Raamattusunnuntai
Raamattusunnuntaita vietetään 10.4.2022. Kolehti kerätään Pipliaseuralle. Jumalanpalveluksissa ympäri Suomea kerätään kolehti ja rukoillaan Lukutaitoa naisille Afrikassa -hankkeen puolesta.
https://www.piplia.fi/osallistu/tapahtumakalenteri/tapahtumat/raamattusunnuntai-2/
Minulla on kokonani Raamattuja tai sen osia yli puoli tuhatta, yhteensä yli 150 eri kielellä. Olen pitänyt myös näyttelyitä, joissa joitakin kotokirjastoni teoksista on ollut esillä. Tässä näkymä Niinijoen rukoushuoneella 9.4.2017 pidetyn hartauden yhteydessä esille panemastani raamattunäyttelystä.
Palmusunnuntai
Kunnian kuninkaan alennustie – Jeesus ylistettynä
Pääsiäisen edellä Jeesus saapui Jerusalemiin suuren kansanjoukon ylistämänä. Ihmiset keräsivät palmujen oksia ja koristivat hänen tuloreittinsä. Ylistys ja kunnia kaikuivat Jumalan kunniaksi
Palmusunnuntain toinen psalmiteksti liittyy tähän puoleen hänen toimintaansa.
Siinä ylistetään Jeesusta Jumalan nimessä tulevana Vapahtajana.
Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä.
Siinä kerrotaan palmunoksista joita tielle levitettiin.
Käykää kulkueena lehvät käsissä.
Kaikesta tästä annetaan ylistys Jumalalle. Hän tulee. Pelastus tulee. Jumalan antama armo tulee. Kaikesta tästä kiitetään Jumalaa ja hänen hyvyyttään, joka on tullut meidän ihmisten luo Jeesuksessa. Hän joka on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa tulee omaan temppeliinsä, omaan kaupunkiinsa. Tästä kansa riemuitsee.
Tässä palmusunnuntain toinen psalmiteksti:
Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä.
Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala!
Hän antoi valonsa meille.
Käykää kulkueena lehvät käsissä,
ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän,
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa!
Ps. 118:26–29
Kunnian kuninkaan alennustie – Jeesuksen alennus
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Tämä nimi viikolle on tullut kellokeskiviikon tapahtumasta. Monissa kirkoissa eri puolilla maailmaa kirkonkellot hiljenevät keskiviikkona sen merkiksi, että opetuslapsetkin vaikenuivat Jeesuksen vangitsemisen yhteydessä. He pelkäsivät henkensä edestä, että heidätkin otetaan kiinni ja siksi he vetäytyivät omiin suojiinsa.
Viikkolla on myös nimi suuri viikko. Varsinkin ortodoksien keskuudessa tämä nimitys on käytössä. Tämän nimityksen kanssa samaa linjaa on Kristuksen kuoleman päivän nimi pitkäperjantai.
Viikolla on myös nimi piinaviikko. Tämä nimi viittaa Jeesuksen kokemaan kärsimykseen. Hänet otettiin kiinni, häntä pideltiin pahoin, hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli. Kuten uskontunnustuksessa sanomme:
Kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin.
Tämä puoli Jeesuksen työstä tulee esille psalmissa 22, jonka Jeesus lauloi, resitoi tai luki ristillä. Siitä evankeliumimme ovat tuoneet vain psalmin nimenä käytetyn alun:
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Hän joka itse on Jumala ja ihminen, Jumalan Poika, joutui Jumalasta vieraantuneitten seuraan, itse kokemaan mitä on olla Isästä erillään. Hän joutui Isän luota kaukana olevan asemaan:
Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa.
Saamme olla kiitollisia, että hän kävi tämän tien. Hän tuli Jumalasta erillään olevan ihmiskunnan luo, meidän asemaamme, meidän tilaamme. Näin hän Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa toi meidän itsessämme kadotettujen elämään Jumalan armon ja Jumalan rakkauden yhteyden. Hän itse otti yhteyttä meihin ja näin saattoi meidätkin Jumalan omien joukkoon, liitti Jumalan kansaan. Tämän työn takia vietämme piinaviikkoa, pitkääperjantaita ja pääsiäistä. Jeesuksen täytetyn armotyön ansiosta mekin saamme ylistää Jumalaa. Saamme odottaa pääisiäisen riemullista voittosanomaa, kuolema on kukistettu, elämä on voittanut ja Jumalan täydellinen kiitos ja ylistys voivat soida riemullisena tämän pääsiäisen juhlan suuren riemufanfaarin soidessa:
Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas,
sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
Jo pian parin vuosituhannen ajan on tämä riemusanoma kiirinyt eri puolille maailmaa. Yhä vielä saamme sitä viedä eteenpäin. Koko maailma on oikeutettu evankeliumin osallisuuteen. Julistakaamme siis Jeesuksen sovitustyötä ja pääsiäisen voittoa kaikkialle, ympäri koko maailman, kaikkien ihmisten keskuudessa. Yhdessä kaikkien aikakausien kristittyjen kanssa saamme tajuta todeksi psalmin sanan:
Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
Palmusunnuntain toinen psalmiteksti on tässä:
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa.
Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas,
sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
sinua he huusivat ja saivat avun,
sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.
Ps. 22:2–6
Hienoa, että elokuvia tehdään arjensankareista, ihmisistä, jotka ovat antaneet koko elämänsä köyhien auttamiseen. Olen lukenut useita kirkoja Äiti Teresasta. Sen suurempaa rakkautta ei ole kuin antaa itsensä, koko elämänsä, toisten auttamiseen.
Tästä tulee siis saippuaoopperaa aitoon Hollywood tyyliin. Suomen telkku esitti -90 luvulla hänestä hyvän ohjelman. Kaikki kunnioitukseni hänelle ihmisenä.
Palmusunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-10-4-2022/
Psalmin 22 jatko jakeet 7-20 esiintyy pitkänäperjantaina 15.4.2022 päivän psalmina
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/perjantai-15-4-2022/
Psalmin 118 aikaisemmat jakeet 15–23 (24) esiintyvät pääsiäispäivänä 17.4.2022
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-17-4-2022/
Herran nimeen
Kuitenkaan, sana Jumala ei ole vielä nimi, vaikka se kirjoitetaan isolla kirjaimella. Zeus oli jumala, jolla oli nimi Zeus. Myös Baal ja Marduk ja kaikki ne muut….
Myöskään herra ei ole nimi, vaan kohteliaisuusmuoto, jota orjat ja palvelijat ovat käyttäneet isännästään. Ja erittäin patriarkaalisissa perheissä myös Isää on voitu kutsua herraksi. Kyllä herra. Yes Sir, lord jne.
Jos joku odottaa, että toiset tulevat herran nimeen, se vois tarkoittaa, että heitä ei enää puhutella halventavilla nimillä, kuten orjantappurat tai jumalan hylkäämät, vaan kohteliaasti, hyvät herrat, kyllä herra, Yes Sir, ja niin edelleen.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Nimitys Herra on ollut käytössä jo ainakin kolmisen sataa vuotta ennen Kristuksen syntymää. Sitä käytettiin jo Septuagintassa, joka on maailman vanhin säilynyt Vanhan testamentin käännös.
Tämä osoittaa, että jo tuolloin oli huomioitu toisen käskyn kielto Herran nimen väärinkäytön kieltämisestä. Juutalaisille siis jo tuohon aikaan Herran pyhä nimi oli niin pyhä ettei sitä saanut lausua kukaan muu kuin ylimmäinen pappi kerran vuodessa. Tuota poikkeusta lukuunottamatta kaikkien ja kaikissa tilanteissa oli jätettävä nimi mainitsematta ja sen sijaan käyttää nimitystä Adonaj, joka arkikielessä tarkoittaa herraa ja uskonnollisessa yhteydessä pyhiä tekstejä laulettaessa Herra, tai kuten ennen kirjoitettiin HERRA kuvaamaan, että kyseessä on Jumalan pyhä nimi.
Maailman vanhinta yhtenäistä Vanhan testamentin tekstiä Leningrad koodeksia lukiessani käytän Herra -sanan sijaan sanaa Shema, joka tarkoittaa Pyhää Nimeä. Tämä johtuu tuon käsikirjoituksen käyttämistä vokaalimerkeistä. Tämä käsikirjoitus on useimpien nykyaikaisten tekstilaitosten pohjatekstinä.
Jonkun nimessä tekeminen on ilmausta siitä henkilöstä, jonka arvovalla jotakin tehdään. Niinpä asiamies tekee kaupat tai muun oikeustoimen sen organisaation tai henkilön puolesta toimimalla sen nimissä. Näin kaupan tai oikeustoimen juridinen vaikutus ei lankea asiamiehelle vaan sille päämiehelle, jonka nimissä toimi tehdään.
Näin ollen ilmaus Herran nimessä tarkoittaa, että psalmin profetoima Messias tulee Jumalan arvovallalla. Niin myös Jeesus useassa yhteydessä toteaa, että hän Jumalan Poika tekee työnsä ja julistuksensa Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan, nimissä. Hän itsessään Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, tekee kaikessa Isän Jumalan tahdon mukaisesti.
Ja koska Jumala on yksi, niin tuo ilmaus siis tarkoittaa että Jumala tulee kansansa avuksi. Jumala itse pelastaa. Hän itse vaikuttaa tulemalla ihmisten luo. Tämän hän teki ottamalla ihmisyyden omaan olemukseensa Jeesuksessa, Jumalan Pojassa.
