkeja ja arvostellaan ulkopuolisia ja ollaan kovasti tietävinäs heidän ajatusmaailmansa ja elämänsä. Kuitenkaan monet ennakkoluulot eivät pidä ollenkas paikkaansa, sen olen tullut huomaamaan. Oikein ärsyttää kaikki se ennakkoluulojen kirjo, minkä vallassa on ikänsä elänyt ja käsitykset ovat muodostuneet just liikkeen opetuksen ja julkaisujen pohjalta.
Myös saarnoissa usein puhutaan just maailman pilkkaamisesta ynnä muusta, minusta se ei ole hyvää "mainosta" ulkopuolisten korviin. Mutta ehkä näet asian eri tavalla. Itse myös tiedän useiden ulkopuolisten ajatuksia kaikesta liikkeeseen liittyvästä, koska juttelen niin paljon heidän kanssaan näistä. On toki sellaisiakin saarnoja olemassa tai voi siin kuulla sellaisia, joissa pysytään aiheessa, mitä Raamatusta luetaan, eli niissä ei ole mitään sisäänlämpiävää yhteisöllisyyttä. Sellaisia voisin minäkin mainostaa.
Joona hehkuttaa vl-liikkeen puolesta, minä haluan varoittaa ketään ostamasta "sikaa säkissä". Tiedä, mihin kaikkeen olet sitoutumassa, jos/kun liityt vl-liikkeeseen. Kuuntele myös liikkeestä eronneiden kokemuksia ja usko että myös ne ovat totta, kuin myös liikkeen sisällä ja liikkeestä myönteisesti ajattelevien ihmisten kokemukset ja kertomiset.
Joonan laittamat linkit ovat paikallaan. Vanhoillislestadiolaisuuteen kannattaa henkilökohtaisesti tutustua. Kaikki ei ole julkisuudessa mantrana toistettua löperöä kauhutarinaa.
Herätysliike, joka selkeästi saarnaa synnin synniksi ja armon armoksi, herättää väistämättä arvostelua. Niin mukavaa kuin hurskauden harjoitus makeassa toimettomuudessa ja viini-illoissa olisikin, Kristuksen seuraaminen tarkoittaa myös itsensä kieltämistä. Mutta jokaiselle parannuksen tehneelle kuuluu Vapahtajan ansion perusteella myös ehdoton armo. Tämän koki myös Joonan siteeraama virsirunoilija Juho Ranginen. Oltuaan lestadiolaisuuden kiihkeä kriitikko, hän rehellisenä miehenä katsoi asialliseksi myös hiukan tutustua siihen, koki kääntymyksen ja perui puheensa:-)
Kun Ikuinen tuli aikaan, hän syntyi keskelle suurta köyhyyttä ja aineellista hätää – juottokaukaloon eläinsuojaan. Sielun pelastus on kristinuskon pääasia. Suurimmallakin syntisellä on oikeus armoon Vapahtajan ansion nojalla, kun hän tekee parannuksen. Pitäen viime itsenäisyyspäivän tapahtumat mielessä tulisi yhtä lailla muistaa, että Kristus syntyi keskelle köyhyyttä ja osattomuutta, toivoksi sinne missä sitä ei ollut, ei puolialastomien vallanpitäjien viininhuuruisiin pirskeisiin keskelle notkuvia pöytiä.
Kari-Matti, Enon viini- ja virsiklubin (EVVK) perustajajäsenenä toivotan sinut (ja muutkin asiasta kiinnostuneet) lämpimästi tervetulleeksi seuraavaan viini- ja virsi-iltaamme. Ei tosin ole vielä sovittu seuraavaa kokoontumiskertaa, mutta voin informeerata, kunhan se sovitaan. Vallanpitäjiä ei joukossa ole ja illan päättävässä saunonnassa on tapana olla vähemmissä vaatteissa kuin puolialasti (molemmat sukupuolet erikseen).
Kiitos Elias kutsusta. Katsoin jo kartalta missä Eno on. Lähellä Liperia ja Ilomantsia. Taidan pitäytyä paikkakunnan suuren pojan Henrik Rehnqvistin Freseniukselta omaksumiin ohjenuoriin: rukoile, valvo itseäsi ja lue evankeliumeja. Raittiina.
Sitäpaitsi. Jos omavanhurskautta aikoo karkottaa, ei se onnistu samaa viinitilkkaa koko ilta huljuttelemalla:sen pitää olla kirkasta, piripintaan ja sekasaunassa.
