Suurpääoman, monopolikapitalistien ja fasismin liitto. Rahavallan ja äärioikeiston…ai miten hyvältä tuntuu tämä 1970-luvun kieli! Nyt sitten toteutui vasemmiston vanha unelma-uhkakuva?
Kyllä ja ei.
Kyllä, koska hallituksen taustalta löytyy elinkeinoelämä ja työnantajapiirit, joilla ylivoimaisesti suurin motiivi pitää tutiseva Orpon kabinetti koossa koko vaalikauden.
Pro Markkinatalous ei suotta rahoittanut porvaripuolueiden ehdokkaita avokätisesti. Selkänojaa hallitukselle antavat niin Elinkeinoelämän Keskusliitto kuin Keskuskauppakamari. Ja aina kun kirkollinen media suo sellaisen sunnuntaisuloisen keskipäivän haastattelun tai kuukausittaisen kolumnin Mikael piispamarinveli Pentikäiselle, kannattaa muistaa, että sama Pentikäinen johtaa vahvalla uusliberalistisella otteella varustettua Suomen Yrittäjiä.
Puhe natseista hallituksessa on kuitenkin poliittisesti motivoitua liioittelua, joihin tyhmimmät uskovat, kuten aina. Riikka Purra tai Jussi Halla-aho, Wille Rydmanista puhumattakaan ovat yhtä vähän fasisteja kuin kommunisteista Kokoomukseen äärioikeistolaisina 1970-luvulla pitämät Tuure Junnila, Veikko Vennamo tai Kullervo Rainio. Jori C on pakko jättää väliin, kun sukunimi niin hankala kirjoittaa.
Hallitus saattaa hyvin pysyä pystyssä koko vaalikauden. Miksikö?
RKP on muutakin kuin vasemmistoliberaali Eva Biaudet tai tomaatinviljelijät Närpiössä. RKP:n elinkeinopoliittisen työryhmän puheenjohtajana hääri vielä vähän aikaa sitten Björn Wahlroos. Ei ruotsinkielinen raha ole mihinkään kadonnut eikä varakkaat säätiöt RKP:n taustalta. Ei RKP hallitusta kaada.
Petteri Orpon keskeisenä talouspoliittisena neuvonantajana toimii markkinafundamentalisti Matias Marttinen, tuleva työministeri. Ulkoministerinä puolestaan on aloittanut Elina Valtonen, joka – samoin kuin edellä mainittu Wahlroos – on ollut ja on talousajattelultaan uusliberalistisen ajatuspaja Liberan keskeisiä ideologisia taustavoimia.
Olen tämän sanonut sata kertaa, mutta ikävä on 1990-luvun piispoja: Jukka Paarmaa, Jorma Laulajaa, Eero Huovista, Ilkka Kantolaa, Olavi Rimpiläistä jne. Kaikki piispoja, joita kantoi vahva sosiaalipoliittinen, vähäosaisista huoltakantava henki.
Ikävä myös piispojen julkilausumaa ”Kohti yhteistä hyvää” vuodelta 1999. Tästä piispojen ”pamfletista” muutama poiminta:
Piispojen mukaan pohjoismainen, sosiaalista vastuuta kantava yhteiskunta on sellainen saavutus, josta ei pidä luopua. Edelleen piispat toteavat, etteivät vapaat markkinat takaa kaikille ihmisille riittäviä elinmahdollisuuksia. Siksi tarvitaan valtio, joka suojelee heikkoja ja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Piispat painottavat edelleen köyhyyden poistoa ja tulojen jakamista ja kannattavat progressiivista tuloverotusta. Henki on vähän sellainen, että mitä progressiivisempi, sen parempi.
Vähäisin ei ole piispojen seuraava painokkaasti lausuma ajatus: ” Luterilaisessa kultaisen säännön tulkinnassa on erityisesti korostettu tilanteen näkemistä heikoimmassa asemassa olevien silmin. ”
En halua arvostella nykyisiä piispoja, mutta ….Samalla kun kohkataan milleniaaleista, hyvätuloisista, uraatekevistä individualisteista parhaimman uusliberalistisen eetoksen mukaisesti (ja joogataan), missä puhe köyhistä? Missä hallitusohjelmasta nousevan raa`an kapitalismin kritiikki? Ei ole kuulunut inahdustakaan.
