Internet, twiitteineen summuineen, on kyllä väkevä väline noin tiedonkulkua ajatellen. Esimerkiksi aika paljon kuuli Pride-kulkueesta juurikin internetin ansiosta. Enkä nyt tarkoita Helsinki Pride -tapahtumia, joissa päivittelyn aiheena on lähinnä se, että presidentti Halonen osallistui sateenkaarimessuun (kerron myöhemmin miksi se oli minusta hieno asia), vaan esimerkiksi Pietarin Pride-kulkueen tapahtumia.
Siellä sattui semmoista, että olivat etukäteen hommanneet luvat tapahtuman järjestämiseen Marsovoje Pole -puistossa, ja sitten joku otti asiakseen soitella paikalliseen miliisiin että huolettaa nyt kun joku lapsi saattaa altistua tällaiselle homopropagandalle. Siitä, että paikalla oli kohtuullisesti vihamielisiä nationalisteja, ei niin kovasti siinä puhelussa (jonka tosiasialliseen tapahtumiseen saati motiivin puhtauteen en helpolla usko) oltu huolissaan. Pietarissa, kuten käsittääkseni viime maanantaista alkaen koko Venäjällä, sellainen on kiellettyä, siis lasten altistaminen homopropagandalle. Siitäpä sitten miliisi keksi pidättää koko poppoon, kun olivat jo sopivasti paikallakin. Siis aivan jokaisen. Antoivat sentään reiluina miehinä ensin niiden muutaman kymmenen aktivistin rullata auki sateenkaarilipun ja banderollit. Osa on useita päiviä putkassa, järjestäjät ainakin oikeuskäsittelyyn saakka. Siinä poliisiautoihin mennessään olivat saaneet väistellä muunmuassa kiviä ja kananmunia, joita sattumalta lensi kohti. Kaikki eivät saaneet väisteltyä. Näistä mustapaitaisista heittourheilijoista pidätettiin kahdeksan. Ei siis kaikkia, vaan kahdeksan. Kannattaa muuten joskus katsella näiden mustapaitojen ja poliisien suhdetta tilanteissa oikein tarkasti. Sijoittumisia ja sen sellaisia. Saattaa syntyä ajatuksensiemeniä siitä.
Tämä kaikki on tiedossa internetin ansiosta. Samoin kuin se, että kulkueen kieltämisen taustalla on Vitali Milonov, homopropagandalain isä, joka on jo ehtinyt twiitata luonnehtien kulkuetta saatanalliseksi. Ehtiväinen mies, tuo Vitali M. Näppärästi käyttää esimerkiksi termiä ”saatanallinen sodomiitti” oivaltavissa twiiteissään.
Georgiassa viime toukokuussa sattui sellainen välikohtaus, jossa LGBT-väen marssin kimppuun hyökkäsi tuhansia ihmisiä. Tämä oli vähän sen jälkeen, kun Georgian ortodoksikirkon patriarkka oli kutsunut homoseksuaalisuutta mm. syöväksi ja verrannut sitä huumeriippuvuuteen. Että osataan sitä muissakin Neuvostoliiton jäänteissä kuin vain Venäjällä.
Tämä homopropagandalaki, joka siis kattaa koko Venäjän tätä nykyä, on puoltanut mm. presidentti Putin, joka suuressa viisaudessaan mm. syytti homoseksuaalisuutta Venäjän väestönkasvun lakkaamisesta. Tämä on muuten se syy, jonka takia minusta oli hienoa, että presidentti Halonen osallistui sateenkaarimessuun. Harmi ettei Sauli Niinistö osallistunut. Sydämestäni toivoisin, että Putin osallistuisi. Veikkaan kuitenkin ettei niin käy.
Putinin lisäksi esimerkiksi sisarkirkkomme pää, piispa Aarre Kuukauppi, on puoltanut lakia. Toivoisin, että Leif Nummela, joka on Inkerin kirkon pappi, kertoisi hyvän näkemyksensä lain merkityksestä kristityille myös omalle piispalleen. Kuukauppi kirjoitti Uusi Tie -lehden kannanotossaan mm. seuraavat asiat:
”uskollisia profeettoja ja pappeja on vaiennettu, uskottomat ja epäjumalanpalvelijat taas saavat vapaasti julistaa ja pauhata.”