Kiitos Elias, tulen erittäin mielelläni.
Kiitokset Joonalle toivotuksista ja erinomaisen hyvin laaditusta ”piilomainoksesta” useine linkkeineen! Ja Hyvän Joulun toivotukset täältäkin!
Eräs huomio kuitenkin blogin innoittamana:
Seuraavassa Siionin laulut- kirjan uudistuksessa kannattanee ehkä miettiä, voisiko useassa säkeessä toistuvan Isä-sanan korvata sanalla Saara-äiti, koska sitähän se kohta kuitenkin SRK-lestadiolaisuudessa tarkoittaa. Samoin kuin Joonan bogitekstissäkin vahvasti korostetaan jumalanvaltakunnan löytyvän vain linkkien takaa:
”Tästä salaisuudesta ihminen tulee osalliseksi Kristuksen ruumiin, Pyhän Hengen yhteen kokoaman >b uskovien seurakunnan yhteydessä.</b".
Aamenesta Öylättiin (ev.lut.fi) sanoo sen näin:
"Uudessa testamentissa Jumalan valtakunta on yksi Jeesuksen julistuksen pääkäsitteistä. Sen kiertoilmauksena käytetään käsitettä taivasten valtakunta. Vanhassa testamentissa ilmaisu merkitsee Jumalan kuninkuutta kaikkien inhimillisten valtakuntien vastakohtana……….
……….Jeesus korosti, ettei hänen valtakuntansa ole tästä maailmasta. Uuden testamentin mukaan Jumalan valtakunnan lopullinen tuleminen tapahtuu historian lopussa: ”Halleluja! Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden.” (Ilm. 19:6)".
Anteeksi nyt taas, piti boldata tämä: uskovien seurakunnan yhteydessä. 🙁
Hyvää joulua Sinulle, Jussi. Ikävä sanoa, mutta vaikuttaa siltä, että luet testejäni hyvin vahvojen ennakkokäsitysten valossa. Muuten on vaikea ymmärtää, miten voit päätyä kirjoittamaan esimerkiksi näin:
”Samoin kuin Joonan bogitekstissäkin vahvasti korostetaan jumalanvaltakunnan löytyvän vain linkkien takaa”
Siitä, että tekstissäni on paljon linkkejä, ei voi vetää tuollaista johtopäätöstä. Ei myöskään siitä, että kirjoitan Kristuksen löytyvän uskovien seurakunnasta. Seurakunta Kristuksen ruumiina, jonka kautta hän on läsnä maailmassa, on klassista kristillistä dogmatiikkaa.
Vielä ikävämpää on todeta, että koen kommenttiesi sävyn osin melko ylimielisenä ja halveksivana. Toivottavasti et tarkoittanut niitä sellaisiksi.
Mielestäni en piilomainosta mitään. Mainostan kyllä, mutta teen sen avoimesti.
Kirjoitan täällä vanhoillislestadiolaisena yksilönä, en minään liikkeen virallisena edustajana. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti: pidän esillä positiivista näkökulmaa mutta myönnän myös ongelmat virheet. Tähän olen pyrkinyt aikaisemminkin.
Kirjoituksiani tulee uskoa vain siinä määrin kuin ne ovat sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa. Jos eivät ole, kehotan olemaan kanssani eri mieltä.
Toivon lukijalta ennakkoon vain sitä myötämielisyyttä, jota ilman kaikki ymmärtäminen on mahdotonta. Ymmärtäminen ja asiallinen keskustelu nimittäin on varmasti mahdotonta, jos lähtöoletus on: ”Hän kirjoittaa kyllä noin, mutta tarkoittaa tietysti tuota, koska kuuluu heihin, kyllähän minä sen tiedän.”
Kiitos Joona, ja Rauhaisaa ja Siunattua Joulua!
