Pettymys, loukkaantuminen ja reaktio

Pettymys on suhteessa odotukseen. Pettymyksen käsittely ei näytä olevan suhteessa mihinkään.

Pettymykseen ihmisellä on oikeus ja tunteena se on fakta. Jatko on jo mutkikkaampaa.

Tuollaistakin nousi mieleen viime aikojen puhutuimman lainsäädännön episodin äärellä.

Kun kirkko joutuu syylliseksi fantasioiden romahtamiselle, se on oikeassa roolissaan. Kirkon tehtävä on tukea elämässään pettyneitä. Menestystä hakeva kirkko on kauhistus.

Kysymykseksi jää, kumpi on nolompaa. Etsiä syyllistä pettymykseensä itsen ulkopuolelta vai käyttää hyväkseen toisen pettymystä? Minusta jälkimmäinen.

Olen pettynyt vapaa-ajattelijoihin. En kuitenkaan aio erota mistään.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Iso-Roballa lapsuuteni viettäneenä tervehdin ilolla sitä, että lapsuudesta tuttu kirkon ovi tulee pitämään sisällään taas kirkon. Kapakassa kerran sen auettua porukalla katsastimme paikan,mutta paha olo siellä menoa katsoessa tuli. Vihitty kirkko ei voi muuttua kapakasta muuksi kuin kirkkotilaksi, en ymmärrä mikä niin syvälle on esim. Sarin mieleen juurtunut, että kapakka kirkkotilassa on parempi kuin ”väärinuskovien” kirkko. Ilmeisesti jos ortodoksinen kirkko tai katolinen kirkko olisi sen hankkinut, miespappeus ei olisi haitannut ollenkaan.Oikeastaan en näe mitään syytä miksi tavalliset messut eivät sitten riitä kaikille muillekin sateenkaari, Taitze, Tuomas, metalli, sirkus ym messuja vaativille, eritysimessuille ei ole mitään tarvetta silloin. Perinteiselle herätyskristillisyydelle pitää olla tilaa kirkossa silloin, kun kirkon kaikki virat ovat avoinna naisille, kun evl seurakunta tarjoaa naispapeille sekä liturgin, että saarnaajan tehtävän. Ei naispapeilta ole mitään pois, jos joku haluaa kokoontua oman perinteensä mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla on naispapeille runsaasti kirkkoja, joissa saa pian saarnata ihan naispareissa, kun miehiä ei edes ole. Koska kirkko asettaa tasa-arvosuunnitelmansa tavoitteeksi, että eläikäisten miesten eläköidyttyä pappien sukupuolijakauma on 40/60 suuhteessa miehet huomioon ottaen. En usko, että nykyisten opiskelijoiden jakauma ei tulisi näkyviin myös työpaikoilla.

    Palatakseni takaisin siihen Luther-kirkkoon. Kampissa tarvitaan kirkkotila, jossa todella voi hiljentyä, ”kirnu” ei sitä hiljaisuutta tarjoa, mikä kirkossa on tarjolla. Olen senkin todennut kokeiltuani. Minulle on joskus elämäni aikana yksi kirkkoherra sanonut, että kirkossa on Pyhä lähellä, niin moneen kertaan seillä on Jumala ollut läsnä. Messuja ja sanajumalanpalveluksia on Luther-kirkossakin ollut. Mutta mitään pyhän tuntua ei minulle tule siellä kirnussa, mikä sen nimi nyt sitten virallisesti olikaan, en sitäkään muista.

    Fredrikinkatu oli lapselle siitä meilenkiintoinen jo 50-luvulla, että sen toisessa päässä kohtasi Agrikolan kirkon, joka oli kotiseurakunnan kirkko, aivan valtava alle kouluikäisen mittakaavassa. Seuraavana oli metodistikirkko, jota vähän mietti miksi ei seillä koskaan käyty, ja sitten oli se ovi kadulle ja ikkunat ihan tavallisen talon seinässä. Sitäkin ihmetteli. Kamppi on erinomainen paikka kirkkotilalle, nyt vielä parempi kuin 50-luvulla.

