Onko vikaa rakkaudessa, kun se ei toimi ?

Rakkaus o valtava voimavara avioliitossa mikäli sen annetaan toimia omien ehtojensa mukaisesti.
Nyt vain juuri päinvastaiset toimintaehdot ovat muodissa. Siksi päivitellään sitä, ettei rakkaus enää toimi ja, että avioliitto on menneen talven lumia. Sille ei enää ole annettavaa tälle ajalle. Jokaisen on saatava päättää elämästään yksin ja jopa puolison päätöksestä tietämättä. Yksilökeskeinen ajattelu on syö näin pohjan rakkauden mahdollisuuksien alta.

Rakkaus ei jätä mitään kertomatta, mutta yksilökeskeisyys pitää kaiken omana tietonaan.

Rakkaus tekee työtä meidän hyväksi. Yksilökeskeisyys vain toisen.

Rakkaus ei salaa sydämessään haudo mitään suhdetta vahingoittavaa. Yksilökeskeisyydellä sitä vastoin on siihenkin oikeus.

Rakkaus näkee toisen kaiken hyvän tuojana. Yksilökeskeisyys ei jää odottamaan, vaan etsii mahdollisuudet siihen muualta.

Rakkaus ei vaadi, vaan hyväksyy toisen sellaisenaan. Yksilökeskeisyys hyväksyy itsensä ja oman käytöksensä, mutta ei toisen.

Yksilökeskeisyys on tullut jopa häihin. Pidetään komeat häät pienelle yksilökeskeiselle joukolle.
Hääpuvut ja koristelut ovat pääasia. Ei hyvien ystävien suuri joukko, joka tuo varsinaisen juhlan tunnun. Häät kun ovat yksilökeskeisyyden juhlaa. Rakkautta ja ystävyyden tuomaa tunnelmaa arvostetaan vähemmän.

Miten rakkaus voisi toimia, kun sille ei anneta arvoa. Sen toimintaperiaatteita ei kunnioiteta.
Yksilökeskeisyys ei arvosta rakkautta, eikä se sitä kykene kunnioittamaan. Rakkaudella on näin ollen hyvin vähän toimintaedellytyksiä. Rakkaus on valtava voimavara vain siellä missä yksilökeskeisyys ei saa vapaasti toimia rakkauden vastavoimana.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Martti Pentti 19.08.2019 05:58
    ””Lääkärille mennessä on hyvä ottaa terveyskortti mukaan. Jeesus ka kaste eivät ole vaihtoehtoja, eivät ainakaan vastakohtia.””

    Martti Pentti tää onkin se juttu eli kun elämä romahtaa niin onko se vanha ”lääke” auttanut ja ollut oikeaa vai lume lääkettä?

    Siis kun mennään Jeesuksen luo hakemaan ”terveinä” (jo uskoen olevansa uudestisyntynyt ja omaavansa Pyhän Hengen) apua, niin kuinka Jeesus voi auttaa?

    Ei terveitä voi parantaa.

  2. Arin ja Pentin keskustelu vie aiheesta aivan sivuun. Aiheesta lähdin kirjoittamaan erään paikallislehdessä olleen kirjoituksen pohjalta, jossa pohdiskeltiin sitä, että rakkauden pitäisi riittää kaikkien vaikeuksien yli, mutta miksi niin moni epäonnistuu riman ylitykessään. Siinä ei puhuttu mitään uskovista, tai uskosta. Enkä halua tässäkään keskustelussa enempää uskovien keskinäisiä kysymyksiä pohtia. Jospa keskityttäisiin vain ihan tavllisten ihmisten rakkaushuoliin ja jätetään nämä teologiset pohdinnat toiseen kertaan.

    • Mitä tuolla ’riman ylittämisellä’ mahdetaan tarkoittaa? Kovin moni asia ymmärretään urheilun kaltaisena suorituksena, joka vaatii erityistä lahjakkuutta ja sinnikästä harjoittelua. Minusta rakkaus on toisenlainen asia. Eiköhän sen ajatus katoa, kun sille ryhdytään asettelemaan ylitettävä rimoja.m

    • Liittyykö tämä eronneen epätoivo mielestäsi mahdollisesti siihen, mitä sanoin rakkauden ymmärtämisestä suorituksena? Joskus huomaa ihmisten kuvailevan sellaisessa tilanteessa pettymystä itseensä.