Toisen maailmansodan jälkeen on sanottu, että läntisten teollistuneiden maiden talouksia elvytti nousuvesi, joka nosti kaikkia veneitä. Niin luksusjahteja kuin köyhän miehen soutupaatteja. Kaikkien kansalaisten elintaso nousi. Suomessa, joka oli taloudelliselta rakenteeltaan jäljessä muita läntisen pallonpuoliskon kapitalistisia maita, nousuvesi hyödytti ehkä eniten kaikkein köyhimpiä.
Sama tuloeroja tasoittava efekti oli keskustavasemmistolaisilla ns. punamultahallituksilla. Tuloerot Suomessa kaventuivatkin etenkin 1960-1980-luvuilla, hyvinvointivaltion ns. kulta-aikana.
Marinin ja Orpon hallituksen taloudellista eriarvoisuutta koskevia sosiaali- ja talouspoliittisia eroja voi analysoida ns. lopputulemien ja lähtökohtien erilaisilla painotuksilla. Nykyinen hallitus perustaa sosiaali- ja talouspolitiikkansa ihmisten lähtökohtien mahdollisimman suureen yhtäläisyyteen. Kaikille pitää antaa samat mahdollisuudet saavuttaa elämässä mahdollisimman hyvä lopputulema. Miten kukin siinä onnistuu, on tämän näkemyksen mukaan yksilöstä kiinni. Toiset työskentelevät uutterammin ja siitä pitää palkita.
Pitää antaa rikastua ja tuloerojen pitää antaa kasvaa, kuten valtionvarainministeri Purra sunnuntain linjapuheessaan vähintään implisiittisesti raamitti.
Marinin hallitus kiinnitti huomion ennen muuta lopputulemien tasa-arvoon. Tämän näkökulman mukaan kaikki – ehkä merkittävinkään osa – ei ole itsestä kiinni. Ihminen tekee elämässä virheitä, sattumalla on suuri rooli, etenkin jos synnyt köyhään yksinhuoltajan perheeseen jne.
Yleinen käsitys onkin, että huominen mahdollisuuksien tasa-arvo syntyy, kun pidetään parhaimman mukaan huolta lopputulemien oikeudenmukaisuudesta tänään.
Kuuntelin hämmentyneenä uuden valtiovarainministerin linjapuhetta viime sunnuntaina. Siinä mentiin talouspolitiikan osalta Kokoomuksesta oikealta ohi. Jopa kaikkien köyhän kurittajien esikuva Iiro Viinanen tuntui pelkältä nössöltä sosiaaliberaalilta amatööriltä Purraan puheeseen verrattuna.
Tuloerot ovat kasvaneet jyrkästi kaikkialla läntisen maailman maissa viimeiset vuosikymmenet, myös Suomessa. Nykyinen hallitus näyttää uskovan niin kutsuttuun ”trickle-down- teoriaan”: rikkaiden rikastumisen ajatellaan hyödyttävän myös köyhiä, kun rikkailta valuu tuloa alaspäin. Mikään empiirinen tutkimus ei tosin koskaan ole tätä erityisesti vahvistanut ja arkikokemuskin todistaa muuta.
Hallitusohjelma vaikuttaa kuitenkin lähtevän tästä valumisteoriasta. Ohjelma on tältä osin tylyä luettavaa, mikäli satut olemaan pienipalkkainen, vammainen, työtön, sairas tai maahanmuuttaja. Ensi kertaa mietitään jopa sitä voiko viimesijaisen toimentuloturvan, siis toimeentulotuen kokonaan evätä. Ei Kokoomus suotta halunnut itselleen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuutta.
Orpon & Purran hallitus on puhtaasti uusliberalistinen. Ensimmäinen Suomen toisen maailmansodan jälkeisessä historiassa. Valtio on – valtiovarainministeriä vapaasti siteeraten – paha, paha ja paha.
Hallitusohjelma uskoo markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Markkinafundamentalismin ehkä äärimmäisimmän teoreetikon Ayn Randin (nalle Wahlroosin suosikkiajattelija muuten) mukaan valtio tuhoaa vapauden. Riikka Purran sunnuntaisessa linjapuheessa olikin hätkähdyttävintä – ja yllättävintä – Purran valtioon kohdistama voimakas kritiikki.
