Kuinka toivottaa toiselle Rauhaa tämän päivän kielellä? Kuinka sanoa se niin että tarkoittaa, että noissa sanoissa välittyy kaikki se hyvä mitä noihin sanoihin sisältyy?
Noita pohdimme eilen isoskoulutusleirillä. Päivän tekstinä tietysti se, jossa Jeesus lähettää meidät viemään Rauhaa toinen toisillemme. Kun menette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: Rauha tälle kodille.
Harjoittelimme leiriporukalla Rauhan toivottamista. Kokeilimme toivottaa vieruskaverille Rauhaa. Tämän päivän kielellä se voisi olla vaikka ”Peace man!”
Ensimmäinen havainto oli, että Rauhan toivottaminen vaatii katsekontaktia ja kohtaamista. Ilman kohtaamista Rauhan toivotus ei onnistu.
Rauhan toivottamiseen ei välttämättä tarvita sanoja. Riittää kun katsoo toista silmiin ja sanoo sen katseella. Katseella voi osoittaa sekä hyväksyntää että torjuntaa. Sanat eivät ole niin tärkeitä kuin katse. Voi sanoa vaikka ”moi”. Sanat loppuvat kesken joka tapauksessa.
Rauhan toivottaminen ja toivotuksen kuuleminen tekee hyvää. Kun toivotamme Rauhaa, toivotamme toiselle levollista mieltä, turvallisuutta, huolenpitoa, kaikkea hyvää. Rauhan vastakohta olisi pelko ja toivottomuus.
Raamatussa Rauhan toivotus ei kohdistunut vain yhteen ihmiseen. Sitä toivotettiin koko siihen taloon, johon opetuslapset menivät. Siispä mekin isosleirillä laajensimme tuota toivotusta. Kokeilimme sanoa: Rauha sinulle ja kaikille sinun läheisillesi.
Sitten kuvittelimme, että ystävän sijaan toivottaisimme Rauhaa jollekin, jonka kanssa on riidoissa, jota on vaikea sietää. Silmiin katsominen, kohtaaminen ja Rauhan toivottaminen muuttui vaikeaksi. Melkein mahdottomaksi. Teki mieli katsoa ohi. Mutta Rauhan toivotuksessa on maailmaa muuttava voima. Viha voitetaan rakkaudella, ei vihalla.
Myöhemmin mietin, että entäs jos nuo sanat jäävätkin vain tyhjiksi sanoiksi. Entä jos toivottaa Rauhaa, mutta tarkoittaakin toivottaa jotain ihan muuta? Symboli, josta puuttuu sisältö, voi satuttaa pahemmin kuin hiljaisuus.
Saarnan loppupuolilla katsoimme Kristukseen leirikeskuksen alttarilla. Kuuntelimme mielessämme kuinka Hän sanoo: Rauha sinulle ja kaikille läheisillesi. Kristus ei lähesty meitä vihan ja tuomion sanoilla. Hän sanoo sinulle: Rauha sinulle ja kaikille läheisillesi.
Noiden sanojen jälkeen oli hyvä kuulla kutsu ehtoollispöytään: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.
Tuossa jumalanpalveluksessa minä sain levon.
Se on jotenkin mielenkiintoista, että hyvästä asiasta syntyy joskus huonoa jälkeä. Jeesus käski tervehtiä koko huonetta rauhan tervehdyksellä. Siinä ei ollut syytä tehdä eroa meikäläisen tai teikäläisen välillä.
Olen käynyt jonkin aikaa Turun Martinkirkossa Ilpostenpåiirin tilaisuuksissa ja siellä väkeä tervehditään sanalla: Shalom! Kun aikanaan sain tietää sen alkuperän ja sisällön, olen pitänyt sitä tosi hyvänä ja kaikille sopivana toivotuksena.
Kaiken lisäksi se on helppo lausua, ja tulee suoraan sieltä, missä Jeesus vaikutti.
Kiitos kommenteista. Iltapäivällä ja illalla olen hämmästellyt, miten vähän tämä bloggaus herättää keskustelua. Onko se liian abstrakti, vaikea, eikö aihe kiinnosta? Puuttuuko tästä ristiriita? Eikö aiheeseen vain ole mitään sanottavaa? Vai onko niin paljon keskustelunaiheita ettei yksi muiden joukossa vaan kiinnosta? Vai miten tämä hiljaisuus pitäisi ymmärtää?
Amerikassa toivottavat lestadiolaiset ”God´s peace!” ja Ruattissa ”Gud´s frid!”
Ryhmätervehdys voi lähetää yksilöitä, mutta tiukka rajaus tekee ongelmia. Niistähän on ollut keskustelua. Jeesus ei todellakaan rajannut ohjeistaessaan lähettejään. Hän ikäänkuin sanoi, ettei heidän rauhansa järky siitä, jos toivottaa rauhaa ihan kenelle hyvänsä.
Minä liikun monenlaisissa paikoissa ja usein sanon tervehtiessä: Rauhaa ja nyt myöhemmin opittuani: Shalom!
Nuoruudessani ainakin vapaakirkollisisissa ja helluntailaispiireissä toivottivat kaiken ikäiset ” rauhaa tai Jumalan Rauhaa” mutta yleisesti se on jäänyt pois. Simojoen Pekka käskee kesken iltojensa toivottelemaan rauhaa, niin monenlle kuin ehtii….
Virossa ja osin Venäjällä olen törmännyt tapaan, että ennen ehtoolliselle lähtemistä kuljeskellaan ympäri kirkkoa tervehtimässä kaikki tai ainakin osa kirkkovieraista. Voi olla kaunis tapa, mutta ei istu minun ja vaimoni mieleen…. Menemme kohtaamaan Kristusta ehtoollispöydässä muiden läsnäolijoiden kanssa, emme miettimään jäikö koku outo nyt tervehtimättä…
Henkilökohtaisesti olen saanut rauhan tervehdyksen” Rauhan Sanalaiselta” Virossa….lämmitti mieltä, että veljeksi hyväsyi….
Kauniisti Erkki kirjoitti, samoin Lauri. Kiitos teille!
Laurin kommentti kertoo siitä, miten pihalla ollaan kun ”Jumalan terve” rajataan koskemaan vain oman
yhdistyksen jäseniä, eikä muita uskovia – jotka kuitenkin tahtovat elää ”rauhan lapsena”.