    • Osmo. Tästä puuttuu jo niin monta viestiä välistä (hyvä että poistuivat) että tämä on ”hyvää päivää kirvesvartta” keskustelu ainakin sellaiselle, joka lukee sitä nyt. Tässä välissä oli viesti oman kirjoitukseni perässä, ilmeisesti siitä oli jokin viesti poissa jo silloin. Siihen nyt jo poistuneeseen siis vittaan. Jos sinä tai joku ei tiedä mikä oli vuosi 1987 niin palautellaan se sitten muistiin. Tosin papit vihittinn vasta 1988 ja päätös tehtiin 1986 (eli ennen vuotta 1987), minulle on jäänyt mieleen se vuosi 1987 tästä väitöskirjan otsikostakin. Tosin Paula Närheä on nyt kirjahyllyssä, kun on vähän uudempaa luettavaa.

      Article
      Naiset ja naisten puheet kirkolliskokouksen naispappeuskeskusteluissa vuosina 1974-1987

      Seija Molina
      Source: OAI

      ABSTRACT Women and women s words in discussions about the ordination of women in the General Synod between 1974 and 1987. In 1986, the General Synod of the Evangelical Lutheran Church in Finland approved the ordination of women. Prior to that decision, a

  2. Sarin kommentit ovat sitä saman levyn toistamista, ettei enää jaksaisi oikein lukeakaan. Asenteellisuus paistaa läpi. Hanke on munkin mielestä kyllä uskalias. Ko. kiinteistö ei ole itselleni mitenkään merkityksetön. Luther-kirkossa on omat vanhempani sekä äitini vanhemmat vihitty avioliittoon aikoinaan. Voisi kuvitella, että vuokrat tuolla alueella ovat hyvin korkeita. Ev.yhdistyksen tulojen ja menojen suhteen käsittääkseni on alijäämää tulo-puolella. Siksi hanke on uskalias. Mutta totta on sekin, että Helsingin Kalliossa sijaitseva SLEY:n oma kiinteistö Pyhän sydämen kappeli nykyisessä muodossaan on ahdas ja kesäaikaan tukalakin kuumilla keleilä. Suuri osa ”SYDIKSEN” eli entisen Kallion rukoushuoneen kirkkosalin tiloista on otettu myöhemmin Helsingin ev. opiston käyttöön. Nyt esillä olevan hankkeen STATUS-arvo on valtava. Toivon hankkeelle kaikkea hyvää. Toivottavasti myös taloudelliset rakenteet kestävät.

    P. S. Myös Luther-talo -nimisiä kiinteistöjä on SLEY:n omistuksessa. Esim. Tampereella kok.paikka on LUTHER-talo – ei Luther-kirkko. Jos olen ajan tasalla.

    • Sinulla on näköjään Jukka jokin pakkomielle tähän ehtoollislupaan? Vielä kerran: kirkoksi vihkiminen = pysyvä ehtoollisenvietto-oikeus

    • Kimmo Jaatila
      Se ehtoolisen viettolupa on loppupelissä kuitenkin vain pala paperia. Jos se on, niin siten on ja saa ollakin. Se voidaan myös perua jos on erityistä syytä. Toivottavassti ei tule.

      Sinällään kyllä mielenkiintoinen tulkinta, että rakennuksessa sijaitsevan tilan vihkiminen kirkkotilaksi tarkoittaisi että myös rakennuksen myynnin jälkeen samaan rakennukseen puretun kirkkotilan tilan sijalle rakennettu tila olisi automaatisesti myös kirkkotila. Tämä nimitäin tarkoittaisi, että seurakunnan kerran sakraalitilaksi vuokraamat huoneistot olisivat kirkkotiloja senkin jälkeen, kun väliseiniä on siirretty ja samalla paikalla toimii vaikkapa sekatavarakauppa.

