.
Rukoilemme kotonamme Lutherin aamu ja iltarukoukset täyden kaavan mukaan.
Siihen kuuluvat: Ensinnäkin: ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.Amen.” Toiseksi: ”Apostolinen uskontunnustus.” Kolmanneksi: ”Isä meidän rukous.” Neljänneksi: ”Lutherin kirjoittama rukous.” Meidän perheessämme laulamme vielä lopuksi virren 548.
Luther vähensi päivän rukoushetkien määrän. Hän päätyi tähän käytännön syistä. Hän luki useampia hetkirukouksia päivittäin. Kerran hän tuli tilanteeseen jossa hän oli pari viikkoa ohjelmastaan perässä. Silloin hän luki kerralla koko rästiin jääneen ohjelmansa läpi. Silloin hän tuli ajatukseen että tavallisille ihmisille riittää aamu ja iltarukous. On huomattava että Lutherin ruokarukouksen lukemisen ohjeeseen liittyy Isä meidän -rukouksen lukeminen.
Vanha kristillinen käytäntö on seurannut ikivanhaa juutalaista perinnettä. Toiset ovat rukoilleet kolme kertaa päivässä, toiset viisi kertaa ja muutamat seitsemästi.
Otan tähän pienen opetuksen tuosta vanhasta perinteestä.
Hetkirukouksista
Juutalainen rukouskäytäntö sisälsi päivittäisiä liturgisia hetkihartauksia. Ne kuuluivat jokaisen juutalaisen arkipäivään.
- Rukoushetkien lukumäärästä
1.1.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla kolmesti päivässä. Silloin rukoushetket laulettiin aamulla auringon noustessa kello kuudelta, keskipäivällä auringon ollessa korkeimmillaan ja illalla auringon laskiessa ja yön alkaessa kello kuudelta.
Tätä tapaa noudatti esimerkiksi Daniel.
Dan. 6: 11 Kun Daniel sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, hän meni taloonsa. Sen kattohuoneen ikkunat olivat Jerusalemiin päin, ja kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaansa, niin kuin hänellä ennenkin oli ollut tapana. 12 Kun nuo miehet riensivät yhdessä paikalle, he tapasivat Danielin hartaasti rukoilemassa Jumalaansa.
1.2.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla viisi kertaa päivässä. Silloin edelliseen ohjelmaan lisättiin aamupäivällä noin yhdeksän tienoilla eli auringon ollessa puolessa välissä nousua ja iltapäivällä noin kolmelta kun aurinko oli noin puolessa välissä laskemassa ja ilta alkoi.
Historiallisena yksityiskohtana todettakoon, että tämä tapa on siirtynyt islamiin sellaisenaan. Tästä ilmenee tiedotuksen puutetta. Kaikki tiedä että tapa on ikivanha juutalainen ja kristillinen käytäntö, jota Muhammed on jatkanut kannattajineen.
1.3.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla seitsemän kertaa päivässä. Silloin aamulla toinen rukous pidettiin jo ennen auringon nousua ja toinen auringon jo noustua. Illalla toinen pidettiin auringon laskiessa ja toinen myöhemmin ennen nukkumaan menoa.
Seitsemästä kerrasta puhuu esim. Psalmi 119: 164 Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.
1.4.) Yöllä hereillä olevat saattoivat vielä rukoilla yövartiossa ollessaan esimerkiksi keskellä yötä.
2) Muutama esimerkki siitä miten rukoushetket liittyvät tunnettuihin Raamatun tapahtumiin.
2.1. ) Ainakin yhteen aikaan Jeesus noudatti seitsemän hetkihartauden tapaa. Tästä kertoo tapaus missä Pietari meni häntä tapaamaan ennen auringon nousua.
Mark. 1: 35 Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. 36 Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta 37 ja löysivät hänet.
2.2.) Helluntain ihme tapahtui aamupäivän liturgisessa hetkessä, joka pidettiin kansallisen suurjuhlan helluntain vieton yhteydessä ja missä Pietari toimi saarnaajana.
