Pyhäpäivien nimet ovat uskonnon peili

Kiirastorstai oli vielä minun nuoruudessani yksi merkittävimmistä kirkkopyhistä. Kirkot täyttyivät pimeässä illassa mustaan puetun alttarin ääreen. Se on kuulemma vieläkin neljänneksi suosituin kirkkopyhä, sanoo ”kaikkitietävä” wikipedia. Mutta mitkä ovat muut: joulu, pääsiäinen, mutta mikä on kolmas jouluaattoko? Jälleen minusta tyypillinen suomalaisluterilainen ilmaus, tehdään asia kiinnostavaksi, mutta jätetään ratkaisu lukijalle.
Mutta mistä tulee tuo nimitys kiirastorstai. Tuolloin katuva puhdistui tuhkakeskiviikon kuonasta ja sai osallistua ehtoolliselle. Katolisen kirkon
piirissä kiirastorstai on ollut erityinen ripittäytymispäivä. Siihen viittaa myös ruotsinkielinen sana skära, ’puhdistaa’. Päivän nimi onkin Ruotsissa skärtorsdag, mistä suomalainen kiirastorstai tulee.
Ettei vain Timo Soini tarkoittanut tietämättään kansanedustaja Olli Immosen ”harjaamisella” juuri tätä!”
Samaan aihepiiriin liittyy ikäänkuin eteenpäinmenona, puhdistamisen jälkeisenä paluuna kiirastorstain latinankielinen nimi dies viridium, vihreiden oksien päivä. Silloin syntiin langenneet ja katuneet pääsivät uudelleen ”tuoreina oksina” seurakunnan yhteyteen. Vastaava saksankielinen nimi on Gründonnerstag, vihreä torstai.
Englanniksi se näkyy olevan Maundy Thursday. Sana Maundy on johdettu latinalaisesta sanasta ”käskeä” eli viimeisellä aterialla Jeesus kehotti opetuslapsia rakastamaan ja palvelemaan toisiaan. Päivällä on englannin kielessä muitakin nimityksiä, esim. Pyhä, Holy tai jopa Suuri ja pyhä torstai.

Xxx

Pitkäperjantain nimitykset eri kielissä ovat omituisen kaksijakoiset. Tämä kuvaa myös kansan uskonnon luonnetta: pitäytymistä ristin tapahtumissa vai katsomista eteenpäin.
Kiirastorstain pyhä englanninkielinen nimitys vie suoraan pitkään perjantaihin, jonka nimitys on kuin jatkoa sille eli juuri good friday eli hyvä perjantai, kun päivä on meille ikävän pitkä. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’, ranskaksi Vendredi saint. Useissa slaavilaiskielissä käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’. Samoin viron kielessä nimitys on suur reede. Tämä on harvinaista, sillä yleensä, siis minun mielestäni, vaikkei se yleisesti tiedossa olekaan, viron ja suomen päivien nimet ovat samoja.
Mutta meidän pitkäperjantaimme ei liity tähän myönteiseen, suureen päivään. Meillä synkistellään vieläkin ainakin nimessä, vaikka kai kaikki juhlimisen ja kaupankäynnin pidikkeet on poistettu.
Ei ole kiirastorstain etymologian jälkeen yllätys, että nimitys on suora käännöslaina ruotsin kielestä, långfredag. Taustalla on tässä saksan kielen nimitys Karfreitag. Siinä korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus; Kar on vanhaa saksaa ja merkitsee surua. Surun päivä, tuo kauhistuttava laulettiin jo vanhassa latinankielisessä Dies irae, dies illa.
Kun viittasin äsken uskonnollisen näkemyksen merkitykseen, niin kiintoisaa on, että anglosaksien keskuudessa käytettiin pitkään pitkän perjantain, Long Friday nimitystä.
Mutta sitten tuli uudenlainen usko ja päivä nimitys muuttui, vai..