”Sen tähden täällä säädetään laki, joka kieltää homoseksuaalisen propagandan tyrkyttämisen lapsille. Mutta kiitos Herralle, että evankeliumia voi levittää aivan vapaasti.”
Nämä sijaitsivat tekstissä kohtuullisen lähekkäin. Ehkä Kuukauppi itse ei hoksannut ilmiselvää tragikomiikkaa, joka tuohon asiapariin sisältyy.
Venäjällä laajaa kannatusta nauttiva homopropagandalaki on jo Pietarissa johtanut mm. siihen, että julkisesti halaavat tytöt pidätetään. Jos samaa sukupuolta olevat ihmiset kulkevat käsi kädessä, he voivat saada siitä n. 150€ sakkoa. homoseksuaaleja ajetaan maan alle. Inkerin kirkossa pitäisi ymmärtää paremmin. Ehkä Leif Nummela olisi oikea mies kertomaan sen siellä.Sen, miten sitä lakia sovelletaan.
Kyllä, tämä on vetoomus Leif Nummelalle:
Kristityn tehtävä on vastustaa sellaisia maallisia lakeja, jotka ovat ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. Uskon, Leif Nummela, että sinunkin käsityksesi mukaan ei ole Jumalan tahto, että maallinen laki rankaisee homoseksuaalisuudesta. Vetoan sinuun, että keskustelisit oman kaitsijasi, Aarre Kuukaupin, kanssa tästä asiasta. Kuten varmasti viisaana ihmisenä ymmärrät, kyse on enemmästäkin kuin tästä laista. Kyse on mielipideilmastosta, joka pitää sisällään henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Mikäli kristillinen kirkko tukee sellaista lakia, se syyllistyy sen koko ilmapiirin tukemiseen. Se rakentaa osaltaan väkivaltaa ja samalla tappaa hengellisessä mielessä ihmisiä. Leif Nummela, voi olla, että sinä, joka ymmärrät kristityn velvollisuudet suhteessa maalliseen lakiin, voit osaltasi pappina vaikuttaa asiaan. Kristityn ja Kirkon velvollisuus on tarjota vainotuille suojaa, ei torjuntaa.
Huttusen Juhani kirjoitti jokin aika sitten hyvän kirjoituksen homojen ihmisoikeuksista Israelissa ja Palestiinassa. Siinä oli aika groteski loppu, jossa kuvattiin sitä, kuinka palestiinalaiset kiduttivat vangitsemaansa homoseksuaalia raakalaismaisesti. Sen hengessä tähän loppuun suomennettu uutinen itänaapuristamme, maasta, jossa homoseksuaalisuuden julkinen kannattaminenkin voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Se ei ole täysin irrallinen siitä ilmapiiristä, joka johti mm. puhutun homopropagandalain läpimenoon kohtuullisen selvin lukemin.
Kuulusteluissa pidätetty tunnusti tekonsa. Kertomansa mukaan hän oli yhdessä uhrin ja kahden ystävän kanssa istunut pihan leikkikentän penkillä ja juonut olutta. Keskustelun aikana kävi ilmi, että heidän 23-vuotias toverinsa on homoseksuaali, mikä sai seurueen muut jäsenet raivon valtaan. Tästä syystä pidätetty yhdessä 21-vuotiaan, myös aiemmin rikoksesta tuomitun kanssa alkoi hakata seksuaalivähemmistöön kuuluvaa, kaatoivat hänet maahan ja potkivat häntä aiheuttaen hänelle useita kylkiluun murtumia. Sen jälkeen he riisuivat uhrin alasti ja alkoivat työntää hänen peräaukkoonsa olutpulloja. Kaksi pulloa meni sisään kokonaan, mutta kolmas vain osaksi. Siihen mennessä uhri oli jo menettänyt tajuntansa. Hänen kiduttajansa laittoivat ruumiin alle pahvin ja sytyttivät sen palamaan, minkä jälkeen he päättivät lähteä kotiin. Tiellä he tajusivat, että jos heidän toverinsa tulee tajuihinsa, hän ilmoittaa poliisille. Siksi he kääntyivät takaisin ja päättivät surmata uhrin. Yksi kavereista otti kivilohkareen, joka painoi noin 20 kiloa, ja iski sillä kahdeksan kertaa uhria päähän.