    • Jukka Kivimäki, yritän muistaa täällä käyttää sinun koko nimeä, mutta joskus nämä foorumit sekoittuvat. Yritetään antaa Kristuksen kirkon toiminnalle tilaa ja työntekijöille työrauha.

      Kirkkomme terveet oksat vahvistuvat ja tuottavat hedelmää, vaikka vastustajat eivät siitä tykkää. Uusia luterilaisia messuyhteisöjä tulee syntymään kuin sieniä sateen jälkeen.

    • Juha Heinilä

      Uudet elävät jumalanpalvelusyhteisöt ovat tietysti toivottavia, mutta annetaan tukemme myös niille jotka jo toimivat.

      Esimerkikai Helsingin seurakuntayhtymän alueella ja erityisesti Helsingin seurakuntayhtymän itse ylläpitäminä toimii jo nyt monta elävää jumalanpalvelusyhteisöä.

  3. Olen naispappeuden kannattaja ja rakenteellisen syrjinnän vastustaja, mutta en voi kuin vain iloita siitä, että Helsingin kantakaupungissa avataan yksi kirkkotila lisää. Luulisi olevan positiivinen asia, että ihmiset löytävät kirkossamme seurakuntayhteyden ja että Pyhän Sydämen kappelissa on ollut jopa tungosta. Toivoisin että Sari ja muut syrjinnän vastustajat miettisivät, miten naispappeja sisältäviin messuihinkin saataisin innokkaita seurakuntalaisia mukaan. Olisiko evankelisilla jotain, josta voisi oppia tai ottaa mallia? Kotikaupunkini Helsingin sunnuntaimessuihin riittäisi kirkoissa helposti tilaa 5-10-kertaiselle määrälle seurakuntalaisia, joten savottaa riittää.

    • Anssi,

      näitä asioita on tosiaankin hyvä miettiä ja olen varma siitä, että evankelisilla on asioita, joista voisi oppia ja ottaa mallia paljonkin.

  4. Voi hyvänen aika, älkää nyt jääkö jankuttamaan asioista, joihin ei tarvitse vaikuttaa. Jos Sley ei toimi omissa messuissaan naispappien kanssa, niin toimiiko Sley silloin väärin? Eri asia, jos tämä tila ei olii Sleyn vaan se tulisi ominperiaattein loppuun asti toimimaan toisella periaatteilla toimivien tahojen kanssa. Nyt wi ole niin, joten tämä keskustelu on turha. Ilmeisesti toisilla on liikaa luppoaikaa ja asenteelliauutta, että täytyy tästäkin asiasta vääntää sellaista, jonka vatvominen ei ie mihinkään eikä tarvitse viedä. Antaa Sleyn toimia omissa tiloissaan omin periaattein ja ev-lut.seurakuntien omissa tiloissaan omin periaatein. Eikö se riitä?

    Sarilla saattaa silti jäädä vinyyli pyörimään, joten ehkä parempi on antaa hänen jättää levy päälle.

    • Ariel, eihän Sleytä kukaan estä toimimasta omissa tiloissaan omin periaattein – ensin toki täytyy astua pieni, mutta selventävä askel sivulle l. irtautua lopullisesti evl kirkosta, silloin naispapittomuuteen tms. ei ole kellään nokan koputtamista:)

    • Juha, kyllä minä suurinpiirtein olen johdonmukainen. Olen puolustanut kaikkia vähemmistöjä vanhoillislestadiolaisista jehoviin ja homoista LHPK:aan. Ja aina köyhiä ja syrjäytettyjä, holisteja, mielenvikaisia jne…Tietysti se jonkun äärimmäisen liberaalin tai ultrakonservatiivin silmissä silmisä näyttää epäjohdonmukaiselta ja tuuliviirimäiseltä, mut so what…