Tällaisia näköaloja avautuu tarkasteltaessa ilmausta ”Herran nimessä”.
Tarja
Kohteliaaseen puhetapaan meidän pitäisi aina pyrkiä. Sellainenhan on toinen toisensa kunnioittamista ihmisenä. Ihmisarvon myöntämistä toisilleen. Keskinäisen rakkauden pitäisi vallita kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Valitettavasti tällaisina sota-aikoina kuin mitä nytkin Venäjän hyökkäyksessä Ukrainan kimppuun ihmisyys väistyy ja valtava määrä julmuutta, hävittämisen halua, mieletöntä tappamista, naisten raiskausta, tavaroiden ryöstelyä ja muuta pahaa esiintyy valtaamiensa alueiden miehittäjien toimissa.
Saammekin siis rukoilla rauhaa, jotta sodan julmuus lakkaisi ja inhimillisyys pääsisi jälleen valtaan.
Kyllä Adonai tarkoittaa ihan ihmis-Adoniksia.
Ja minun lukemani mukaan, kun nimeä ei saa mainita, sanotaan HaShem, eli se tietty nimi, jota ei mainita.
Miksi sitten ei mainita, eikä kerrota ? Siksi, koska, on sanottu, että joka tietää tämän nimen, voi käyttää sitä hyväkseen ja jopa vääriin tarkoituksiin.
Ikäänkuin nimellä olisi taikavoima, joka saa tapahtumaan kaikenlaista, mitä hänen nimessään pyydetään.
Modernimmin sanottuna, että olisi olemassa tällainen kenttä, johon voi vaikuttaa ajatuksen voimalla, ja siihen kai se rukouskin perustuu. Uskotaan, että joku kuulee ja tekee mitä pyydetään.
Ajatuksellisesti se on jopa pelottava, koska on niin paljon pahaa ajattelevia ihmisiä.
Tarja
Kiitos keskustelun jatkamisesta. Tässä muutama havainto.
1) Heprean Adonaj sanan käyttö on aivan erilaista kuin kreikkalaisen Adonis, kreikkalaisin kirjaimin Ἄδωνις, Adōnis. Kreikkalaisessa tarinoinnissa on hyvinkin monia eri muunnelmia ja Adoniksen juhlinta oli eri paikkakunnilla erilaista. Tästä näkökulmasta katsoen kreikkalaisen mytologian eli jumalaistaruston kertomuksien monijumalaisuus on nimenomaan kreikkalaisen kulttuurin vaikutus on tuottanut useampiakin myöhäisiä uusia kertomuksia ja tarinoita, joista on tehty milloin minkäkinlaisia kirjallisia tai taiteellisia luomuksia, joissa Adonis -hahmoon liitetty kauneus ja erilaiset mustasukkaisuuden, kateuden tms ilmiöiden tarkastelu valottuu kulloisenkin kertojan omien mieltymysten, pelkojen tai muiden elämän ristiriitojen valossa on haluttu tuoda esiin.
Se ei riitä että kreikan kielen Adonis -sana voi olla seemiläinen lainasana, todennäköisesti foinikialaista vaikutusta. Foinikialaiset eli puunilaisethan olivat paljon vuorovaikutuksissa keskenään ( esimerkiksi Karthago Afrikan puolella ja Syrakuusa Sisiliassa, kumpikin oman kulttuurinsa suurimpia kaupunkeja). Tästä nimellisestä samankaltaisuudesta ei seuraa uskontojen perusolemuksen samankaltaisuus.
Heprean אֲדֹנָי , ’ă·ḏō·nāj – sana tarkoittaa yhteydestä riippuen joko yleisnimi herra tai erisnimi Herra. Raamatussa uskonnon sanoma on monoteistinen, mikä tarkoittaa, että Jumala on yksi.
2) Nimien lausumattomuuteen ei välttämättä liity minkäänlaista nimi -magiaa, vaan ilmiön syynä voi olla pelkkä kunnioitus. Katsotaan, että toinen on niin arvokas, ettei ole soveliasta lausua hänen nimeään. Joissakin nykykulttuureissa tämä luontuu niin, että kunnioitetun ihmisen nimestä mainitaan vain ensimmäinen tavu. Näin myös Jumalan nimen katsotaan olevan niin ylhäisen ja kunnioitettavan Jumalan nimi, ettei ole soveliasta lausua hänen nimeään saman tason nimenä kuin ihmisten kesken toinen toisestaan.