Helenan (Kari-Matin suuntaan) heittämä kysymys, miksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ohitetaan palaa blogin alkuperäiseen teemaan. Syistä voidaan olla montaa mieltä, mutta seuraamus, syrjinnän tai väkivallan ohittaminen, on se oleellinen asia. Miksi niin tosiaan tapahtuu?
En minäkään oikein ymmärrä, miten siitä tulee ’ajatuspoliisien totalitarismia’, jos analysoidaan sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu tai miten kirkot suhtautuvat lainsäädäntöön. Aika usein paheksutaan sitäkin, jos tuo esille ev. lut. kirkon asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan menneinä vuosikymmeninä, 60-luvulta 2000-luvulle. Nykykristittyjä ei voi kuulemma syyllistää siitä eikä sillä ole merkitystä nykypäivänä. Johtuuko se siitä, että ”me tiedämme nykypäivänä enemmän”, vai mistä?
Kari-Matti, itse asiassa esitin tämän näkemyksen ensimmäistä kertaa. En ole aiemmin tarkemmin miettinyt itsekään sitä, miksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa väkivalta sivuutetaan. En myöskään esitä, että kyseessä on defensiivinen reaktio omia homoseksuaalisia yllykkeitä kohtaan (joskin voi siellä olla sitäkin, mutta en nyt puhu siitä). Esitän tässä, että kyse on sisäisestä ristiriidasta, joka syntyy homoseksuaalisuuden ja väkivaltaisuuden yhtäaikaisesta tuomitsemisesta. Homoseksuaalisuuden tuomitseminen on asia, joka yhdistää sekä väkivaltaisuuksien tekijää, että väkivallatonta henkilöä. Väkivallan tuomitseminen puolestaan kyllä erottaa jälkimmäisen, mutta jättää hänet silti jollakin tavalla edellä mainitun kanssa samaan veneeseen, sillä he molemmat suhtautuvat kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Toinen vain ei ole halukas ottamaan askelta väkivaltaiseen suuntaan. Hän jää jonkinlaiseen hämäännyksen tilaan, saattaa syytellä seksuaalivähemmistöjä ylpistelevistä karnevaaleistaan ja provosoivasta käyttäytymisestä, haluaisi heidät takaisin kaappeihin, jotta hei eivät tulisi pahoinpidellyksi ja kaltoinkohdelluiksi ja ennen kaikkea hän itse ei joutuisi siihen ristiriidan tilaan. Ja huom. En puhu tässä juuri sinusta
Kannatan samojen heppujen ajatuksiin tutustumista kuin sinäkin. Ja lisään listaan Heikki Räisäsen. Kyllä minullakin on muutama kriittinen kysymys ollut esitettävänä eksegetiikkaan liittyen (on yhä edelleen). Silti juuri eksegetiikka on avannut minulle aivan toisenlaisia ulottuvuuksia suhteessa Jumalaan ja omaan hengellisyyteeni kuin mikään muu teologinen tieteenala. Varsinkaan dogmatiikka, jonka perusolemuksena on asioiden sementoiminen. Sitäkin tarvitaan toki, mutta ehkä juuri sen vuoksi näiden kahden välille syntyy mielenkiintoista dynamiikkaa ja säkenöintiä. Itsehän olen kirkkohistorioitsija…
Mitä tulee Eero Huovisen sitaattiin, Jumalan Sana merkitsee minulle ennen kaikkea sitä ensimmäistä merkitystä, Kristusta, joka kirkon opetuksessa valaisee sen toisen eli Raamatun. Raamattu on kartta. Sormea kuljettamalla Raamatun lehtiä pitkin ei vielä olla kuljettu sen pidemmälle kuin kuljettamalla sormea turistikarttaa pitkin. Ihmisen on myös mentävä ja tehtävä. Millaisiin lopputuloksiin johtaa sellainen raamatuntulkintatapa, kun oikeasti lähdetään toimimaan sieltä poimittujen teesien pohjalta?
Kaipa blogisti on yhtä edistynyt, suvaitsevainen ja meitä konservatiiveja paremmintietävä muittenkin seksuaalivähemmistöjen suhtaan?