Viimeistään 1960-luvun lopulta kaikki puolueet Suomessa ovat vannoneet – jos nyt ei aina hyvinvointivaltion – niin ainakin sellaisen hyvinvointiyhteiskunnan nimeen, jossa valtiolla ja ylipäänsä julkisella sektorilla on keskeinen rooli. On puhuttu kaikkien puolueiden ”sosiaalidemokratisoitumisesta.”
Nyt näyttää suunta muuttuneen.
Dejavu`na tuntui kuin Purralla olisi linjapuhetta laadittaessa ollut uusliberalismin ehkä keskeisimmän ideologin Friedrich Hayekin kirjoituksia nenänsä edessä. Riikka Purra kritisoi etenkin sosiaalidemokratiaa ja Hayek puolestaan näki, että nimenomaan sosiaalidemokratia tuhoaa vapauden. Itseasiassa Hayek näki sosiaalidemokratian peräti ensimmäisenä askeleena tiellä orjuuteen.
Kritisoin ennen muuta Riikka Purraa, koska Kokoomuksesta tiedämme, mitä odottaa. Kokoomuksen moraali, mitä köyhiin tulee, on parhaimmillaankin joustava, ja nyt jopa julma. Se nojaa hyväntekeväisyyteen. Eniten tympii sellainen liberaali kokoomuslainen, joka marssii mieluusti pride-kulkueessa, vannoo suvaitsevaisuuden nimiin ja nyrpistää selän takana nenää perussuomalaisille. Mutta kaikki käy, kunhan pääsee rakentamaan uutta luokkayhteiskuntaa.
Riikka Purraa kritisoin, koska ei niin kovin kauan sitten PS vielä oli – vähän havainnoijasta riippuen – poliittisesti keskellä tai Keskustapuoluetta jopa piirun verran vasemmalla. Ei ole enää. En kaipaa Eino Poutiaista mopon kanssa, en jälkiviisastelevaa Timo Soinia, mutta missä on edes se ”tannerilaisuus”, jota vielä vähän aikaan sitten jopa Jussi Halla-aho markkinoi.
Perussuomalaisissa puolueen ehdoton eliitti on huomattavasti oikeisto-vasemmisto ulottuvuudella oikeammalla kuin rivijäsenet ja puolueen äänestäjät keskimäärin. Itseasiassa eduskunnan oikeistolaisin kansanedustaja on Wille Rydman eikä Riikka Purra ole Willesta kaukana.
Hallituksen talousajattelua voi kutsua nimityksellä, jota joskus käytettiin Margaret Thatcherin oikeistolaisen hallituksen talouspolitiikasta: TINA eli There Is No Alternative. Pötyä! Aina on vaihtoehto. Ei taloustieteenkään alkuperäinen nimi suotta ollut poliittinen taloustiede. Vähintään vaihtoehto on siinä, leikataanko kaikkein köyhimmiltä ja samalla lasketaan palkallaan hyvin toimeentulevien verotusta vai kohdennetaanko säästöt sinne, missä eniten massia. Nykyhallitus vannoo valtiominimalismin nimeen, mutta ei toisaalta puutu eurollakaan esimerkiksi yritystukiin.
Pysyykö hallitus pystyssä?
Perinteisesti luotettavana pidetty hevosmiesten tietotoimisto (HTT) on sekin jo veikannut, että tulisin pätsi hallituksella on vasta vuoden tai kahden päästä. Rasismikohut eivät hallitusta kaada. Mutta PS:n yli 620 000:sta äänestäjästä edelleen huomattava osa tulee niistä ryhmistä, joihin hallituksen leikkauslista kipeimmin osuu. Eikä PS uusperinteisenä populistipuolueena kovin kauan 10% gallup-lukemia kestä. Tämän tietää myös pääministeri Orpo, joka yrittää saada hallituksen talouspoliittisen ohjelman keskeiset kohdat toteutettua mahdollisimman nopeasti.
