Opetusmenetelmistä

 

 

 

b2ap3_thumbnail_min-uskonnonopettaja.jpg 

 

Paljon kommentoidussa uutisessa keskisuomalainen biologian opettaja on jättänyt lukiolaisille biologian 1.kurssiin kuuluvan evoluutio-opin itsenäisen opiskelun varaan oman kreationistisen vakaumuksensa vuoksi. Itse asiassa koko juttu ei kerro juurikaan siitä, miten opettaja itse asiaan siellä tuntitilanteessa suhtautuu. 

 

 

Pahimmassa skenaariossa hän tuomitsee koko evoluution harhaopiksi ja mitätöi asian jollain tylyllä ”lukekaa kirjasta itse jos tuollainen harhaoppi kiinnostaa” – kommentilla. Parhaassa tapauksessa hän on läsnä itsenäisessä opiskelussa ohjaten, tukien ja keskusteluun kannustaen. Ei luulisi olevan vaikeaa akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saaneelle opettajalle perehtyä sen verran evoluutioon, että osaa mahdollisiin kysymyksiin vastata neutraalisti toimimatta omaa vakaumustaan vastaan: ”Evoluutioteorian mukaan asia menee näin… ”.

Näin ainakin meitä 1990-luvun alussa Joensuun OKL:ssa opetettiin uskonnontunnilla vastaamaan. Ei niin, että ”Jeesus on Jumalan poika” tai ”Ei se Jeesus mikään Jumalan poika ollut” vaan ”Kristinoppi/kristillinen kirkko opettaa, että Jeesus on Jumalan poika”.

Kaikki tiede ja tieteellinen ajatteluhan on jo olemukseltaan syvästi ja perustavasti immanenttia. Ei systemaattisen teologian tutkimuskaan pääse Jumalan olemusta tai sakramenttien vaikuttavuutta tutkimaan: ”Tilastojen mukaan n.67 % ehtoollista nauttineista pääsee taivaaseen”, vaan tiede tutkii ajattelua näiden kysymysten äärellä. Sitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet, miten he ovat näihin johtopäätöksiin tulleet ja millaisessa muodossa ne näyttäytyvät nyt.

Tuon uutisen keskusteluketjussa viitattiin tutkimustulokseen, jonka mukaan 27% suomalaisista uskoo kristinuskon mukaiseen Jumalaan. Hmm. Ennen kuin tuon relevanssia voisi arvioida, haluaisin ainakin minä tietää ne ehdot ja sisällöt, joita ”kristinuskon mukainen Jumala” pitää sisällään. Pitääkö se esim. sisällään oletuksen uskoa maailman syntyneen 6*24 tunnin ajanjaksona? Millainen pitää uskoa Jeesuksen syntyperän, elämänvaiheiden ja merkityksen olevan kelvatakseen tuon tutkimuksen edellyttämään ”kristinuskon mukaiseen” Jumala-uskoon?

Tällaista kriittistä ja keskustelua herättävää asennetta on tarkoitus opettaa koulussa. Ei siinä ole mitään pahaa, päinvastoin, jos opettaja käyttää itsenäistä (mutta tuettua) opiskelumenetelmää vaikeidenkin aiheiden kohdalla.  

Meillä oli muuten eksegetiikan syventävissä opinnoissa professorilla sama opetusmenetelmä: jätti meidät pohtimaan 1.Kor:n naiskohtia pienryhmissä. Parikseni sattui täältäkin tuttu Ryösön Manu. En Manun mielipidettä tiedä, mutta ainakin minä nautin noista keskusteluista. Kaipaan sellaista.

 b2ap3_thumbnail_creationism.gif

 

 

  1. Hölttä

    Mielestäni on yhtä lapsellista uskoa, että luonnonlait synnyttävät maailmankaikkeuden kuin uskoa, että puut tekevät tuulen.

    Kuka väittää, että luonnonlait synnyttävät maailmankaikkeuden? Olisiko tässä nyt olkinukke, sillä en keksi ketään, joka olisi sanonut, että luonnonlait ovat synnyttäneet mitään. Ihmisen hahmottelevat luonnonlaithan ovat vallitsevia hypoteeseja siitä miten fyysinen todellisuus toimii. Ei niiden kukaan odota synnyttävän mitään.

    Ateistit ovat käsitykseni mukaan rajanneet irrationaalisena itsensä ulkopuolelle sen ”näkymättömän” todellisuuden, joka alkaa mielestäni siitä, mitä mm. Erik Ahlman kutsuu arvojen maailmaksi, eivätkä he ymmärrä, että myös vain fyysisin aistein havaittavaan perustuva tieto on uskoa.

    Sinä nyt sekoitat tarpeettomasti tiedon ja uskon käsitteet. Ei ateisti rajaa mitään kollektiivisesti luotuja arvoihin perustuvia, määriteltävissä olevia käsitteitä itsensä ulkopuolelle irrationaalisena. Näitä väittämiä ateistista on nyt vaikea ymmärtää, voitko selventää mistä niitä löydät?

    Lainaat paljon filosofeilta mutta ne varsinaiset argumentit jäävät piiloon. Voisitko kirjoittaa semmoisia kommentteja, jotka sisältävät varsinaiset argumentit, ettei tarvitse lukea 93 vuotta vanhoja lähdeteoksia, jotta ymmärtää mitä tarkoitat.