Ap.t. 2: 14 Silloin Pietari astui
esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: ”Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä: 15 —- nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti.
2.3.) Pietarin näky jossa hän sai kutsun mennä Korneliuksen kotiin tapahtui keskipäivän rukoushetken yhteydessä.
Ap.t. 10: 9 Seuraavana päivänä, kun miehet olivat matkalla ja jo lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan.
2.4.) Nikodemuksen ja Jeesuksen keskustelu tapahtui auringon laskun hetkihartaudessa jota vietettiin yön alettua iltakuudelta. Tässä vesperissä juutalaisilla oli useinkin tapana keskustella Raamatusta.
Joh. 3: 1 Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2 Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”
2.5.) Keskiyön liturgisen hartauden eli mesonyktionin toimittivat Paavali ja Silas Filippin vankilassa. Tuo vaikutti niin vankeihin kuin vanginvartijaankin.
Ap.t. 16: 25 Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä
- Rukous Jerusalemiin päin
3.1.) Juutalaiset rukoilivat kasvot Jerusalemiin päin kääntyneenä
Kun oltiin lähellä temppeliä niin mentiin sinne rukoilemaan.
Kun oltiin lähellä synagoogaa niin mentiin sinne. Siellä rukoussuunta oli aina selvä se oli kohti Jerusalemia.
Kun oltiin kauempana noista paikoista niin auringosta katsottiin missä Jerusalem oli ja rukous toimitettiin tuolla paikalla.
Mikäli oltiin matkalla niin matka keskeytettiin ja pidettiin rukous tien vieressä. Keskelle risteystä rukoilemaan pysähtymistäkin nähtiin siellä täällä.
Varsinainen uskon koetinkivi syntyi kun ihminen oli yksinään kotonaan. Silloin nähtiin kuka rukoili itse rukoilemisen vuoksi ja kuka vain muiden mukaan mennen. Jeesus kehotti uskollisuuteen rukouskäytännössä. Myös yksinään kammiossa ollessaan oli rukoiltava.
3.2.) Rooma oli Jerusalemista länteen. Niinpä rukoussuunta oli siellä itään päin. Siellä itäiseen rukoussuuntaan liittyi myös vertauskuva siitä että nouseva aurinko viittaa Jeesuksen takaisintuloon. Nämä yhdessä vaikuttivat liturgiseen käytäntöön
Koska Rooma oli pääkaupunki, niin siitä tuli esikuva. Tästä on seurannut, että valtaosassa maailman kirkkoja alttari eli rukoussuunta on itään päin. Samaten valtaosa maailman kristittyjä vainajia haudataan jalat itään päin eli ylösnousemuksen aamua odottamaan niin että ylös noustessa kasvot ovat valmiina rukoussuuntaan käännettyinä.
3.3.) Historian kuluessa rukoussuunnan muuttaminen on muuttanut maailman kansojen uskonnon. Muhamedin kääntäessä rukoussuunnan Jerusalemista Mekkaan islam kääntyi omaksi uskonnokseen.
- Kehotus säännölliseen rukoukseen
Kun Paavali kehotti kristittyjä rukoilemaan lakkaamatta, niin alkuperäisessä yhteydessään tuo tarkoitti säännöllisistä rukoushetkistä kiinni pitämistä. Seurasipa sitten mitä tahansa eri hetkirukousten ohjelmaa niin sitä piti noudattaa tunnollisesti.
1.Tessalonikalaiskirje:
5:17 Rukoilkaa lakkaamatta
4) Kysymys erilaisten käsikirjojen käytöstä
Mielestäni riippuu tilanteesta käyttääkö erilaisia käsikirjoja vai pitäytyykö vapaaseen rukoukseen.
Yleissääntönä voi pitää että mitä isompi paikalla oleva väkimäärä, sitä enemmän on pitäydyttävä valmiiksi mietittyyn aineistoon ja mitä pienempi joukko on paikalla sitä enemmän jää tilaa vapaalle rukouksen muotoilulle. Tämä on seurausta ryhmädynamiikasta.