    • Niin Juha. Lisäksi kykenen puolustamaan samanaikaan Tapio Puolimatkan virkistävää toisinajattelua ja olemaan Sari R-L:n kanssa suurinpiirtein samaa mieltä aina jostain:-) Huhu huh…

  5. Minä en ole vapamuurari,mutta tunnen liikkeen historian,symbolit ja pääpiirteissään myös rituaalit sekä monen monta hienoa ihmistä,jotka ovat rappareita. Olen heille myös eräässä tilanteessa elämäni eli henkeni velkaa.
    Miten muuten Eija vastaisit kysymykseeni, miksi juuri muuten toisiaan vihaavat ääriaatteet yhdessä vihaavat
    v a p a a muurareita?

  6. Eivät ne vain ole ääriaatteet. Enkä tiedä onko viha oikea sana. Olen ihan tavallisessa ryhmätilanteessa joutunut siihen ja koin että hieman puolustava sanani ei mennyt yhtään läpi. Kyseessä oli tilanne suuri määrä ei uskovia nuoria ja heidän opettajansa. Tämä ei ole tapahtunut minun työpaikallani. Jos olisi, niin en mainitsi esimerkkinä. Kyse on siitä, että vapaa-muurareista ei ole tietoa. Ihmiset kokevat, että he toimivat salassa ja siksi eivät luota. Keskustelin Osmon kanssa täällä aikoinaan aiheesta niin tyhjentävästi, että en ala tässä ketjussa enempää aiheeseen puuttumaan.

    • Eija kyllä nimenoman ääriaatteet ovat ylieduistetuina vapaamuurareiden vastustamisessa,inhoamisessa ja jopa vihaamisessa. Mistä luulet minun,joka en ole vapamuurari, saanen tietoa aivan riittävästi, jotta tiedän mistä puhun? Tietoa kyllä saa jos haluaa, mutta monen monet ihmiset pitävät mieluimmin kiinni rakkaista ennakkoluuloistaan., kuin antavat niiden korjaantua edes suurinpiirtein todellisuutta vastaaviksi.
      Mutta et siis vastannut varsinaisen kysykseeni, miksi kommunistit, iikollit ja fundikset löytävät juuri ja vain tässä asiassa toisensa?

    • Eiköhän liene samasta syystä. Ainoa tapa, jolla ihmiset löytävät toisensa on tietää toisesta riittävästi ja pystyy tiedon varmistamaan. Tosin ei se ole tainnut toimia kommunistien kanssa, mutta jossain vaiheessa koitti aika, että muutkin pääsivät tukimaan. Itse tiedän vapaamuurareista keskivertoa enemmän. Mutta minäkään en voi millään tavalla varmistaa, mistään onko tietoni oikeita. Sitä ei voi tehdä edes Osmo. Mutta kuten totesin, niin tämä on kaluttu aihe. Lisään vielä, että ei edes sivua uutisen aihetta.

    • Me tosiaan emme kerro ulkopuolisille rituaalejamme. Siksi kai uteliaitten mielestä teemme syntiä. Mutta mitä kokelas kokisi, jos tietäisi kaiken etukäteen? Emme harjoita uskontoa. Pyhä Raamattu on meillä kuitekiin tärkeä. Usko Jumalaan on ehto jäsenyydelle. Muuta en teille kerro. Netistä löydätte jopa rituaalinkin, jos älyätte hakea.

    • Seppo Heinola :”miksi kommunistit, iikollit ja fundikset löytävät juuri ja vain tässä asiassa toisensa?”