Joona hyvä! En lue tekstejäsi ennakkokäsitysten valossa, vaan siinä käsityksessä ja valossa, jonka olen saanut omien kokemusteni ja minun lähipiirini kuuluvien/kuuluneiden ihmisten kokemuksiin perustuen edustamastasi organisaatiosta. Käytän sanaa organisaatio, koska en halua kohdentaa kirjoituksiani kehenkään yksittäiseen ihmiseen vl-liikkeessä, en edes liikkeenne ”wanhoihin wiisaisiin weljiin” tai johtajiin henkilökohtaisesti. Sinuun, Joona, kaikista vähiten, koska edustat sitä sukupolvea, joka ei ole syyllistynyt niihin tekoihin ja joka voi muuttaa liikkeen 1960-luvun alussa omaksutut farisealaiset opetukset sitten kun se on mahdollista. Minä edustan sitä sukupolvea, edeltävän sukupolven ohella, jotka ovat eniten kärsineet liikkeessä vuosikymmenien ajan jatkuneesta alistamisesta ja kyykyttämisestä, muunmuassa hoitokokouksissa ja muissa puhutteluissa.
”Seurakunta Kristuksen ruumiina, jonka kautta hän on läsnä maailmassa, on klassista kristillistä dogmatiikkaa.”
Kyllä näin on, myönnän sen, mutta ekslusiivinen seurakuntaoppi antaa tälle dogmatiikalle täysin erilaisen merkityksen ja sisällön, kuin mitä ”klassinen” kristillisyys antaa. Minä melkein vihaan tuota sanaa ”klassinen” uskonnoista puhuttaessa. 🙂
”Vielä ikävämpää on todeta, että koen kommenttiesi sävyn osin melko ylimielisenä ja halveksivana. Toivottavasti et tarkoittanut niitä sellaisiksi.”
En parhaalla tahdollanikaan voi kunnioittaa enkä arvostaa liikkeenne ”wanhojen wiisaiden weljien” edesottamuksia, en ennen, enkä nykyisinkään. Kun luottamus heihin on kerran mennyt totaalisesti, sitä en voi saada enää takaisin ilman, että he nöyrtyvät myöntämään erehdyksensä ja muuttavat toimintatapansa ja opetuksensa. Tämä ei Joona tietenkään koske sinua.
”Mielestäni en piilomainosta mitään. Mainostan kyllä, mutta teen sen avoimesti.”
Piilomainontaa siksi, että et laittanut suoria linkkejä, joista olisi voinut nähdä minne linkit johtavat. Täällä, täällä ja täällä kun edellyttää klikkaamista, ennenkuin näkee millä sivustoilla ollaan. Avointa olisi ollut laittaa www-osoitteet.
”Kirjoitan täällä vanhoillislestadiolaisena yksilönä, en minään liikkeen virallisena edustajana.”
SRK-lestadiolaisena puhujana edustat organisaatiota, jonka opetuksiin olet sitoutunut. Ja kun tunnen tämän organisaation toimintakulttuurin, toimintatavat, yksimielisyyden ja yhteisen rakkauden vaatimukset, liikkumavarasi on, sanoisinko, varsin suppea.
”Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti: pidän esillä positiivista näkökulmaa mutta myönnän myös ongelmat virheet. Tähän olen pyrkinyt aikaisemminkin.”
Kun olen olukenut blogejasi, olen usein mielessäni ihmetellyt rohkeuttasi. Arvostan sitä. Ymmärrän toki hyvin, miksi kirjoitit: ”Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti”. 🙂 Toisaalta olen hieman kyynisesti myös ajatellut, että ehkä sinut on laitettu asialle. Pyydän sinulta anteeksi tätä, Joona!
”Ymmärtäminen ja asiallinen keskustelu nimittäin on varmasti mahdotonta, jos lähtöoletus on: “Hän kirjoittaa kyllä noin, mutta tarkoittaa tietysti tuota, koska kuuluu heihin, kyllähän minä sen tiedän.””
Tämä ei Joona hyvä ole totta, ainakaan minun kohdallani. En epäile sinun vääristelevän mitään, tiedän että kirjoitat aidosti. Mutta tunnetuista syistä joudut harkitsemaan tarkoin mistä kirjoitat ja miten, mutta aina kuitenkin ”kieli keskellä suuta”.
Jussi,
Olen pahoillani, jos olen väärässä. Olen ymmärtänyt ettet puoleen vuosisataan ole kuulunut vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Silti väität tuntevasi liikkeen teologian, arvot, normit, tavat ja kulttuurin läpikotaisin, vieläpä ilman ennakkokäsityksiä(!). Toisaalta olen ymmärtänyt, että näkemyksesi mukaan kaikki paha alkoi 1960-luvun alun pikku repeämässä. Sen jälkeen paitsi että SRK:hon on kiteytynyt kaikki paha, se myös on ollut kaikkivoipa. Oletko kuullut lohkomisesta?