Kotirukouksissamme käytämme toisinaan silloin tällöin vapaata rukousta, toisinaan silloin tällöin luemme päivän kappaleen jostakin hartauskirjasta. Aina kulloisenkin tilanteen mukaan. Nämä tulevat alkutekstissä mainitun Lutherin rukouksen lisäksi. Useimmiten kuitenkin pitäydymme vain tuohon alussa mainittuun järjestykseen: virsi suomeksi ja muut osat ranskaksi.
5) Täsmällisen tekstin mielekkyys
Kerran osallistuin slaavinkieliseen ortodoksiseen liturgiaan. Yhdessä paikassa kanttori pysäytti laulunsa ja alkoi lausua pientä osaa tekstistä. Tuo oli todellinen ahaa -elämyksen paikka. Olen useasti ihaillut tuon rukouksen kauneutta. Musiikki on aina ollut tuossa kohtaa kaunis. Uutta tuolla kertaa oli että heräsin tajuamaan, että myös rukouksen teksti on ilmiömäisen kaunista runoutta, huippu-upeaa riimitystä.
Tuhannen vuoden perinteen työstämisessä tuon rukouksen sanamuoto on hioutunut timantin kirkkaaseen säihkeeseen ja sen jalokivenkaunis ilmaisu on yhdistänyt sanan ja sävelen sellaiseen yhteissointuun että syvä kauneuden kokeminen tulee ikään kuin itsestään liturgiassa mukana olevalle.
Paljon kiitoksia perusteellisista vastauksista. Luin ne ihan sanasta sanaan, kuten kysyjän kuuluukin.
Kuten varmasti tiedät, olen hiukan eri mieltä tuosta kolminaisuusopin raamatullisuudesta, ja samalla aikamoisessa vähemmistössä Raamattuun luottavien joukossa. Olisi aiheesta mukava keskustellakin syvemmälti, mutta aikatauluni ei nyt sellaista salli.
Ja noudatanhan tässä erästä Vapahtajamme antamaa mallia: Jeesus esitti usein kysymyksiä. Sellainen avaa vastaajassakin aina jotakin sielun syövereitä.
Rauli
Kiitos puheenvuoroistasi.
Keskustelu herrasmiesten kesken sujuu aina miellyttävästi.
Kolminaisuusopista keskusteltiin syvästi, lujasti ja perusteellisesti kirkon ensimmäisen puolen vuosituhannen aikana. Tuolloin käytiin läpi koko Raamatun aineisto sana sanalta, jopa ”kaikki puskat ja varvut lehtien alusia myöten tiiraten” eli ”kaikki kivet ja kannotkin kääntäen”. Noista keskusteluista on tuotettu perusteellista tutkimustietoa nykyaikanakin, kun on tutkittu dogmihistoriaa.
Kun on perehtynyt tuon menneen ajan erilaisiin perusteluihin ja kannanottoihin ja käyttää niitä hyväkseen, niin meidänkään ei tarvitse yrittää keksiä pyörää uudelleen, kun me erilaisten näkemysten omaavina keskustelemme keskenämme.
Lukijoillemme tiedoksi seuraavia viitteitä teksteistä joissa puhutaan Pyhästä Kolminaisuudesta:
1) Athanasiuksen tunnustus: http://www.evl.fi/kappeli/athanasiuksen.html
2) Augsburgin tunnustus: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html#Jumala
3) Iso Katekismus: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html
4) Katekismus 2000 eteenpäin alkaen sivusta: http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/uskontunnustus.html
5) Vielä tähän näytteeksi palanen vanhan ajan perusteellisesta työskentelystä kolminaisuusopin parissa Augustinuksen teos De trinitate
5.1. Latinaksi eli alkukielellä: http://www.augustinus.it/latino/trinita/index2.htm
5.2. Englanniksi: http://www.logoslibrary.org/augustine/trinity/index.html
5.3. Ranskaksi:
http://www.abbaye-saint-benoit.ch/saints/augustin/trinite/index.htm
5.4. Saksaksi: http://www.unifr.ch/bkv/buch205-372-2667.htm
Lopuksi tässä vielä 1. Korinttolaiskirjeestä lopputoivotus 13:13, jonka tänään Forssan torilla pidetyssä Tammelan rovastikunnan yhteisessä lähetystilanteessa luin suomeksi, fulfuldeksi ja ruotsiksi:
”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.”
