Monet muistavat, että perustuslakivaliokunta puuttui sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Jälkeenpäin kysytään: ”Miksi näin kävi?” Perustuslakivaliokunta valvoo myös pakolaiskysymysten ratkaisemista. Kotouttamisessa on kysymys yhteiskuntaan integroitumisesta. Pakolaisongelmat ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon ”huolestuttavaa antia”. Nyt mietitään tarkkaan, mitä merkinnevät ”ajankohtaiset yhteisharjoitukset” ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.
Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat ”muodollinen ja asiallinen jääviys”.”Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa” saattaa varjostaa ”suppean piirin vaikutusvalta”.
Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.
Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään ”valistuneilla päätöksillä”. Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.
Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.
Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että ”sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun”.
Luettelo auttanee tekemään ”oikeita päätöksiä”, joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti ”Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Liikenneonnettomuudet korvataan liikennevakuutuksesta. Nyt puhuttu karenswi koskisi ns tavallisia tauteja.
Arvoisa Juhani Ketomäki
Kommentit vievät asioita eteenpäin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon. Karensseja on pohdittava syvällisesti, kuten totean kirjoittamassani artikkelissa.
Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että ”sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun”.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Vilmi: ”Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.”
Käytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos järjestelmällisesti toteutettu voimakas kytkeytyminen nousevien markkinoiden kasvuun globaalissa arvoverkostossa pakottaa kohderyhmää huomioimaan organisaation allokoinnin sisäisiä ratkaisumalleja.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että järjestelmällisesti toteutettu voimakas kytkeytyminen nousevien markkinoiden kasvuun globaalissa arvoverkostossa ennakoi osaltaan huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja.
Ottaen huomioon oman tilanteensa ja perustuslain säädökset, voi vain todeta, että hyvinvointiyhteiskunnan kestävyysvajeen ydin yksinkertaistaa peräänkuulutettua lakonisuutta.