Rukous

Voittosi voimalla tielleni loista,
Herrani, terveeksi uskoni tee!
Pakananmieleni paljasta, poista,
armoa vastaan se juonittelee.
Sydän ja suu
että raitistuu,
valoksi anna
vain ristisi puu.

Fredrik Wislöff, Raitis usko.

Kristus kantaa meitä selässään Isän luokse.

Martti Luther, Armon välähdyksiä Lutherin seurassa, koonnut Jaakko Mäkeläinen, s. 64, Uusi Tie, 2004.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus. Apt. 13:38

    Jos nyt tämä on varmaa ja totta, että meillä syntisillä, sinulla ja minulla, on syntien anteeksiantamus Kristuksen veren kautta, kuinka synnit sitten voivat kadottaa meidät? Jos ne on sovitettu ja anteeksi annettu, niin eihän niitä enää oteta ensinkään lukuun, aivan kuin niitä ei enää olisikaan, ei taivaassa eikä maan päällä. Niin, sanot, mutta minulla on syntejä tänäkin hetkenä? Vastaus: varmasti kyllä, se on totta, mutta sinulla on myös syntien anteeksiantamus vielä tänäkin hetkenä ja joka hetki.

    Fredrik Gabriel Hedberg (1811-1893), ARMOA ARMOSTA, s. 10-11, SLEY, 1966.

  2. Mutta mitä muuta evankeliumi lupaa kuin sen, että Kristus on meille annettu, että hän sälyttää päällensä syntimme ja on meidän ylipappimme, välimiehemme ja puoltajamme Isän edessä, että siis ainoastaan Kristuksen ja Kristuksen teon kautta synti on anteeksiannettu, Jumala lepytetty, omatunto tulee vapaaksi ja saa lohdutuksen?

    Martti Luther, Kirkkopostilla l, s. 181, SLEY, 1941.

  3. Usko riippuu yksin Jeesuksen ristissä
    ja lepää lakkaamatta hänessä.
    Hedelmistään tunnetaan todellinen usko,
    kun kasvaa rakkaus ja toivo.
    Silti usko yksin vanhurskauttaa,
    teot palvelevat lähimmäistäsi ja todistavat,
    että uskosi on elävä.

    Säe Paul Speratuksen (1484-1551) virrestä ”Pelastus on tullut meille”.

  4. Ken uskoo Kristukseen ja on kastettu, hän korottakoon ylös kätensä ja uskokoon lujasti, että hän jo on vapahdettu kaikista synneistään, sekä suurista että pienistä, olkootpa ne minkä nimellisiä tahansa, ja ettei Jumala enää lue hänelle ainoatakaan syntiä, vaan että hän on Jumalan edessä aivan puhdas, ja olkoon hän omassatunnossaan yhtä iloinen kuin Aadam ennen lankeemustaan tahi enkeli, jopa kuin itse Kristus. Sillä Jumala tahtoo, että me suuresti kunnioitamme Hänen hyviä töitänsä.

    Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 198-199, SLEY, 1925.

  5. Luther kirjoittaa: ”Evankeliumia ei tule pitää jossakin loukossa, vaan sen tulee täyttää koko maapallo.” Vanhurskauttamisopin löytyminen ja näin evankeliumin kirkastuminen vapautti ja vapauttaa liikkeellelähtöön. Juuri evankeliumista käsin avautuu lähetystehtävä.

    Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 106, SLEY, 1982.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.