Kiitos erinomaisesta blogista. Rukous on koko Hengellisen elämän ydin, siinä kulkevat enkelit Jumalan ihmisen välissä.
Itse rukoilen paljolti spontaanisti, mutta ”Isä meidän” nousee monesti viikossa. Kutsun Jumalaa Isäksi ja kielillä rukoillessa Henki ylistää usein ”Pyhä, Pyhä Pyhä, ja Jeesus Kristus Korkeimman Jumalan Poika.”
Ymmärrys ja mieli on rukoillessa avoin ja ehdottoman rehellinen, tunnustava, ylistävä ja kiitollinen.
Seurakunnan rukous on yhteinen ja julkinen, siihen löytyy oikeita ja hyviä rukouksia. Vapaa rukous voi olla hyvä pienessä kokoontumisessa, mutta esim. Psalmit ääneen luettuna ja laulettuina ovat rukousta omimillaan kirkossa.
Myös Synagogassa Hebrean kielellä lauletut Psalmit osuvat myös mielen syövereihin, vaikken kieltä varsinaisesti ymmärrä. Kieli on erikoinen juttu.
Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan meidän puolestamme.
”Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle-ei omasta tahdostaan, vaan alistajan-kuitenkin toivon varaan,
koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä. Room.8
Kiitos Ismo puheenvuorostasi!
Sinä Ismo puhut psalmien laulamisesta synagoogassa hepreaksi.
Seuraavassa lauletaan psalmi 23 nettiä varten niin että teksti on näkyvissä laulettaessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Rn2Tw1IEAF0
Juutalaisessa rukouskirjassa ”Siddur Sim Shalom” (©1998 laitos), Rukouskirja sapattia ja juhlia varten, olevia tekstejä voi kuunnella osoitteesta:
http://www.sidduraudio.com/
Kiitos Tauno linkeistä. Kuuntelen myös mielelläni vaikka en kieltä osaa.
Anne
On suuremmoista että sinulla on mielenkiintoa asiaan ja kuuntelet.
En voi välttyä tämän(kään) blogin kohdalla huomiosta että usko perustuu ulkoisiin tekoihin, rukous ja oikea oppi.
Onko tässä ihminen suorittamassa uskoa jonkun ohjeen mukaan rukoillen, entä kommenteissa esitetty kolminaisuuoppi” ja sen todistelu Raamatun ulkopuolisilla teksteillä?
Kolminaisuusoppi on helposti kumottavissa kun vain lukee Raamatun Sanasta lapsenkaltaisesti että on Isä ja Poika.
Jeesus selkeästi Sanoo ettei ihminen oman ymmärryksensä kautta voi ymärtää Jumalaa:
Matt. 11:25
Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Ari
Kiitos siitä että käytät puheenvuoron. Mielestäni et kuitenkaan ole ymmärtänyt mistä tekstissäni puhutaan.
Niinpä annan tässä selvityksen muutamasta kohdasta.
1) Vääristät tekstiäni pahasti, kun väität että tekstissäni usko perustuisi ulkoisiin tekoihin. Missään kohtaa tekstissäni en väitä että usko perustuisi tekoihin. Tämähän olisi kaiken raamatullisen opetuksen vastakohta.
Raamatussa uskon vanhurskaus on teko-opin vastakohta.
Otetaanpa vaikkapa Kirje roomalaisille ja lukua 4
2. Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
3. Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.
4. Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
5. mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
6. niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
7. ”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
8. Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!”
Koska siis pelastumisemme on armosta ilman tekoja, niin olisi ollut täysin tyhmää ruveta puhumaan teoista uskon perustana.
