Oikeus ja etu

Minä olen adoptiolapsi ja olen paljon viime aikoina pohtinut käsitettä lapsen etu. Onko lapsen etu se, että hänellä on kaksi biologista vanhempaa vai voiko kaksi tai peräti vain yksi adoptiovanhempi olla lapsen edun mukainen ratkaisu.
Lapsen oikeuksia pohdittaessa on syytä ottaa huomioon, että kaikista tärkein lapsen edun mukainen asia on, että lapsi saa turvallisen ja rakastavan ympäristön, missä kasvaa. Tällainen ympäristö luo hyvät edellytykset kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi. Varhaisen lapsuuden huonotkin kokemukset voivat muuttua voimavaraksi, kun niitä saa turvallisesti ilman pelkoa purkaa.
Väittämä siitä, että on lapsen edun mukaista, että hänellä on sekä isä että äiti, ei ole kategorisesti niin. Joskus voi olla paras ratkaisu, että jompikumpi on pois lapsen elämästä. Lapsella on oikeus tietää, mutta aikuisilta se vaatii tarkkaa arviota siitä, milloin on oikea ajankohta.
Nykyinen lainsäädäntö jättää pitkään biologisille vanhemmille mahdollisuuden päättää huostaan otetun tai sijoitetun lapsen tulevaisuudesta. Biologinen vanhempi voi pitkänkin ajan jälkeen haluta lapsen luokseen. Itse pidän tätä ongelmallisena niissä tapauksissa, kun varmuutta tai näyttöä biologisten vanhempien elämän vakiintumisesta ei ole nähtävissä. Onko siis lapsen etu pompottelu paikasta toiseen. Juuri, kun elämä alkaa tasoittua, pitääkin muuttaa toiseen paikkaan.                          Itse en olisi selviytynyt.Tuntuu hurjalta sanoa, mutta kiitos biologisille vanhemmilleni , jotka eivät halunneet minua takaisin.
Meillä Suomessa on erilaisia perheitä. Yksinhuoltajia, kahden vanhemman, kahden äidin ja kahden isän perheitä. Eikö kuitenkin lapsen etu ole se, että hänellä on rakastava lähipiiri, joka on valmis tukemaan ja auttamaan. Biologia on biologiaa, mutta yksikin rakastava aikuinen riittää kasvattamaan tasapainoiseksi, saati sitten kaksi.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Olen lueskellut edellisen paaviin, Benedictus XVI:n eli Joseph Ratzingerin sympaattisia, viisaita kirjoja. Paavi Franciscus tuntuu edeltäjänsä veroiselta. Kohta pitää vakavasti harkita ilmoittautumista lähimpään katoliseen katekumenaattiin. Millään tavoin väheksymättä luterilaisia piispoja, mutta..

    • Kun se olisikin niin yksinkertaista. Oikeampi vaihtoehto olisi, että teologisesti oppinut, sydämellinen kaunosielu Benedictus ja rento Fransiscus näkisivät kirkkonsa monet teologiset erheet ja toteaisivat, että luterilainen tunnustus itse asiassa ilmaisee Kirkon oikean uskon …

    • Ei luterilaisikaan voida pitää apostolisena seurakuntana, vaan Luther korjasi kyllä pappeus kysymyksen suhteessa Jumalan ja ihmisen välillä, mutta ei ihmisten kesken.

      Paluu apostolien tekoihin ja täydellinen luopuminen uskonnosta, liturgioidsta, muotomenoista ja näön vuoksi pitkistä rukouksista täydelliseen rakkauteen.

      Tämä on Raamatun Suuri Salaisuus.

      http://ennustuksia.com/kirjoituksien-suuri-salaisuus/

  2. Hyvä Martti!
    Kuinka moni heistä onkaan joutunut sen hiljaa itsekseen toteamaan viimeisen vieraan saapuessa, kun kaikki omat konstit ovat paljastuneet hyödyttömäksi? Emme tiedä, eikä sitä kerrota.

    Saksassa puhuttiin paavin vierailusta, ja tietysti Süddeutsche Zeitung kommentoi asiaa kauniisti.
    Pyhä Isä otti kantaa korealaiseen ahneuden kulttuuriin ja ”kuoleman kulttuuriin”. Häpeä johtaa itsemurhiin.
    Surkeaa, kun häpäeästä ja syyllisyydestä ei voi päästä vapaaksi muuten kun tuhoamalla itseään tavalla tai toisella. Sehän tuli tuon laivaonnettomuudenkin kohdalla ilmi. Syyllisiä olivat kohta kaikki, paitsi sairauslomalle jäänyt hyttisiivooja…….. ja presidentinpalatsin talonmies.
    Kristus tuo vapauden!

    • Niin. Eikös me ajatella, että jokainen autuaasti kuoleva kristitty on oikeastaan luterilainen – emmekä anna sen häiritä sitä, että roomanuskoiset ajattelevat heidän olevan katolilaisia …

    • Toisaalta, jos Martti Luther eläisi, meitä oli kohta kaksi kolkuttamassa katolisen katekumenaatin uksea..onhan Lutherin teologia kuitenkin huomattavasti lähempänä nykyistä katolisuutta kuin valtavirran luterilaisuutta. Ei kai näitä paaveja voi edes fanaattisin luterilainen pitää antikristuksina

    • Olen saanut nähdä luonnossa kaksi paavia: Johannes Paavali II:n ja Benedictus XVI:n. Molemmat olivat hyvin sympaattisen oloisia herroja. Molempien kuvat ovat työhuoneessani. Meidät luterilaiset papit ja jopa piispatkin pakotetaan eläkkeelle jo 68-vuotiaina. Paavius on elinaikainen. Hyvä, että nykyiset paavit kuitenkin ovat ymmärtäneet vanhuuden tuomat rajoitukset ja uskaltavat jäädä eläkkeelle jo ennen seuraavan paavin valintaa. Kunnioitan kovasti tätä nykyistä Fransiskustakin.

Lahdenmaa Marketta
Lahdenmaa Marketta
Olen vahvasti keski-ikäinen diakonissa. Sana valmis, iloinen, lukeva ja tukeva. Teen työtä sisulla ja sydämellä.