Oletko yhtä innostunut tukemaan Poly-Pride ja Pedo-Pride tilaisuuksia ja tapahtumia? Etkö? Miksi et? Raamattuhan on vain muinaisaikaisten konservatiivisten ihmisten kirjoittama kirja. Ja nykyäänhän tiedät paremmin.
Ari Lahtinen,
kommenttillasi osoitat, että asia-argumentit ovat sinulta lopussa. Pedo-korttiin tarttuminen sen viimeistään osoittaa.
Keskustelu näyttää vertailevan suhtautumista homoseksuaalisuuteen ja väkivaltaisuuteen. Miten on noiden ominaisuuksien laita sinänsä? Olen nähnyt väitettävän, että väkivaltaisuus on ainakin toisinaan perintötekijöistä johtuvaa. Väkivalta on joillekin niin tyypillinen tapa ratkaista ongelmia, että heitä voisi pitää peruuttamattoman väkivaltaisina persoonallisuuksina. Mikä lie nykyaikaisen psykologian näkemys?
Alkeellisena sääntönä voisi pitää, että tappelupukarit mukiloikoot toisiaan ja jättäkööt rauhalliset ihmiset omiin oloihinsa. Taitaa olla todella alkeellista! Lakimmehan suojelevat jokaista vakivallalta.
Yhtä alkeellista on passittaa homot omiin kaappeihinsa häiritsemästä ’meitä kunnon ihmisiä’.
Muuten olen sitä mieltä, ettei ketään tarvitse suojella homudelta. Homoillekin kuuluu suoja väkivallalta, ruumiilliselta ja henkiseltä.
Eikös Raamatusta löydy ihan selkeitä esimerkkejä moniavioisuudesta, eikä siellä millään tavalla tuomita pedofiliaa. Tyttäriäkin ihan myydään. Kyllä minä sanoisin, että lasten seksuaalinen koskemattomuus on laeilla paremmin turvattu maallistuneissa maissa kuin uskonnollisissa.
Surullista tässä on tietenkin se, että Lahtinen ei nyt osaa tehdä eroa suostuvien aikuisten ja lapsen seksuaalisuuden välille.
Pauli Lideberg:
Nyt kun lukee evankeliumit ja sieltä Jeesuksen toimintaa niin en vain löydä yhtään perustetta ko väitteelle? Voisiko blogisti selventää mistä ko asian voi löytää??
Ok, Helena. Muistin lukeneeni sinulta saman näkemyksen aiemmin, mutta muistin väärin. Kirkkohistoriaa minäkin, tosin vasta graduvaiheessa, mutta dogmatiikka on omaan ”hengellisyyteeni” eniten vaikuttanut. Epämuodikkaasti en näe että minun tehtävä on muovata mitään omaa persoonallista uskonnäkemystä/hengellisyyttä. Kuten toisaalla kirjoitin, Lenita Airisto aikoinaan kysyi Seppo A. Teinoselta mihin tämä uskoo. Teinonen kehotti Lenitaa lukemaan tunnustuskirjat.
Käsittääkseni väkivallalla ja pidättyvällä asenteella suhteessa homoseksuaalisuuteen ei ole minkäänlaista korrelaatiota. Muut tekijät tekijät, esimerkiksi kulttuurinen ilmasto, ratkaisevat. Jorma Hentilä mielestäni aivan oikein viittasi aiemmassa kommentissaan Venäjällä vallitsevaan patriarkaalisuuteen. Myös antisemitismi on Venäjällä ja Neuvostoliitossa kukoistanut, siitäkin huolimatta että johtavista bolsevikeistä monet olivat juutalaisia.
Aloitin vuosia sitten Räisäsestä, josta tuli ongelma, joka on ratkeamassa. Onneksi iän hiukan karttuessa tulee konservatiivisemmaksi l. viisastuu:-)
”Voisiko blogisti selventää mistä ko asian voi löytää??” Aamoksen kirjan 5:14,15 ajatus pahan vihaamisesta ja hyvän rakastamisesta löytyy Uuden testamentin kirjeistäkin. Jeesus itse taisi sivuuttaa yhteiskunnalliset kysymykset.
Pasanen, kannattaa kysyä esimerkiksi Leif Nummelalta, joka on Uusi Tie -lehdessä tiennyt kertoa, että valtiollisen lain korottaminen on syvästi antikristillistä.
On aika mind-blowing juttu lueskella täällä näitä kommentteja.