Tiesitkö, että robottiajoneuvo ei ole uusi keksintö? Sellainen on ollut satoja vuosia käytössä kotimaassamme. Sehän on työhevonen, joka tuo isännän kotiin legendan mukaan, vaikka hän ei ole ajokunnossa. Törmäyksiltä varjeleva elektroniikka oli tosin hieman heikompaa tasoa. Itse sain maistiaiset siitä, kun olin tuossa viidentoista iässä saanut ihan uuden miestenpyörän. Kohtaaminen kylätiellä tällaisen robottihevosen kanssa teki minulle kipeän takaiskun. Jäin mutkassa sisäkurvin puolelle ja hevonen kumipyöräkärryineen kohtasi niin läheltä, että minun pyöräni sarvi jäi sinne aisan alle ja se vääjäämättömällä voimallaan painoi sarvet vinoon. Eli kiiltävän putken mutkalle. Istui siellä lokasuojan päällä myös poika, joka piteli ohjaksia, mutta välitöntä tuntumaa hevosen liikkeisiin ei tainnut olla.
Minä siis rakastin pyörääni se oli niin iso juttu pojalle, joka oli lähtöisin hyvin vaatimattomista olosuhteista. Minun oli käännyttävä kotiin kauppareissultani. Sain asennettua sarvet, jostain toisesta pyärästä. Vaikka se toimi edelleen niinkuin ennenkin, se ei ollut enää samaa. Rakkauteen oli tullut ryppy.
Olen kuullut, että hebrean kielessä on sana, joka antaa siunauksen lähes koko inhimilliselle elämälle. Se sana on: Shalom! Suomessa melkein vastaava sana on: Rakkaus! Mies voi todeta vaimostaan, että minä rakastan tätä naista! Sehän on ollut tapana jopa ikäänkuin vakuutella papin kysymyksen jälkeen, että se on totta. Mies voi myös sanoa uidessaan, että minä rakastan tätä merta! No rakkaus oli joskus vähän liian juhlallinen sana, joten se korvattiin suuhun ehkä paremmin sopivalla sanalla: Tykkään! Mä tykkään kutoa sukkia! Mä tykkään pelata golfia!
Raamattu todistaa, että Jumala on rakkaus! Se on faktaa, koska se on Raamattuun kirjoitettu! Mieleeni tuli virren värssy:
Rakkaus olet ääretön,
oi Jeesus, toit sen julki,
kun kärsimykseen, kuolemaan
maan päällä tiesi kulki.
Kun meitä tuska ahdistaa
ja kaikki toivo katoaa,
on apusi jo läsnä.
Jumalan rakkaus on rakkautta, joka antaa kaiken eikä vaadi muuta kuin jäämään sen rakkauden kohteena lepäämään! Ihmisten välinen rakkaus on antamista ja vastaanottamista, jossa siinäkin on autuaampi antaa kuin ottaa.
Sitten on rakkaus, jossa on mukana sideaineena eroottiset tunteet, jotka Jumala antoi sinetöimään luomiskertomuksen mukaisen suhteen.
Tämä on juuri sen suuntainen esitys, johon viittasin, kun kommentoin ortodoksisen kirkon rakenneuudistusta. Siis mielestäni hyvä esitys. Jospa perustettu komitea ottaisi toiminnallisuuden huomioon rakennetta miettiessään.
Luultavasti Moberg lipsahtaa kommentissaan väärän otsikon alle innostuessaan komiteasta, ja jota ei tietenkään ole vielä edes perustettu: Siis tulevaisuusvaliokunta esittää ”Komitea pohtimaan kirkon organisaation täysremonttia”, ei ymmärtääkseni pohtimaan hallintovaliokunnan ja kirkolliskokouksen käsittelyssä pitkään ollutta seurakuntarakennetta.
Mitä sitten hallintovaliokunnassa toista kautta istuva ja siitä kumppaneineen irtiottoa yrittävä Sipola ajaa takaa – siihenkin arvattavasti löytyy selitys. Se voi hyvin olla se iät ja ajat johtoviroissa vallinnut keskushallintopelko ja päämäärä hajauttaa kirkon talousrasitteeksi leimattu ja kuitenkin eri tavoin yhtenäiskulttuuria kokonaiskirkossa vaalivan Kirkkohallituksen virkakoneisto, tällä kertaa omaleimaisten hiippakuntien alaisuuteen.
Siinä voi olla samaa mieltä, että hallinnon ensisijainen tehtävä on tukea kirkon perussolujen eli seurakuntien toimintakykyä ja turvata sen palvelut. Kun ja jos palvelut todella halutaan turvata koko maassa, siinä tarvitaan tietyissä rajoissa kokonaiskirkkoon pysyvää, hiippakunnallisten virkakausien yli ulottuvaa näköalaa ja eri tavoin varautumista.
Lauri, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Todellakin hevonen on viisas eläin. Mitä näihin robotteihin tulee, niin juutalaisilla on sabatti-hissi, jolla voi matkustaa ilman napin painallusta.
Kiitos palautteesta. Se todistaa, että ainakin kerran on luettu.
”Sehän on työhevonen, joka tuo isännän kotiin legendan mukaan, vaikka hän ei ole ajokunnossa.”
Täällä oli naapurissa aikoinaan käyny niin että markkinoilla isännät oli tehneet hevosvaihtokauppaa ja sitä sitten juhlistaneet miestä väkevämmällä. No hevosilla sitten kotio, siellä emäntä tuumannu että hevonen on tuttu mutta ”ohjastaja” ei.