Tunnustuskirjamme puhuvat uskon vanhurskaudesta seuraavaa:
Augsburgin tunnustus
IV Vanhurskautus
Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss;Room. 4:5) ”
2) Toiseksi väität että rukous muka olisi uskon perusteisiin kuuluva teko. Tässä panet asioiden loogisen järjestyksen nurinpäin.
2.1.) Rukouksessa ratkaisevaa ei ole ihmisen teko vaan se että Jumala itse toimii. Jumala kuulee rukouksemme.
1.Aikakirja:
5:20 Ja he saivat apua — sillä he huusivat taistelussa Jumalan puoleen, ja hän kuuli heidän rukouksensa, koska he turvasivat häneen.
Esra:
8:23 Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme.
2.2.) Jotta huomaisit miten raamatullista opetukseni rukouksesta on myös siellä missä en suoranaisesti viittaa johonkin raamatunkohtaan, otettakoon raamatunjae kuvaamaan rukoussuunnasta kertovaa tekstini kohtaan.
Psalmit:
28:2 Kuule minun rukousteni ääni, kun minä sinua avuksi huudan, kun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhintäsi kohti.
2.3.) Vielä yksi ratkaiseva perustelu. Ainakin yhteen aikaan Jeesus lauloi hetkirukouksensa seitsemästi päivässä. Jos haluat ottaa Jeesuksen konkreettiseksi esikuvaksesi, niin tee samoin.
Omasta puolestani totean vain että voimme olla Jeesuksen seuraajia uskon kautta ja sitten uskoon perustuvasta Jumalan lapseudesta seuraa suuri etuoikeutemme puhella Jumalan kanssa aivan niin kuin jo tässä ajassa rakkaan isän rakastama lapsi saa turvallisesti puhutella isäänsä.
3) Kolmanneksi sekoitat asiat nurinniskoin väittäessäsi että oikea oppi kuuluisi ulkoisiin tekoihin: ”—ulkoisiin tekoihin, rukous ja oikea oppi.”
Raamatun opetus on aivan toisenlainen kuin väität puheenvuorossasi.
3.1.) Raamattu kehottaa pysymään terveessä opissa:
Paavali on täysin ehdoton siinä että pitää pysyä puhtaassa opissa.
Galatalaiskirje:
1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Puhdas oppi pitäytyy Kristuksessa eikä kenessäkään muussa.
2.Johanneksen kirje:
1:9 Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
3.2.) Oikean opin vastakohta on väärä oppi:
1.Timoteuksen kirje:
6:3 Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,
6:4 niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja,
6:5 alituisia kinastuksia —
Tiituksen kirje:
3:10 Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti,
2.Pietarin kirje:
2:1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
3.3.) Kirkkomme tunnustus lähtee siitä että kaiken opin ainoa perusta on Pyhä Raamattu:
Yksimielisyys:
Tarkoituksemmehan on kaiken aikaa ollut, että meidän maissamme, alueillamme, kouluissamme ja kirkoissamme opetettaisiin yksinomaan sitä oppia, joka perustuu pyhään, jumalalliseen Raamattuun ja sisältyy oikein ymmärrettyyn Augsburgin tunnustukseen ja sen Puolustukseen. —
Näin uskontunnustus ja puhdas oppi säilyvät ja välittyvät sukupolvelta toiselle aina siihen asti kun Lunastajamme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus tulee kirkkaudessaan. Pyhä Henki antakoon siihen apunsa ja tukensa.
Olemme siis profeettojen ja apostolien jumalallisten kirjoitusten perusteella varmat kristillisestä uskostamme ja tunnustuksestamme; Pyhä Henki on armossaan tehnyt sydämemme ja kristillisen omantuntomme siitä lujasti vakuuttuneeksi.
3.4.) Yhteenvetona voi siis sanoa että puhdas oppi puhuu elävästä Jumalasta ja oikeasta pelastuksesta, mutta väärä oppi pitäytyy vääriin jumaliin ja siksi vie kadotukseen.