Ehkä eniten hämmästyttää, miksi sosiaalisuudella ainakin joskus itseään markkinoinut KD on hallituksessa mukana. Riittääkö se, että Tapio Puolimatka pääsee asiantuntijana muutamaan työryhmään kuultavaksi eikä abortin saamista helpoteta ja homoja saa lätkiä edelleen Raamatulla päähän?
Vai ovatko kristillisdemokraatit jälleen lukeneet Raamattua kirjaimellisesti. Sanoohan Matteuskin (Matt 25:29): ”Jokaisella, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.”
Petteri Orpo totesi vuonna 2017 hyvin selkeästi, ettei Halla-ahon johtama PS voi olla Kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa, koska erilaiset arvot. Nähdäkseni PS:n arvot eivät ole millään lailla muuttuneet ja Orpo tiennyt tarkasti, millaisesta puolueesta kyse.
Kyse onkin siitä, että PS on siirtynyt myös talouspolitiikassa oikeaan laitaan laveaan. Kokoomus ja Petteri Orpo pääsevät nyt toteuttamaan Kokoomuksen märkää päiväunta heikentämällä työntekijöiden asemaa, heikentämällä pienituloisten palkansaajien asemaa ja heikentämällä radikaalisti kaikkein köyhimpien asemaa.
Ja juu! Olen pettynyt perussuomalaisiin. Siinä poliittisen nelikentän nurkassa, missä haparoiden ja huojuen seison, ei tällä hetkellä ole yhtään puoluetta, siis vasemmalla ja lievästi keskiviivan yläpuolella.
Nykyhallituksen slogan voisi hyvin olla: Hyvinvointivaltio alas, eriarvoisuus ylös ja julkiset palvelut ulos!
Yksityiset terveysjätit sivumennen esittivät hallitusneuvotteluissa 10 toivomusta ja saivat 11 läpi.
Poliittiselta kartalta puuttuu vasen yläkulma eli kansalliskonsevatiivinen vasemmisto ( https://yle.fi/a/3-10720174 ).
Tämä puuttuva pala ajaisi köyhien oikeuksia, mutta ei sortuisi viherliberaaliin hörhöilyyn.
Osaisiko joku selittää, miksi tämä osa puuttuu Suomen poliittiselta kartalta.
Jos ovat persut etääntyneet alkuperäisestä ”ideastaan”, niin tuntuvat muutkin puolueet olevan. Kokoomus ei ole neää ”koti, uskonto, isänmaa”, demarittuvat häärivän globaalien suurkapitalistien kanssa samoissa ”pippaloissakin”, vihreistä ei oikein ota selvää. Keskustakin tuntuu olevan hukanneen perinteisen maanviljelijän yrittäessään olla ”urbaalisulotteinen”.
Jarilta hyvä kysymys. Osaisiko joku selittää?
SMP ja myös Timo Soinin PS oli vielä jossain määrin ”vasemmistopuolue” ilman sosialismia. Yleensä äänestäjät vaihtavat puoluetta, mutta Vasemmistoliiton kohdalla puolue vaihtoi äänestäjät ja mentiin hyvin äärimmäiseen arvoliberaaliin nurkkaan. PS on ollut taitava luotaamaan yhteiskunnallisia pohjavirtoja ja ehkä on niin, että myös sen kannattajakunta on osin vaihtumassa ja vaihtunut. Ainakin mediaanitulo noussut sitten 2000-luvun alun lähiöpuolue PS:n. SDP:n Jutta Urpilainen toisti vielä 2010-luvun alussa useasti, että on voitava sanoa maahanmuuttajalle ”maassa maan tavalla” ilman pelkoa rasismisyytöksistä. Tarpeeksi kauas kun mennään Santeri Alkion ajattelu oli epäilemättä köyhien asiaa ajavaa ilman sosialismia.
Paasikivestä sanottiin joskus, että tämä oli ”aina aamulla samaa mieltä kuin hänen edellisyönään lukemansa kirja.” Mielipiteet ja näkemykset saattoivat muuttua nopeastikin. Olen ollut tunnistavinani itsessäni saman piirteen. Mutta politiikan osalta se on voinut johtua siitäkin, että Suomessa ei ole enää aikoihin ollut puoluetta, joka ”ajaisi köyhien oikeuksia, mutta ei sortuisi viherliberaaliin hörhöilyyn,” kuten Jari H. osuvasti kirjoitti.
