Kaksi lehtijuttua tulee mieleeni, kun otsikon rustasin. Toinen kertoo lestadiolaisesta huolenpidosta miten ”vanhimmat” tulivat vanhuksen kotiin ja kirveellä hakkasivat televison palasiksi. Tällä en tarkoita nostaa ylös noitavainoa haudastaan. Toinen juttu kertoin naapurimaasta miten perhe oli kiinnostunut uudesta tekniikasta niin, että myivät lehmänsä ja ostivat television. Pettymys oli sanoinkuvaamaton, kun se ei alkanutkaan heti toimia mainoksessa tarkoitetulla tavalla. Televisiosta on käytetty nimitystä: Sontaluukku. Maalla varttuneena tiedän mikä sontaluukku käytännössä on. Se oli pieni suljettava aukko navetan seinässä ehkä puolisen metriä kantilleen. Siitä piti ihmisvoimin poistaa se kätetty rehu, jossa oli myös kuivikkeita eli pahnoja. Se oli käsityötä, mutta pelto sai ravinnetta , kun se tunkio sitten vietiin pellolle levitettäväksi. Siinä on mielestäni se luonnon järjestys, joka kierrättää ainetta ja hyödyttää useammassa kohdassa. Joku siis ajettelee, että puhuva pedon kuva on HD-tason televisio.
Jos ajattelemme ohjelman sisältöä, niin kyllä sieltä myös pedon kasvot näkyvät. Hänen nimensä on hajalleheittäjä, joka tulee todistetuksi valtioiden elämässä tapahtuvana kapinointina eli sisällissotina ja hajaannus kohtaa koko maanpiiriä. Valtioita, puolueita, kristillisiä kirkkoja ja liikkeitä. Jopa EU on kokenut ainakin teoriassa ensimmäisen rispaantumisensa. Jossain sanotaan, että vihollinen on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Jokainen sana tulee todistetuksi nykyisessä virtuaalimaailmassa. Saamme päivittäin tietoa miten joku vanhus tai muu henkilö on joutunut varkaan kynsissä menettämään ne bitit, jotka olivet ennen markkoja sukanvarressa. Meille esiintyvät henkilöt arvokkaina, joilla mielestään on oikeus lähettää panssareita sinne, ohjuksia tänne ja pommikoneita myös vähän tuonne. Me näemme kauniiden ja elinvoimaisten kaupunkien murenevan hiekaksi, murusiksi ja joskus järkäleiksi. Me näemme eloonjäänneiden tuskan, kun he käsin siirtelevät betonin palasia tieltä, kun tietävät raunioissa olevan omaisia, jotka ehkä ovat elossa.
Mitä puhuva pedon kuva oikeasti merkitsee? Ihminen on kaksiosainen sikäli, että hänessä on Jumalan kuva, koska Jumala loi hänet kuvakseen kaltaisekseen. Osa meissä liittoutui vihollisen kanssa ja meissä on myös pedon kuva. Peto puhui Jeesukselle sen suuren paaston aikana. Peto puhui hengellisesti koetellen Jeesuksen vakaumuksen perusteellisesti. Peto tuntee Raamatun ja osaa käyttää sitä tarkoituksiinsa. Peto saarnaa myös armoa ja totuutta, mutta armoa se saarnaa silloin, kun Pyhä Henki kehottaisi saarnaamaan parannusta synnistä. Totuutta peto saarnaa silloin, kun löytää Raamattua seuraavan heikon kristityn ja alkaa toimimaan veljien syyttäjänä. Onnellinen hän, joka ymmärtää tämän erotuksen.
Selailin kirjaa: Salattu viisaus. Siinä on Paavo Ruotsalaisen, Wilhelmi Malmivaaran ja E.W. Pakkalan tekstejä. Tänään osui silmääni seuraava:
Päivän sana Wilhelmi M: Valheen henki taistelee raamatun sanalla, mutta taistelee aina niin, että käyttää synnin suojaksi lausetta, jolla raamattu tarkoittaa synnin nuhtelemista ja kukistamista.
Ajatus puhuvasta pedon kuvasta muuttuu, kun ajattelee ”sanelevaa valtaa”, eli vallan käyttöä. Puhuva Ihminen on Jumalan kuva, mutta mikä on pedon kuva, jollei se ihminen joka on korottanut ihmisen Jumalan asemaan, eli ihmiskunta, jolla ei ole enää Jumalaa, ihmistä, jolla on vain tiede ja materiaalinen maailma, ilman Jumalan lakia ja asetuksia.
Ihmisen pyrkimys eroon kokonaan Luojasta ei ole mikään uusi ajatus, mutta nyt on jo nähtävillä kuinka tuollaisen maailman syntyyn pyritään kaikilla tieteen ja taiteen keinoilla. Raamatun arvovallan murentaminen on meneillään kaikilla rintamilla ja sitä edistävät nimenomaan maiden hallitukset ja maailman vallat.