4) Neljänneksi julistaudut ei kristityksi kun kiellät kolminaisuusopin: ”Kolminaisuusoppi on helposti kumottavissa —)
Olen yllä jo käsitellyt kolminaisuusoppia. En rupea sitä kertaamaan. Otan tähän vain yhden helmen, jotta voit nähdä kuinka perustavaa laatua kolminaisuusoppi on uskolle ja jotta myös näkisit mitä se tarkoittaa:
Athanasiuksen uskontunnustus
”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”
Tähän asti Athanasiuksen tunnustusta. Kun luet sitä niin silloin myös huomaat että Isän ja Pojan välinen suhde sisältyvät kolminaisuusoppiin eikä suinkaan ole kolminaisuusopista irrallinen saareke.
Itsessään oikeaan yhteyteensä laitettaessa kirjoitat oikean lauseen: ”—kun vain lukee Raamatun Sanasta lapsenkaltaisesti että on Isä ja Poika.” Mutta kun panet se kolminaisuusopin vastakohdaksi niin irrotat sen kokonaisuudesta ja panet lauseen palvelemaan väärää oppia. Toimit kuin sellainen joka ottaa ihmisen ruumiista vain jonkun elimen ja sitten kovasti kinaten alkaa sanomaan että siinä on koko ihmisen ruumis.
Jotta ymmärtäisit että Pyhä Henki on Jumala ja että hän on persoona, liitän tähän selvennykseksi vielä Augsburgin tunnustuksesta ensimmäisen artikkelin:
I Jumala
Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava;
nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä.
Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen, Areiolaisen, eunomiolaisen , muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet , jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä.
5) Viidenneksi. Ihmisen ymmärryksen rajoista ja siitä mitä se tarkoittaa.
5.1.) Jo Luther on sanonut ettei ihminen voi ottaa uskoa oman ymmärryksensä varassa, mutta toisin kuin sinä hän huomauttaa että Pyhä Henki toimii kirkossa, kirkon välityksellä ja kirkon hyväksi, kun hän opettaa Vähässä katekismuksessa:
Pyhitys
Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.”
5.2.) Viittaamasi raamatunkohta ei sano että meidän pitäisi tulla tyhmiksi ollaksemme Jumalan omia.
Tyhmyydestä Raamattu sanoo:
Psalmit:
14:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hullu sanoo sydämessänsä: ”Ei ole Jumalaa.” Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.
53:2 Hullu sanoo sydämessänsä: ”Ei ole Jumalaa.” Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on.
5.3.) Sen sijaan Raamattu kehottaa hankkimaan viisautta.
Sananlaskut:
4:1 Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä. —
4:5 Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
4:6 Älä sitä hylkää, niin se varjelee sinua; rakasta sitä, niin se sinua suojaa.
4:7 Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
4:8 Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet;
4:9 se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun.”
4:10 Kuule, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät.
4:11 Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
Kristillisen uskon kulmakivi on kolminaisuusoppi. Jos haluaa olla kristitty, niin sen hyväksyminen on ainoa mahdollisuus. Tietysti voi olla joku joka ei asiaa käsitä, mutta kristitty ei voi olla jos ei usko syntien sovitukseen Gogatan ristillä. Sovitus ei kuitenkaan olisi mahdollinen, mikäli kolminaisuusoppi ei olisi totta. Sen on pakko olla totta. Muutoin Jeesus ei ole voinut sovittaa kenenkään syntejä.
Islam ja Jehovanodistajat kietävät opin ja se on selvin ero kristttyjen ja heidän välillään.
Englantilainen Wikipedia antaa melkoisen luettelon sellaisista uskonnollisista ryhmistä, jotka eivät allekirjoita kolminaisuusoppia. Joukossa näyttää olevan jopa helluntalaisryhmä. Ilmeisesti kaikkialla ei raja kristillisyydestä kulje kolminaisuusopin kohdalla kuten Suomessa on tapana.
