Paljon kommentoidussa uutisessa keskisuomalainen biologian opettaja on jättänyt lukiolaisille biologian 1.kurssiin kuuluvan evoluutio-opin itsenäisen opiskelun varaan oman kreationistisen vakaumuksensa vuoksi. Itse asiassa koko juttu ei kerro juurikaan siitä, miten opettaja itse asiaan siellä tuntitilanteessa suhtautuu.
Pahimmassa skenaariossa hän tuomitsee koko evoluution harhaopiksi ja mitätöi asian jollain tylyllä ”lukekaa kirjasta itse jos tuollainen harhaoppi kiinnostaa” – kommentilla. Parhaassa tapauksessa hän on läsnä itsenäisessä opiskelussa ohjaten, tukien ja keskusteluun kannustaen. Ei luulisi olevan vaikeaa akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saaneelle opettajalle perehtyä sen verran evoluutioon, että osaa mahdollisiin kysymyksiin vastata neutraalisti toimimatta omaa vakaumustaan vastaan: ”Evoluutioteorian mukaan asia menee näin… ”.
Näin ainakin meitä 1990-luvun alussa Joensuun OKL:ssa opetettiin uskonnontunnilla vastaamaan. Ei niin, että ”Jeesus on Jumalan poika” tai ”Ei se Jeesus mikään Jumalan poika ollut” vaan ”Kristinoppi/kristillinen kirkko opettaa, että Jeesus on Jumalan poika”.
Kaikki tiede ja tieteellinen ajatteluhan on jo olemukseltaan syvästi ja perustavasti immanenttia. Ei systemaattisen teologian tutkimuskaan pääse Jumalan olemusta tai sakramenttien vaikuttavuutta tutkimaan: ”Tilastojen mukaan n.67 % ehtoollista nauttineista pääsee taivaaseen”, vaan tiede tutkii ajattelua näiden kysymysten äärellä. Sitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet, miten he ovat näihin johtopäätöksiin tulleet ja millaisessa muodossa ne näyttäytyvät nyt.
Tuon uutisen keskusteluketjussa viitattiin tutkimustulokseen, jonka mukaan 27% suomalaisista uskoo kristinuskon mukaiseen Jumalaan. Hmm. Ennen kuin tuon relevanssia voisi arvioida, haluaisin ainakin minä tietää ne ehdot ja sisällöt, joita ”kristinuskon mukainen Jumala” pitää sisällään. Pitääkö se esim. sisällään oletuksen uskoa maailman syntyneen 6*24 tunnin ajanjaksona? Millainen pitää uskoa Jeesuksen syntyperän, elämänvaiheiden ja merkityksen olevan kelvatakseen tuon tutkimuksen edellyttämään ”kristinuskon mukaiseen” Jumala-uskoon?
Tällaista kriittistä ja keskustelua herättävää asennetta on tarkoitus opettaa koulussa. Ei siinä ole mitään pahaa, päinvastoin, jos opettaja käyttää itsenäistä (mutta tuettua) opiskelumenetelmää vaikeidenkin aiheiden kohdalla.
Meillä oli muuten eksegetiikan syventävissä opinnoissa professorilla sama opetusmenetelmä: jätti meidät pohtimaan 1.Kor:n naiskohtia pienryhmissä. Parikseni sattui täältäkin tuttu Ryösön Manu. En Manun mielipidettä tiedä, mutta ainakin minä nautin noista keskusteluista. Kaipaan sellaista.
Joo fillarilla voi olla vaikea päästä, ikävä kyllä.
No Elias, mä en oo mikää fiilistelijä.
Ja se on ihan ok, ettet mua sinne hae.
En vaivaudu toistelemaan itseäni. Evoluutioteoria perustuu tämän hetkiseen tietoon, joka voi kumoutua uuden tiedon tullessa esiin. Uskomme teoriaan, joka uuden tiedon mukaan muuttuu. Jos pidät tänään jotain oikeana, huomenna se onkin väärä. Silloin totuus on muuttunut. Teorian päälle rakentuu uutta toki, ja vanha falsifoituu.
Jumalasta me emme voi totuutta etsiä, vaan Hän ilmoittaa. Se taitaa olla vaikea niellä, sillä kuinka totuutta voi saada Jumalasta, jos sitä ei voi empirisesti tutkia. Tieteelliset teoriat ovat empiirisiä jaovat aina avoinna falsifioinnille.
Katja, miksi keskityt evoluutioteoriaan? Luonnontieteethän perustuvat kauttaaltaan eri teorioihin, miksi evoluutioteoria on erityinen? Sitä ei vielä kukaan ole kumonnut, onko sinulla jokin syy miksi se oltaisiin kumoamassa?