      Siksi:
      ”Vahvistaakseen poliittista asemaansa, juutalainen yrittää kaventaa rodullisia ja valtion kansalaisuudelle asettamia rajoituksia askel askeleelta. Saavuttaakseen tämän päämääränsä, hän taistelee uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta kaikella tarmolla, joka hänestä irtoaa ja vapaamuurariudessa – joka on pudonnut täysin hänen käsiinsä – hän on löytänyt erinomaisen taisteluvälineen, kuten myös välineen päämääriensä saavuttamiseksi. Hallitsevien puolueiden johto, kuten myös poliittisen ja taloudellisen porvariston ylemmät kerrokset, putoavat vapaamuurarillisen verkon kautta suoraan heidän ansaansa, ilman, että heidän tarvitsee olla vähänkään tietoisia siitä.” (Hitler)

      ”Puolueen peruskanta heijastuu vaadittavassa vakuutuksessa, joka tehdään henkilökohtaisen kunnian kautta puolueen jäsenhakemuksessa, jossa vakuutetaan, ettei hakija ole, eikä ole koskaan ollut vapaamuurarillisen loosin jäsen.” (Kansallissosialistisen puolueen määräyksistä)

      ”Helmikuun 13. 1923, Fasistien suurneuvosto teki päätöksen vapaamuurariutta vastaan, jonka mukaan kaikki looseihin kuuluvat fasistit määrättiin välittömästi katkaisemaan yhteytensä vapaamuurariuteen. Tätä päätöstä seurasi sarja toisia päätöksiä ja lakeja, jotka lopulta tuhosivat italialaisen vapaamuurariuden täydellisesti vapaamuurariuden vastaisessa laissa 1925, johtaen monien italialaisten vapaamuurarien maastamuuttoon.” (Fasismi vapaamuurariudesta)

      ”Puolueen johtaville elimille on välttämätöntä katkaista kaikki porvaristoon johtavat sillat ja irtautua radikaalisti vapaamuurariudesta. Kommunistisen puolueen täytyy olla täysin tietoinen kuilusta, joka erottaa proletariaatin porvaristosta. Mutta jotkin puolueen johtavista elementeistä ovat rakentaneet naamioituja siltoja tuon kuilun yli, palvellen vapaamuurariutta.”

      ”Vapaamuurarius on kaikkein epärehellisintä, kaikkein pahamaineisinta porvariston tekemää proletariaatin kiristystä, joka on taipuvainen radikalismiin. Kutsumuksemme on taistella sitä vastaan kaikin tavoin.” (Neuvostoliiton kommunistinen puolue)

      Ja tässä lista mm. Buchenwaldin keskitys-/Speziallager Nr. 2:n vangeista.“Prisoners from all over Europe and the Soviet Union—Jews, non-Jewish Poles and other Slavs, the mentally ill and physically-disabled from birth defects, religious and political prisoners, Roma and Sinti, Freemasons, Jehovah’s Witnesses (then called Bible Students), criminals, homosexuals, and prisoners of war.”

    • Joo. Samassa joukossa olemmr homoseksuaalit, kriminaalit ja vapaamuurarit. Taitaa kuitenkin tulla yllätyksiä tuomiolla, kun omavanhurskaat erotellaan vuohiksi.

    • Osmo Kauppinen :” Samassa joukossa olemmr homoseksuaalit, kriminaalit ja vapaamuurarit. Taitaa kuitenkin tulla yllätyksiä tuomiolla, kun omavanhurskaat erotellaan vuohiksi.”

      Muistetaan kuitenkin Häntä, joka sanoi, että Hänen isänsä kodissa on monta asuinsijaa. Tuskinpa esim. Jehovan todistajat tahtovat samaan asuinsijaan itseni kanssa, kun olen miltei 20 vuotta tehnyt vapaaehtoistyötä YK:n lastenjärjestö Unicefin hyväksi ja YK on kuulema heidän vakaumuksensa mukaan tiedät-kyllä-mikä. 🙂

    • Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armonsa.

      Omaavanhurskaus ilmenee monessa muodossa.

      Piittaamattomuus Jumalan tahdosta ja kuitenkin samalla
      väärään rauhaan tuudittautuminen on synkkää
      itsevanhurskautta.

      Kun sydän puhdistuu armolla, poistuu kauna, viha ja katkeruus
      ja sijaan tulee rakkaus.