  3. Pekka kiitos rehellisyydestäsi, minä taasen jlistan evankeliumia työn ja kuorien uuvuttamille eli Jumalan voimaa.

    Mihin Jeesusta tarvitaan jos ihminen itse pystyisi oman elämänsä parantamaan ja pelastamaan?

    Matt. 16:25
    Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

    • Pasanen: ”Mihin Jeesusta tarvitaan jos ihminen itse pystyisi oman elämänsä parantamaan ja pelastamaan?”

      Ei mihinkään.

  4. Sitä pelkään että joku muu vastaa sun tekstiisi ja silloin keskustelu karkaa pois aiheesta. Luulin jo ettet osaa erottaa Sitä rakkautta jota Jumala ilmoittaa sanassaan siitä rakkaudesta, jota aviopuoliset kokevat keskenään. Huomaan nyt että olin väärässä. Haluat vain tuoda sitä toista keskustelua tähän. Se ei nyt vaan käy. Jumala rakkaus kun aina toimii, mutta meidän kyvyssämme rakastaa on suuria puutteita. Jos sekoitamme nämä asiat tässä keskustelussa, niin syntyy kuva, ettei Jumalan rakkauskaan ole riittävä. Sellaistahan sinäkään et halua.

  5. Pekka:””Jumala rakkaus kun aina toimii, mutta meidän kyvyssämme rakastaa on suuria puutteita. Jos sekoitamme nämä asiat tässä keskustelussa, niin syntyy kuva, ettei Jumalan rakkauskaan ole riittävä.””

    Nyt ymmärrän missä todellinen ongelma meidän keskustelussa on, siis sinulla on käsitys että ihmisellä voi olla Jumalan rakkaus (jossain muodossa) ja sitten elää lihallisella rakkaudella avioliitossa?

    Minä taasen ymmärrän että kun ihminen uudestisyntyy Jumalan hengestä hän saa Jumalan rakkauden itseensä, siis ei enää eläkkään lihallisessa rakkaudessa, ei siis missään arki elämän tilanteessa, eikä myöskään avioliitossa.

    Älä kuitenkaan pelkää etteikö Jumalan rakkaus toimi, se toimii vaikka saviastioissa.

    • Pekka osaat yllättää, siis mistä saat aiheen tuohon kymysykseen?

      Ymmärtäisin että on Jumalan tahto mennä naimisiin ja saada lapsia.

    • Anteeksi hiukan epäselvä kommentti, siis eihän uudestisyntynyt voi elää lihallisesti kun on saanut Pyhän hengen kautta Jumalan rakkauden, siis ei ole erikseen rakkauksia joilla elää palvellen Jumalaa ja elää arkielämää, siis uudetisyntynyt elää myös avioliitossa Jumalan antamalla rakkaudella.

    • Jeesus syntyi lihalliseksi ihmiseksi ja koki kaikki lihan kiusaukset. Sen vuoksi hän voi auttaa kiusattuja. Hänen seuraajalleen ei luvata vapautta lihasta ennen kuin iäisyydessä. Silloinkin puhutaan ruumiin ylösnousemisesta. Ei uskovasta tule mitään henkiolentoja.

    • Martti Pentti logiikkasi ontuu, siis Jeesus syntyi hengestä lihalliseen ruumiiseen, siis ruumis sama kuin meillä, eikä Hän ollut ”henkiolento”, siis kun uudestisyntyy Jumalan hengestä niin mitä tapahtuu?

    • Uudestisyntynyt on aluksi vastasyntynyt. Siitä alkaa kasvaminen ja oppiminen. Tärkein muutos on se, että uudestisyntynyt on Jumalan lapsi ja hänen hoidossaan ja johdatuksessaan. Jumala ei hylkää hankaliakaan lapsiaan vaan kouluttaa heitäkin – joskus kovakouraisestikin.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.