Ja jos Jumala ilmoittaa totuuden niin miksi hän on ilmoittanut ihmisille niin monta erilaista, keskenään ristiriitaista totuutta? Ja kyllä Jumalan ilmoittamat totuudetkin ovat falsifioitavissa, tässä yksi esimerkki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Disappointment
Antero:
Minä olen uskovainen, mutta oikeastaan olen ihan samaa mieltä siinä että ”mitään jumalia ei ole”.
Tässä kohden juuri tarvittaisiin sitä ”jumala” -käsitteen määrittelyä.
Ateisteille asia tuntuu tosiaan olevan selvä, samoin tuntuu olevan selvä se olettamus mitä uskovaiset tarkoittavat käsitteellä ”Jumala”. Mutta minä väittäisin, että tästä juuri on puhuttava.
En minäkään usko että on jumalia siinä mielessä mitä antiikin roomalaiset tai kreikkalaiset tarkoittivat jumalilla. Jos ateismi tarkoittaa tätä, niin olen kai sitten ateisti.
Ateistit päivittelevät miten joku voi uskoa jumaliin vielä 2000-luvulla. No, ei varmaan kovinkaan moni, jos jumala käsitetään näin. Eräänlaiseksi ”super-ihmiseksi”, joka osaa ihmeellisiä taikatemppuja.
Tämä on lähtökohtaisesti niin naivi ja pelkistetty jumalakäsitys, ettei siitä voi syntyä edes kunnollista keskustelua.
Samoin käsite ”yliluonnollinen” kaipaisi vähän avaamista, tarkennusta ja määrittelyä. Se, jolle on täysin selvää, ettei mitään yliluonnollista ole, tarkoittaa sillä yleensä jotain ”taikatempunomaista”, luonnonlakien vastaista.
Kun taas yliluonnolliseen uskova pitää sitä useimmiten jopa kaiken olevaisuuden edellytyksenä. Näin ainakin itse ajattelen.
Luonnollinen edellyttää yliluonnollista.
Luonnollinen = luonnonlakien mukainen. Yliluonnollinen = luonnonlaeista riippumaton ja niiden yläpuolella.
Teen tästä johtopäätöksen, että joko luonnonlait ovat olleet olemassa aina, ennenkuin oli mitään, tai sitten ennen niitä oli yliluonnollinen, joka sai aikaan kaiken olevaisen olemassaolon luonnonlakien avulla.
Koen hämmentävänä ja harmillisena, että ateistit usein heittelevät niin huolettomasti väitteitä, kuten ”alkuräjähdys oli ihan luonnollinen tapahtuma.” Luonnollinen edellyttää luonnonlakeja.
Mutta itse asiassa, minusta yliluonnollisen olettaminen ei edellytä persoonalliseen Jumalaan uskomista, vaikka viekin ajatusketjua siihen suuntaan.
Minusta ateisti voisi ihan hyvin olettaa yliluonnollisen. (Jos ei käytetä tässä yhteydessä sanaa uskoa.) Jumalaan ja yliluonnolliseen uskominen ei mielestäni ole sama asia.
Ateisteille kaikki mikä on tieteen ulkopuolella on ”satua”. Josta ei voi edes keskustella järkevästi. Anteeksi, jos yleistän, mutta tältä se usein tuntuu. Koska kaikki mihin uskotaan, tai oletetaan tai spekuloidaan tieteen rajojen ylitse on ”satua”, on päivänselvää, että näin ajatteleva on jotenkin lapsellinen tai tyhmä.
No, tästä voisi kirjoittaa loputtomasti. Mutta käsite ”Jumala” vaatii kyllä tarkempaa määrittelyä, se oli pointti. Jos toinen tarkoittaa Zeuksen tyylistä ihmismäistä jumalaa ja toinen kaiken takana olevaa korkeampaa Voimaa, jonka uskoo olevan persoonallinen ja tietoinen, ei keskustelusta tietenkään tule mitään.
Ihan ensin voisi keskustella kysymyksestä: onko syytä olettaa, että kun jotain tapahtuu, joku tai jokin aiheuttaa tapahtuman? Ja sitten soveltaa tätä kysymystä maailmankaikkeuden syntyyn. Vielä ei tarvitse hypätä kristinuskon Jumalaan, eikä edes persoonalliseen korkeampaan voimaan. Mutta minun nähdäkseni tieteilijöiden ja ateistien näkemyksissä tämä perimmäinen ”aiheuttaja” ei edes esiinny.
Mielestäni siitä voidaan väitellä, onko se persoonallinen vai ei, mutta jos joku väittää että jotain voi tapahtua ilman minkäänlaista aiheuttajaa, niin sanoisin, että se kuuluisa ”todistustaakka” on sillä joka näin väittää. Tai ainakin velvoite perustella pätevästi.