  2. Miten niin? Evankelis-luterilaisuus on käsittääkseni kristillisyyden haara, jossa uskotaan kristinuskon Jumalaan. Jos vain 27% suomalaisista ilmoittaa uskovansa tähän Jumalaan niin ei minun mielestäni maa silloin ole luterilainen. Emmehän mekään usko germaaniseen mytologiaan vaikka juhlistamme Thorin päivää joka torstai. Uskohan se luterilaisuuden tekee eikä rituaalit. Ja täällä olen usein törmännyt perusteluun, jossa kristinuskon asemaa esimerkiksi kouluissa perustellaan sillä, että se on enemmistön usko. Eihän se selkeästi ole.

    Nyt minun on todella vaikea ymmärtää mikä tässä on vinoa. Onko sinulla kenties joku erityinen määritelmä tuolle vinoudelle?

    Ja saisinko vastauksen vielä siihen, että onko tässä mainitsemassani logiikassa jotain vikaa?

    Eikö jokainen ihminen, joka ei usko kristinuskon Jumalaan ole kristinuskon – ja täten evankelis-luterilaisen kirkon – kannalta ateisti? Jos ei kerran usko siihen ainoaan oikeaan olemassaolevaan Jumalaan niin silloinhan on selkeästi ateisti, sillä muita Jumalia ei ole.

  3. Elias, ihan ohi otsikon, mutta mainitsit jossain kommentissa Kuikan Jorman, niin hänhän oli aikoinaan opiskelijapappina, ja hänen jälkeensä Salomaan Heikki, niin tunnetko myös Heikin? Ite pyörin silloin (Heikin aikaan) niissä piireissä ja tein kaikenlaista. Heikki on meille monelle se ”kulta-ajan” luoja/mahdollistaja. Yks kesä tossa sitt oli ihan muistelotkin niitten aikojen tiimoilta.

  4. Mitä asiaa Elias en nyt voi kohdata? Kyllä minä uskon ja yliluonnollisen kokemuksen lähtökohdat ymmärrän. Kyllä minulla tunteetkin on ja ymmärrän niitä.

    – Jos tarkoitat, että minä en voi kokea sinun subjektiivista uskoa niin ei voi kukaan muukaan.

    – Jos tarkoitat etten voi kokea kristillisyyden sosiaalista puolta niin olen sen kyllä kokenut, eikä siinä mitään vikaa ole.

    – Jos tarkoitat etten voi kokea voimakkaita uskonnollisia tunteita fyysisen kehoni takia niin siinä olet kyllä oikeassa. Aivojeni sähkökemiallinen tasapaino ohimolohkojen osalta ei näytä suosivan sellaista. Koen toki taiteen, etenkin musiikin, voimakkaasti sitä kuunnellessani ja esittäessäni.

    Mitä minä en siis mielestäsi voi kohdata? Sitäkö, että ihmisen maailmankatsomus voisi olla selkeästi ristiriitainen ja epälooginen. Se on kieltämättä vaikea ymmärtää mutta ihmisen psykologiset defenssimekanismit pystyvät ylläpitämään eheää persoonaa hankalissakin olosuhteissa, joten ei se mahdotonta ole.

  5. Ja ihan vain korostaakseni sitä, kuinka tätä suomalaisten vankkumatonta kristinuskoa käytetään yhteiskunnallisena argumenttina, tässä on kommentti tuoreesta vapaa-ajattelijoita koskevasta uutisesta.

    On suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä kieltää uskonnon harrastamista, johon lukeutuu kuitenkin 3/4 suomalaisista. Ja tämä uskonto on niin integroitunut osa maatamme, että se näkyy lipusta vuosilukuun ja juhlapyhistä joka kaupungin pyhiin rakennuksiin.

  6. Kangasluoma ”Kuka väittää, että luonnonlait synnyttävät maailmankaikkeuden? Olisiko tässä nyt olkinukke, sillä en keksi ketään, joka olisi sanonut, että luonnonlait ovat synnyttäneet mitään.”

    Mitäpä muuta tarkoittaisi Stephen Hawkingin ”reunattomuusmalli” tai Richard Dawkinsin mielipide, jonka miukaan ”Jumala on turha hypoteesi”.
    Ja olen pahoillani siitä, jos jo 93 vuotta vanhat viisaudet ylittävät ymmärryksesi, kun monet näyttävät ymmärtävän miltei pari tuhatta vuotta vanhojakin viisauksia.

  7. Hetkinen… Antero,missä puhuin kohtaamattomuudesta? Tarkennatko? Sen, että kyseessä on ensisijaisesti tunteen, ei järjen asia, kohtaaminen tuntuu monelle olevan vaikeaa.

    Sonja, juuri tuolloin Kuikan Jorma siirtyi opiskelijapapista rehtoriksi. Heikki taisi jo ammattikoulupuolella ollakin, ja Tarnasen Tiina valittiin korkeakoulujen opiskelijapapiksi. Nythän Tiinan työparina on Fräntilän Markku. Kaikki kolme, Heikki, Jorma ja Markku ovat olleet opettajiani jossain vaiheessa.

Tanni Elias
Tanni Eliashttp://www.hopealampi.fi
Tampereelta Pohjois-Karjalan kautta Inariin päätynyt erityisluokanopettaja, seikkailupedagogi, teologi ja kokki, joka rakastaa kieltä, kielioppia ja on muutenkin rasittava tyyppi.