3) On ratkaiseva ero rukoilemisen ja tahdon voimalla vaikuttamisen välillä. Tahdon voimalla vaikuttamisessa ihminen pyrkii vaikuttamaan toisiin ihmisiin joko näkyvin ja kuuluvin tai vain ajatuksellisella mielensä keskittämisellä. Tällaisessa kysymys on yhden tai useamman ihmisen vaikuttaminen johonkin toiseen tai joihinkin toisiin. Sen sijaan rukouksen voima on yksistään Jumalan voimaan toivonsa panemista. Hänen asioihin puuttumisen pyytämistä ja hänen koko maailmaa johtavan voimansa vaikuttamista pyydetyn asian kohdalla pyynnössä esitettyyn suuntaan.
Rukouksen voiman rajaa ei ole millään tavoin asetettu, koska Jumalan voima on rajaton.
Matias
Eivätkö kristityt kunnioita Jeesus jumalaansa, kun hänen nimeään käytetään niin runsaslukuisesti?
Nimimagia on todennäköisesti juuri kristillinen, koska siellä luvataan, tai Jeesus lupaa, että mitä tahansa pyydättekin hänen nimessään, sen te saatte.
Kun ristiretkeläiset aikoinaan surmasivat juutalaisia ja arabeja Jerusalemissa, he huusivat; ’ Tämä on jumalan tahto.’ Ja Jeesus sanoi’ kuninkaan paluu’ tarinassaan; ” Mutta ne, jotka eivät huolineet minua kuninkaaksensa tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni. ”
Tällaista tarkoitin pelottavuudella, kun ihminen uskoo, että hänen tekemisensä onkin jumalan tahto. Kuten Koraanissa sanotaan. ” Kun ammut nuolen, et se ole sinä, joka sen ampuu, vaan jumala. ” ” Et sinä ole tehnyt syntiä, vaan niiden omat synnit saivat sen aikaan. ”
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
Nostat esille erään todella valtavan ihmiskuntaa kautta historian vaivanneen ongelman. Erilaisille sodille keksitään aina joitakin tekosyitä, vaikka sotaretkien tavoitteet olisivat kuinka itsekkäitä tahansa.
Muistan nuoruudessani 1960 -luvun alkupuolella, kun keskustelimme erilaisista sotien syistä. Milloin mikäkin valtio esitti milloin minkäkin syyn sotien käymiseksi. Tuolloin tuli mieleemme ilkikurinen ajatus, että varmaankin tulee vielä sellainenkin aika että sotia käydään rauhan vuoksi.
Sellaista veruketta on jo pidempäänkin käytetty joidenkin sotilaallisten reissujen perusteluksi. ( Aidot rauhanturvajoukot ovat asia sinänsä. Nehän pannaan kahden keskenään riidoissa olevan puolen väliin ja näin voidaan estää päättömiä veritekoja. Kaikki kunnioitus siis aidoille rauhanturvajoukoille.)
Myös ihmisoikeuskysymykset ovat tulleet sotien verukkeiksi. Johonkin maahan hyökätään sen öljyvarojen, kaivosten tms takia, mutta verukkeeksi pannaan että sen hallitus on yksinvaltainen ja sortaa kansaa. Tässäkin tulee esille se että ulkonaisesti hyvää asiaa käytetään pahan verukkeeksi. (Tässä jälleen huomioitava että ihmisoikeuksien puolesta toiminta ihan oikeasti on mielekästä ja auttaa kansoja parantamaan elinolojaan. Vääryys ei koskaan vie kansaa eteenpäin vaan aiheuttaa pahoja jarruja kaikelle hyvän kehitykselle. Paha mieli ei innosta ketään toimimaan yhteisten asioiden puolesta.)
Itse yli historian aikakausien seuraavana havainnoitsijana näen ristiretket yhtenä osana jo puunilaissotien aikaisista perusepäluuloista, joita sitten ovat vahvistaneet islamin tulo Espanjan kautta ja sen aiheuttama pelko. Myöhemmin meidän aikamme asenteisiin vaikuttaneita tekijöitä on ollut turkkilaisten tulo Keski-Eurooppaan aina Wienin perteille saakka.
Suomessa oleva Venäjän pelko syntyi ison vihan aikana. Silloin maassamme koettiin vaikeita aikoja. Eräät kylät autioituivat, toisista vietiin ihmisiä palvelusväeksi eri puolille venäläisiin taloihin jne.
Kun nyt viime aikoina olen seurannut uutisista Venäjän hyökkäystä Ukrainaan netissä olevien eri asemien kautta, jopa parin ukrainalaisen aseman, sekä TV:n että radion kautta, niin jälleen nähdään miten mielettömiä ovatkaan sodan kauhut, kun hyökkääjä tuhoaa kaikkea mihin se vain voi iskeä.
Joten viittauksesi menneitten aikojen veritekoihin osoittavat kuinka paha onkaan ihmiskunnan perushätä ja ahdistus, kun syntiinlangenneen ihmiskunnan keskuudessa voi tapahtua tällaisia vääryyksiä.