Tuota..hmm, epäilet, että Joona SRK:n agenttina lentää viikoittain Ouluun saamaan ohjeita…Rohkenen vahvasti epäillä, vaikka jos olisin itse mainittu blogisti, moinen olettamus kieltämättä saattaisi hivellä itsetuntoa:-)
Lestadiolaisuus herättää vahvoja tunteita. Ehkä se johtuu siitä, että liike ei ajallemme ominaisesti vesitä uskoa: synti on syntiä, mutta parannuksen tehneelle armokin on ehdoton. Toisaalta kirkkomme kristillisyyden valtavirrassa pyrkimys elämään säällisesti nähdään melkein harhaoppisena, kuolleen uskon nimeen vannotaan. Ihmistekoinen järkeisusko voi hyvin. Meillä on herätysliikkeitä, joissa harrastetaan softkristillisyyttä, juodaan viiniä, puhutaan mukavia ja vähän virttäkin saatetaan veisata, mutta klassista kristinuskoa sellainen ei ole. Pyrkimys elämänpyhitykseen/elämäntapojen parannukseen on kuitenkin ollut elävässä kristillisyydessä mukana apostolien ajoista asti.
Jussi, meillä molemmilla on kokemusta vanhoillislestadiolaisuudesta, ja meidän molempien on oltava varovainen näiden kokemusten yleistämisessä. Elän tässä herätysliikkeessä ja saan päivittäin siitä positiivisia kokemuksia. Silti minun on otettava vakavasti ja suhtauduttava kunnioituksella muiden ihmisten mahdollisiin negatiivisiin kokemuksiin. Jopa sellaiseen mahdollisuuteen, että joku on kokenut täällä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
Toivon Sinulta samaa. Sinun kokemuksesi vanhoillislestadiolaisuudesta ovat negatiivisia. Keskustellessasi tästä herätysliikkeestä Sinun on kuitenkin oltava valmis suhtautumaan vakavasti ja kunnioituksella myös positiivisiin kokemuksiin.
Vakava ja kunnioittava suhtautuminen tarkoittaa mielestäni sitä, että pitää lähtökohtaisesti toista osapuolta järkevänä ja moraalisena toimijana. Jos näin, hänen sanomisiaan ei saa tulkita vain omien kokemusten läpi, esimerkiksi siten, että toisen sanomiset johtuvat vain indoktrinaatiosta, pelosta tai epärehellisyydestä. On otettava aidosti huomioon se mahdollisuus, että toiselta keskusteluosapuolelta voi oppia jotain uutta. Sellaista, jota ei aiemmin tiennyt tai osannut ottaa huomioon.
Professori Jaana Hallamaa, jota opettajana kunnioitan suuresti hänen liberaaliudestaan huolimatta, opetti minulle argumentaatiotaidon kurssillaan, että ilman tällaista suopeuden periaatetta aito keskustelu on mahdotonta. Silloin se jää väkisinkin lähinnä epäasialliseksi toisen osapuolen vaikuttimien arvailuksi.
Olen koko ajan kirjoittanut ja kirjoitan nytkin ainoastaan omasta aloitteestani. En ole SRK:n tai kenenkään muunkaan agentti. En ole saanut keneltäkään ohjeita eikä kirjoitteluuni ole yritetty vaikuttaa myöskään painostamalla. Tavallisilta vanhoillislestadiolaisilta olen saanut lähinnä positiivista ja kannustavaa palautetta. Jonkin verran myös varoitteluja, lähinnä siitä näkökulmasta, että on oltu huolissaan jaksamisestani. En koe liikkumavaraani mitenkään suppeaksi.
Avoimia linkkejä en laittanut siksi, koska olen sen verran esteettinen ihminen, että pidän niitä tekstissä epäsiisteinä. Esittelin kuitenkin linkit. Jos joku niitä klikkaa, uskon, että aika nopeasti hänelle selviää, millaisesta sivusta on kysymys. Jos ei miellytä, sivuilta voi hyvin helposti lähteä poiskin. Vai haluaako joku noudattaa niin tarkkaa nettihygieniaa, ettei halua vahingossakaan käydä vaikkapa SRK:n verkkosivuilla? 🙂 Jos näin, kehotan varomaan kirjoituksissani olevia linkkejä myös jatkossa.