Tässä Wikipedian luetteloa antitrinitaristeista:
Christadelphians, Christian Scientists, The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, Dawn Bible Students, Friends General Conference, Iglesia ni Cristo, Jehovah’s Witnesses, Living Church of God, Members Church of God International, Oneness Pentecostals, the Seventh Day Church of God, Unitarian Universalist Christians, United Church of God, and The Shepherd’s Chapel.
Raja kulkee kolminaisuusopin kohdalla.
Myös tuo mainitsemasi ”helluntairyhmä”, ”Oneness Pentecostals” on opillisesti mennyt omia teitään. Koska he ovat väärin ymmärtäneet kolminaisuusopin tarkoittavan kolmeen eri jumalaan uskomista, niin he kieltävät kolminaisuusopin. Vaikka heillä muutamissa kohdin on helluntailaisia elkeitä, niin tästä opillisesta erilleen menosta seuraa, että he esimerkiksi kastavat uudelleen jopa sellaiset, jotka ovat saaneet helluntailaisilta kasteen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Äärimmäisimmät tapaukset ovat saattaneet käydä jopa neljästi kasteella: ensiksi lapsina saaneet luterilaisen kasteen, toiseksi ovat ottaneet helluntailaisilta uudelleen kasteen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kolmanneksi ovat ottaneet Jesus only eli Oneness -liikkeen kasteen ”Jeesuksen nimeen” ja sitten vielä jostain kuultuaan että Jeesuksen nimen alkuperäinen aramealainen lausuntatapa oli Jeshua ovat neljännen kerran menneet kasteelle ”Jeshuan nimeen”.
On tässäkin tapa lukea Raamatun opetusta, joka sisältää tärkeän painotuksen siitä
että kaste on
y k s i .
Kristinuskon sanoma on Raamatun mukaisesti, että
Kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Matt. 28:18-20,
Kaste antaa pelastuksen, ”vesi pelastaa”. 1. Piet. 3:21.
Kaste kuuluu kaikille, myös lapsille, ”— teidän lapsillenne —”. Ap.t. 2:38-39.
Kaste antaa Pyhän Hengen, ” — niin te saatte Pyhän Hengen lahjan —”. Ap.t. 2:28-39.
J.n.e.
Koska kristillinen kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja koska kaste on raja pakanan ja kristityn välillä, niin muuan nykyajan teologi on sanonut että jos tahtoo ymmärtää kolminaisuusopin on tarkasteltava kastetta.
Selkeän esimerkin antaa Jeesuksen kaste: Isä taivaassa, Poika Jordanin rannalla ja Pyhä Henki kolmantena Isän ja Pojan mukana,
Pekka Pesonen mitä on kolminaisuusoppi? Ovatko kaikki kolme saman arvoisia?
Ari
Jo yllä selitän mitä kolminaisuusoppi tarkoittaa. Vastauksen kysymykseesi saat kun luet tarkoin Athanasiuksen tunnustuksen.
Tässä vain yhteenvetona että Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmena persoonana.
Mutta kuten sanottu: lueppas kunnolla ylhäältä tuo Athanasiuksen tunnustus ja ota opiksesi.
Niin mikäli Jeesus olisi ollut vain ihminen, syntien sovitusta ei olisi tapahtunut. Ihminen ei voi sovittaa maailman syntiä.
Pekka ja Anne
Olette osuneet oikeaan kohtaan kun puhutte siitä että oppi sovituksesta ja kolminaisuusoppi kuuluvat yhteen.
Kiitos tästä!
Sovitusopista on kirjoittanut erittäin perusteellisesti Anselm Canterburylainen. Hänen kirjansa on suomennettu:
Anselm Canterburylainen: Jumala ihmiseksi: Minkä tähden Jumala tuli ihmiseksi. (Cur Deus homo, 1098.)
Latinasta suomentanut Heikki Koskenniemi. Johdanto Simo Kiviranta. Kristikunnan klassikkoja 5. Helsinki: SLEY-kirjat, 1991. ISBN 951-618-000-0.
Netistä tätä hänen kirjansa löytyy englanniksi esim. osoitteesta:
https://en.wikisource.org/wiki/Cur_Deus_Homo