Tuttavani muisteli sosiaalisessa mediassa kauniisti hetkeä, jolloin hän oli kohdannut tulevan vaimonsa. Sähköä oli ollut ilmassa ensi hetkestä alkaen. Sitä oli ollut niin paljon, että se oli näkynyt hämmennyksenä ja poikkeuksellisena käyttäytymisenä. Ystävät ympärillä olivat huomanneet, että jotain on tekeillä.
Rakkautta ei voi paeta eikä peittää. Saman olen kokenut omassa elämässäni. Ensitapaamisessa rakkaani kanssa oli jotain erityistä. Kun lähdimme tahoillemme, tuntui, että pitäisi juosta perään ja huutaa: ”Hei, seis, on väärin lähteä nyt tästä eri suuntiin! Tahdon tulla kanssasi ja mennä sinne, minne sinäkin menet.” Sitäpä ei vain heti uskaltanut tunnustaa. Ehkä se oli myös jännittävää, kun joutui miettimään, mihin tämä johtaakaan. Tunteeko tuo toinen samoin?
Nykyään puhutaan paljon rakkauden eri ilmenemismuodoista ja erilaista avioliitoista. Itse elän miehen ja naisen välisessä, perinteiseksi nähdyssä avioliitossa. Minulle se on hyvä ja oikea liitto. Mutta ajattelen, että oikeus aviosuhteeseen on myös heillä, jotka tuntevat vetoa samaa sukupuolta olevaan rakkaaseensa.
Mielestäni rakkaudesta ja avioliitosta ei pitäisi puhua kliinisesti, jäykkiä periaatteita rakennellen. On mieluummin vaiettava ja kuunneltava rakastuneita. On kuunneltava heitä, joita asia koskee. On opeteltava iloitsemaan iloitsevien kanssa, kuten sana kehottaa. Se on kristityn ensisijainen tehtävä, sillä rakkautta ei voi paeta eikä piilottaa. Se menee aina edellä.
Kun suomenkielessä on vain yksi sana tarkoittamaan rakkautta, niin ovatko eroottinen rakkaus ja Jumalan rakkaus samanlaisia? Siis argumenttina yhtä painavia?
Jumala käski leikata liittonsa merkin miehen penikseen. Liitto sana on heprean BERITH.
Täsmälleen samaa sana käytetään avioliitosta BERITH.
Tuo Seppo Heinolan tulkinta on varsin painava, kiitos siitä. Tuli mieleen rinnastuksena nykyinen avioliiton merkki, sormus, joka päättymättömänä kehänä symboloi ikuista rakkautta.
Hepren sormus eli rengas עגול symboloi kahletta, jolla mm. härkävaskat עגל pantiin aisoihin (nenärengas).
Sangen mystisesti tämä sama sanajuuri agal on lähtönä heprean ’pyöriä’ tarkoittavalle sanalle. Joka viitta myös vaunuihin, koskapa vaunuissa on ’renkaat’ eli pyörät.
Jaa…aika viisas olisin, jos osaisin punnita niiden painot. Jumala on rakkaus.
Minä olen kuullut, että alkukielessä on useampia sanoja. Ei kai siinä tarvita paljoa tulkintaa, jos osaa lukea niitä.
Kiinnostava sana tuo rakkaus. Germaanilaina sanasta ’frakaz’, joka tarkottaa lähinnä ahnetta ja himokasta. Minusta suomensukuinen ’lempi’ on paljon kauniimpi sana. Lempiä tai lemmiskellä kuulostaa paljon viehkeämmältä rakastella.
Seija: ”Lempiä tai lemmiskellä kuulostaa paljon viehkeämmältä rakastella.”
Juu, näin on. Viron ”armastaa” on myös hyvä. Miltäs kuulostaisi tämmöinen lause: Lempi ja Armas rakatelivat hiljaisella sillalla?
Söpöä?
Rakastelu kuulostaa raivokkaalta ja intohimoiselta toiminnalta. Lempiminen taas sellaiselta nautiskelusta toisen lähellä ja iholla.
Juntunen: ”Rakastelu kuulostaa raivokkaalta ja intohimoiselta toiminnalta.”
Riippuu paljon siitä, minkä ikäisestä herrasväestä on kysymys. Kyllä se rakastelunkin kiihkeys vuosien varrella hiipuu ja raivo ryytyy kaiken sorttisten kolotusten, nivel- ja lihaskipujen myötä.
Yksi latinan rakkaudeksikin käännettävissä oleva sana on ’caritas’, josta on tullut englannin ’charity’. Sen voi suomentaa armeliaisuudeksi ja laupeudeksikin. Vastaava laatusana ’cara’ on paitsi rakasta, myös arvostettua ja kallista tarkoittava. Tätä kautta rakkauteen viittaavia sanoja löytyykin näköjään jo useita: lempi, armaus, armeliaisuus, laupeus, arvostus…
Jumalan rakkaus on tosiaan myös Liiton pitämistä. Kun lukee Raamattua ja varsinkin Vanhantestamentin puolella Jumalan Rakkaus omaa kansaansa kohtaan on jopa raivokasta, kun Hän hävittää viholliset kansansa tieltä. (Jumalan Rakkaus on väkevä, raju ja joskus meille outo ja vieras.)
Vaikka Hänen oma kansansa oli hyljännyt Jumalan, niin Hän pitää liittonsa voimassa.
Myös ihminen saattaa kieltää rakkauden tähden lapseltaan hänen tahtonsa ja saattaa asettaa rajoituksia lapsilleen. Rakkaus ei ole useinkaan jotain ”kivaa”
Jumala siis toimii myös omien lastensa hyväksi, vaikka se ei ole meistä aina kivaa.
Kun ”murkulle” asetetaan kotiintuloajat, niin vanhemmat rakastavat lastaan ja näin Jumalakin meitä monesti rakastaa. Huolenpito on yksi rakkauden muoto.
”Charity” voisi olla myös hyvän tekemistä tuntemattomalle. Tunnistammeko aina sen hyvän, jota Jumala meitä kohtaan toimittaa? Jumalalla on ihmistä kohtaan hyvä tahto, mutta ihminen usein kiukuttelee ja vastustaa, koska emme aina tunne omaa parasta.
Lempinimen menee taas eroksen osastolle… Rakkaus on monisäikeinen juttu ja sitä on vaikea kiteyttää yhteen sanaan.
Hoppas att ingen tar illa upp när jag skriver på svenska. Om man skall leka med ordet kär lek är det en omtyckt, ljuvlig lek. Barn leker också. Barn attraheras av lek, de tycker också om att leka. Kanske vi leker med våra partner – skojar, retar osv. Lek delen av kärlek innebär en positiv klang.
Men kanske borde man också ta hänsyn till den allvarliga delen av kärlek- viljan att älska sin partner. Annars hamnar man in i Peer Gynt -rollen – man bara leker med kärlek. Man tar inte livet på allvar och vad hände med Peer Gynt – hans liv togs bort. Man borde ta vara på två delar – en ljuvlig som vår men också gråa höstens allvar.
Hur kan kärlek uppstå? Svenska monarkens kommentar var så här : Det sade bara klick mellan honom och Silvia. Men det finns väl många olika vägar till det. Tack för Er som har orkat läsa svenska bidraget till diskussion om ordet kärlek.
Tack för dig, Juha!