Joona hyvä, minä en kirjoita täällä ihmisistä ja heidän kokemuksistaan, olivatpa ne sitten hyviä tai huonoja. Minä kirjoitan ainoastaan liikkeen opetuksista, toimintatavoista ja epäkohdista, jotka ovat haitallisia ja jopa vahingollisia. On selvää, että kaikkia ihmisiä nämäkään 1960-luvulta peräisin olevat opilliset vääristymät, kiellot ja säännöt eivät kosketa millään tavalla ja he voivat elää onnellisina niiden olemassa olosta huolimatta, koska eivät ota niitä liian vakavasti.
Mielestäni tasapuolinen käsittely vanhoillislestadiolaisten rivijäsenten kokemuksista toteutuu täällä hyvin, koska sinä kirjoitat täällä positiivisista kokemuksista ja Vuokko Ilola kirjoittaa niistä toisenlaisista kokemuksista.
Tietysti seuraan vl-liikkeen tapahtumia ja mahdollisia opillisia muutoksia, koska elän ja asun vanhoillislestadiolaisten keskellä. Heitä on minun lähimpinä naapureina, läheisinä työkavereina ja ystävinä myös. Minulla ei ole heistä mitään pahaa sanottavaa. He ovat aivan tavallisia ihmisiä, aivan niinkuin kaikki muutkin ihmiset. Osa heistä elää opetusten mukaista ”tiukempaa” elämää ja osa elää melko vapaasti välittämättä juurikaan opetuksista. Osa käy seuroissa viikoittain ja osa ei käy juuri koskaan.
Mutta ne opetukset, ne eivät ole kovinkaan paljon muuttuneet sen jälkeen kun ne muutettiin pappishajaannuksen jälkeen 1960-luvulta alkaen. Yhtään silloista päätöstä ei ole muutettu tai kumottu. Henkiopeista on sentään johdon taholta yritetty varovaisesti sanoutua irti, mutta sekin asia on liikkeessä vielä täysin käsittelemättä, samoin kuin hoitokokoukset. Ehkä vielä joskus kuitenkin…….
Me kaikki Jeesukseen uskovat olemme kaikki saman Jumalan lapsia.
Siunausta jouluusi ja tulevaan vuoteen!
Salme Kaikusalo:
”Me kaikki Jeesukseen uskovat olemme kaikki saman Jumalan lapsia.”
Näinhän me epäuskoiset uskomme ja haluamme uskoa. Mutta Joonan ”firmassa” ei uskota, että SRK -lestadiolaisuuden ulkopuolella olisi Jumalan lapsia. Joku voi ajatella, ettei ole fiksua kritisoida Joonan blogia ja Joonan ”firmaa”, ei etenkään näin joulun alla. Mutta ainakin minulle blogisti Joona on täällä enemmän SRK -lestadiolainen puhuja/saarnaaja/opettaja kuin yksityishenkilö/persoona, koska julkinen blogikirjoitus ei voi olla ristiriidassa liikeen ”virallisen”.opetuksen kanssa. Tästä syystä pidän kriittistä kommentoitia perusteltuna, vaikkapa näin joulun allakin. Myös seimi ja risti saa SRK -kontekstissa toisenlaisen sisällön kuin emäkirkossa, vaikka se päällisin puolin vaikuttaa, ja myös halutaan muotoilla kirkon kanssa samannäköiseksi.
Epäuskoiset uskovat mitä uskovat……
ja joutessaan heittävät kiviä ja pilkkakirveitä. Jotkut suorastaan elävät tästä ylenkatseesta.
Kristukseen uskovat jaksavat ymmärtää toisten heikkoutta ja jättää asiat rukouksin Jumalan hoitoon.
Ilman hänen tahtoaan ei kukaan ymmärrä yhtään mitään.
Jorma, kuuntelehan vaikka suviseurasaarnaa vuodelta 1979, 30 minuutin kohdalta, ketkä kaikki ovat epäuskoisia. 🙂
http://www.youtube.com/watch?v=soBX9Wx1wlY
Hyvä saarna. Kannattaa kuunnella loppuun asti. Kukahan oli saarnaaja?
Kari-Matti, minä en muista kuka näin saarnasi, mutta ääni ja paatos kuulosti tutulta.