Kun ajattelee esim. Millainen valta maailman pörssillä nykyään on ja kuinka se ohjailee ja sanelee valtakunnille ja päättäjille ja kuninkaille kuinka tulee toimia ja miten päättää, niin mielikuva pedosta, jolle kaikki maailman kuninkaat antavat vallan yksimielisesti alkaa näyttämään rumaa naamaansa.
Pedon kuvaan liittyy nimenomaan taloudellinen valta, ostaminen ja myyminen. Eikö meitä juuri saateta vapaaehtoisesti mukaan tuohon tulevaisuuden järjestelmään, jossa kaikkien tulee olla, sopeutua, eikä asettua vastustamaan järjestelmää?
”Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.
Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.”
Juuri tänään tuli s-postiini päivän sana Joh 3:16. Sillä niin on Jumala… Raamattu puhuu siitä. että lain saimme Mooseksenkautta! Armo ja totuus on Kristuksessa. Armo ja totuus! Mitä ne ovat, voiko ne erottaa toisistaan vai ovatko ne vastapareja, jotka toimivat vain yhdessä?
Laki ja Armo ovat erottamattomat, mutta ne pitää olla myös sekoittamatta.
Lain kautta tulee synnintunto ja rangaistus, Armon kautta anteeksianto ja vapaus.
Tuossa on Raamatun ilmoitus yksinkertaisimmillaan. Mooseksen kautta on tullut Laki, Kristuksen kautta Armo ja Totuus. Ongelmia tulee kun nuo sekoitetaan, sillä laki pitää julistaa loppuun asti, kuolemaan saakka. Armo julistaa Vapautta ja se pitää julistaa myös ehdoitta, ilman lakia loppuun asti, ilman ehtoja.
Lain ja Armon sekottaminen on ihmiselle luontaista ja siksi me helposti eksymme ja
ajaudumme hämärään savivelliin.
Usein se menee niin, että uskossa heikot tuomitsevat ja uskossa vahvat halveksivat, mutta Rakkaus ei tee erotusta ja kohtelee kaikkia Vanhurskaasti.
Rakkaus on Jumalan ominaisuus ja ihmisellä se on lahjaa, joka tulee meihin Kristuksen kautta, itsessämme ei sitä ole. Osaamme kyllä olla hyviä ja antaa hyviä lahjoja, mutta Rakkaus on jotain muuta.
Jumalan edessä olemme kaikki alasti lain tähden, mutta Kristuksessa puettuja Armon tähden. Rakkaus ei kysy omaansa, vaan antaa kaiken, kuten Jumala.
Rakkaus toisiamme kohtaan on heijastumaa Jumalan Rakkaudesta ja siksi Jeesus sanoo: Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä.
Ismo Malinen:””Laki ja Armo ovat erottamattomat, mutta ne pitää olla myös sekoittamatta. Lain kautta tulee synnintunto ja rangaistus, Armon kautta anteeksianto ja vapaus.
Tuossa on Raamatun ilmoitus yksinkertaisimmillaan. Mooseksen kautta on tullut Laki, Kristuksen kautta Armo ja Totuus. Ongelmia tulee kun nuo sekoitetaan, sillä laki pitää julistaa loppuun asti, kuolemaan saakka. Armo julistaa Vapautta ja se pitää julistaa myös ehdoitta, ilman lakia loppuun asti, ilman ehtoja.””
Kuinka lain ja evankeliumin julistamisen voi sekottaa, ei sitten millään KUN kuulee Jeesuksen Sanat:
Luuk. 16:16
Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa,
Ari, tuo sekoittaminen on helpompaa, kuin luulet, mutta niiden oikea erottaminen ilman Kristusta on mahdotonta. Jumalan Valtakunta tuli juuri Kristuksessa.
Synnintunto tulee edelleen lain kautta, sillä se sanoo: ”Älä himoitse” ja näyttää meille oman vääryytemme. Kristuksen kautta tuli sovituksen Sana, sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman synnin. (2.Kor.5:19)
”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” 1.Joh.2:2
Ismo Malinen mitä tuo syntien sovitus todella merkitsee, kuinka Jeesuksessa koko maailman synnit sovitettiin?
Kun ihminen kuulee evankeliumin kutsun niin kuinka hän voi lähestyä Jumalaa, voiko syntinen noin vain mennä Jumalan luo, tarvitaanko uhria syntien sovitukseksi, kyllä, Jeesuksessa Jumala sovitti itsensä koko maailman kanssa että ihmisillä olisi mahdollista tulla parannuksen kautta Jumalan luo, siis vain ja ainoastaan tuon Jeesuksen uhrin kautta.
Kun Jumala kutsuu ihmistä niin Jeesuksen sovituksen kautta siihen on mahdollista vastata ja päästä Jumalan lapseksi niinkuin Pietari asian sanoittaa:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, KUTSUU.”(Ap.t.2)