Sari, sovitaanko niin, ettet sinä sano mitä asiat tarkoittavat ateistille, koska et sitä selkeästi tiedä. Koska perustat kommenttisi omiin väärinkäsityksiisi niin sitä on vaikea kommentoida, se on yhtä olkinukkea koko teksti, en minä sitä voi kumota järkevästi. Ei yliluonnollinen tarkoita ainakaan minulle taikatempun omaista.
Mihin sinä oikein perustat nämä väitteet ateisteista? Ne eivät kerro ainakaan minusta.
Mitä tulee käsitteisiin Jumalasta ja yliluonnollisesta niin se on harhaanjohtavaa. Keskustelu eri jumalien luonteesta on sama kuin keskustelisimme menninkäisten ja yksisarvisten luonteeneroista. Voinko minä rueta syyttämään sinua siitä etten voi keskustella noista eroista kanssasi järkevästi? En tietenkään.
Ei esiinnykkään. Miksi pitäisi? Ei humanistilla ole sellaiselle ole mitään tarvetta.
Kangasluoma,
Mitä mieltä olet Heisenbergin kvanttihiukkasten aalto-hiukkas-dualismista tekemien kokeiden lopputuloksesta, jossa hän todistaa, että kokeen suorittaja vaikuttaa aina kokeiden tuloksiin mm. käyttämänsä mittausjärjestelmän kautta eikä kokeen suorittajasta riippumatonta objektiivista tietoa ole näin ollen näiden ”empiiristen” kokeiden avulla mahdollista saada. Toinen mielenkiintoinen asia on, että ”Nyt” oli Einsteinille ”salaperäinen jotakin”, joka ei kuulu fysiikkaan. Atso Eerikäisen mukaan Tämä ”salaperäinen jotakin” on W-todellisuus: ajan objektivoitumaton ja ikuinen variaabeli. Objektivoitumattomana ikuinen nykyhetki on fysiikan saavuttamattomissa, kuten Einstein oikein päätteli.” Voisiko tästä löytyä portti ”neljänteen ulottuvuuteen”, jossa voidaan todeta, että ”Alussa oli Sana” [=Logos=Henki]?
Tuula, mitä mieltäkö olen Heisenbergin epätarkkuusperiaatteestako vai siitä miten hän suoritti kokeen? Hyvin tehty ja Schrödingerin kissa on oivallinen tapa kuvata kvanttimekaniikan problematiikkaa. Mutta mihin tämä kysymys nyt liittyy?
Tämä alkaa nyt hieman muistuttaa Onni Aikion toistoa, jossa hän vain toistelee jotain ilman mitään varsinaisia argumentteja.
Elias ” Ei luulisi olevan vaikeaa akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saaneelle opettajalle perehtyä sen verran evoluutioon, että osaa mahdollisiin kysymyksiin vastata neutraalisti toimimatta omaa vakaumustaan vastaan: ”Evoluutioteorian mukaan asia menee näin… –
Laitan tänne vielä, kun viimein tajusin sen mitä on evoluutionkulku. Itse asiassa sen olisi saanut suoraan, jos olisi oikealla lailla osannut katsoa tuolta etälukion sivulta. Laitoin linkin myös uutiseen.
http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/toiminnassa.html
Samaten mitä evoluutio teorioihin tulee, niin ne on jatkuvassa muutoksessa. (Katjan viestiin liittyen.) Laitan siitäkin linkin. Sitä sivustoa ei siellä ole, jossa oli useampia evoluutioteorioita.
http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/evoluutioteoriat.html
Tuula Viitanen
”Kun hän miettii opetustaan taaksepäin, hän kuitenkin toteaa, että usein on käynyt niin, että evoluution kulun opiskelijat ovat saaneet opiskella itsenäisesti.”
Kangasluoma :”Mutta mihin tämä kysymys nyt liittyy?”
Se liittyy mielestäni kysymykseen Jumalan olemassaolosta.
Mielestäni Heisenbergin epätarkkuusrelaation tärkein todiste on, että empiristinen tiede ei pysty tuottamaan objektiivista ja ihmisen tietoisuudesta riippumatonta tietoa sanovatpa ateistit/materialistit mitä tahansa, ja kun uskon, että ”ihmisille on annettu järki ja omatunto”, uskon myös emerituspiispa Juha Pihkalan tavoin, että jos on lahja, on myös lahjan antaja.
Kutsuttakoon tuota ”lahjan antajaa” nyt vaikka filosofi Heideggerin mukaan Daseiniksi”, joka on äärellinen”, mutta ”äärellisyys” ei Heideggerille merkitse rajallisuutta, joka suhteuttaa ihmisen johonkin toiseen, jonka avulla hän määrittää mielensä tai sen puuttumisen. Hänelle ”äärellisyys” merkitsee sitä, ”ettei tällaisia merkityksiä lyödä lukkoon, ei sen vuoksi, että sitä ei kyettäisi lyömään lukkoon, vaan sen vuoksi, että se kyetään jättämään auki.”