En enää tuolloin ollut ”firmassa”. 🙂
Tarkkaan ottaen 28 minuutin kohdalta alkaa henkiopin osuus. Se vaan on jännää, että farisealaisuudesta ja ihmisopeista puhutaan, mutta ei nähdä hirttä omassa silmässä. 🙂
Kuuntelinpa minäkin. Aikamoinen flow äijällä. Siinä mielessä ihan tyypillistä lestadiolaissaarnaa, että jos puheesta karsittaisiin pois tunne niin eipä jäisi paljon jäljelle. Tunnettakiin toki tarvitaan, mutta kohtuudella.
Saa nähdä, mihin kohtaan ketjua tämäkin viesti päätyy.
Jussin linkittämän saarnan puhuja taitaa olla Ville Suutari. Kannattaa tosiaan kuunnella koko saarna loppuun asti, ajatuksen kanssa. Suosittelen kuunneltavaksi myös muita hänen saarnojaan. Toisin kuin Pentin mielestä, minusta hänen saarnoissaan on erittäin paljon sisältöä: syvällistä ymmärrystä lahjavanhurskaudesta ja Kristuksen sisäisestä tuntemisesta, veri-, Kristus- ja morsiusmystiikkaa jne.
Ville Suutari oli niitä vanhoja maallikkopuhujia, jotka osasivat Raamatun käytännössä ulkoa. Raamattua lukeva huomaa, että hänen saarnansa rakentuvatkin lähes pelkistä raamattusitaateista. Silti niissä on myös vahva henkilökohtainen ja kokemuksellinen sävy.
Mitään esitelmiä ja analyyttisiä luentoja VS:n saarnat eivät tietysti olleet. Mutta eivätpä olleet profeettojen, Johannes Kastajan tai itse Kristuksenkaan, kuten Raamattua lukeva huomaa. Mielivaltaista sananselitystä tulee tietysti välttää.
Kiitos Joonalle ja kaikille keskustelijoille kuluneesta vuodesta. Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
t. Pertti
Mistä raamatun paikoista Ortodoksisuudessa nousee Marian synnittömyys?
Eikö lihasta syntynyt ole synnin alainen?
Miten room.3 luku sovitetaan tähän?
Kysyn , koska en tunne ortodoksien opin perusteluita.
Maria oli ihminen. Se on selvää.
Se kuitenkin pitää häntä kokonaan pyhänä tai kaikkeinpyhimpänä. Tätä hän on Jumalan valitsemana ja valmistana.
Häntä voi verrata temppeliin. Jumalan erityinen paikka. Näin tekevät muinaiset jumalanpalvelustekstit.
Syy tähän vertaukseen on, että hän synnytti ja oli Jeesuksen äiti.
Ortodoksisuus voi yhtyä Katolisen kirkon katekismuksen sanoihin: ”Jumalan armosta Maria on pysynyt koko elämänsä ajan vapaana kaikesta henkilökohtaisesta synnistä.” (493.)
Mutta onko sille raamatullisia perusteita, kohtia raamatusta?
Eikö Paavali tiennyt varsin hyvin Jeesuksen äidin Marian, kuten myös Johannes Kastajan, kun hän kirjoitti roomalaiskirjeen.
Eikö olisi loogista ja Jumalan tiedossa oleva , että raamattu , ilmoitus leviää kaikkeen maailmaan, että olisi mainittu Maria pois siitä mainetodistuksesta (room.3)
Googlettamalla löytyy ortodoksista tai katolista apologetiikka aiheesta. Arvostelua löytyy myös aivan varmasti.
Vielä , Johannes Kastaja täytettiin Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa ,mutta silti Hän oli samanlailla syntinen, kuin kuka tahansa lihansa puolesta.
Joo. Johannes ei kuitenkaan synnyttänyt Jumalan Poikaa. Aikamoinen ero.
Tutkailin kirjoituksia, mutta en vielä ainakaan löytänyt raamatun kohtia, jotka kertovat Marian synnittömyydestä.Oli mielestäni vain uskomus, että Maria eli synnittömän elämän .Sehän tarkoittaisi myös sitä, että Marian vanhemmat olisivat olleet synnittömiä. Kun taas Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä , eikä Hänellä ollut näin perisyntiä. Olemme kaikki ihmiset synnissä siineet.
Pienenä kevennyksenä. Ei Raamatussa myöskään ole kohtia Marian synneistä.
Taisin yllä sanoa, että hän oli Jumalan valitsema ja valmistama, ortodoksisen opetuksen mukaan. Tässä kohdin Joakim ja Anna, kuten heidät perinteessä tunnetaan, eivät ole ratkaisevia.