Harmi vaan, että Suomessa äärimmäinen polarisaatio vain vahvistuu. Keskitietä ei näytä olevan. Ollaanko siirrytty aikaan jossa kuuluu – George Orwellia muistinvaraisesti siteeraten – ”myöhempien aikojen heimoyhteiskunnan rummunpärinä.”
Jukalta hyvä kommentti. Keskeinen yhteiskunnan pohjavirta viimeiset kymmenen – kaksikymmentä vuotta on ollut arvoliberaali, ollaan sitten oikealla tai vasemmalla. Arvokonservatiivisuus näyttää paaluttaneen paikkansa valitettavasti yhä tukevammin poliittiseen oikeistoon. Ei hyvä!
Jari: Tuollaista palaa ei loogisesti ajatellen voisi olla olemassakaan. Tai ainakin sinun pitäisi ensin selittää, mitä tarkoitat ”viherliberaalilla hörhöilyllä”.
Oikeistokonservatiivisella hörhöilyllä on toki jo oma puolueensa, ihan hallituksessa asti. Tämän puolueen riveissä on rikossyytteitäkin saaneita edustajia enemmän kuin missään muussa puolueessa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008519965.html).
Mutta sinulle ”hörhöily” tarkoittaa varmaan enempi luonnonsuojelua kuin väkivaltaista käytöstä tai lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia? Minä puolestani julistaudun ihan mielelläni hörhöksi, jos sillä tarkoitetaan sitä, ettei minun tarvitse suhtautua aggressiivisesti lähimmäisiini tai olla pedofiili.
Seija R,
On ihan loogisesti mahdollista, että köyhän aisaa ajaa ryhmä, joka ei kiellä perinteistä moraalia – sitä että on oikea ja väärä – ja tunnustaa biologiset tosiasiat sukupuolesta.
”Hörhöily” tarkoittaa esim. lapsikauppaa, jossa ostetaan lapsia sijaissynnyttäjiltä. Se tarkoittaa myös huumeiden käytön hyväksymistä ja edistämistä (kahden puolueen ohjelmassa), myös sairaiden ja vammaisten tappamisen (armomurhat) voi hyvin laskea hörhöilyksi, ellei halua käyttää jyrkempää termiä. Ja, ihan totta, on oikeistolaista konservatiivihörhöilyä kuten rasismi, ääriateismi, rahan palvonta jne.
Niin, ne biologiset asiat sukupuolesta eivät aina mene KD-puolueen käsikirjan mukaan: https://yle.fi/a/74-20044664 .
Lapsikaupasta haluaisin vähän enemmän tietoa. Kovin yleistä se ei liene? Omassa lähipiirissäni lesboparien lapset on kyllä hankittu ihan ilman mitään kauppaa, mutta ehkä sinä voit kertoa jotakin, mitä en tiedä.
Huumehörhöjä ei ole yhtään lähipiirissäni. Ehkä voit kertoa tästäkin enemmän.
On vääryydellä valta,
se kasvaa taivaaseen,
se ilkkuu kaikkialta,
vie meidät valheeseen.
Niin moni taistelutta
väistyy ja vaikenee,
ei Herran oikeutta
tunnusta eikä tee.
Me saalistajat loimme,
maailman julman lain -,
nyt vaurautta voimme,
me koota vuorittain.
Lain voima, oikeuskin,
vain meille suoja on,
vaan köyhä muuta tuskin,
kuin rotta arvoton.
Taitaa olla niin, että olemme itse syypäitä tilanteeseen. Olemme olleet ”uskossa”, että talous kasvaa loputtomiin, että luontoa voi riistää loputtomiin ja ”ja köyhät ovat aina keskuudessamme”.
Siionin virsi 54. Myös virsikirjassa on ollut samaa aihetta käsittelevä virsi, mutta uudistuksessa poistettu.
Vaikka talous ei kasvaisikaan loputtomiin, se ei ole syy jakaa kakku uudelleen niin, että vähäosaisimmat saavat entistä vähemmän ja hyvätuloiset entistä enemmän.
Kirjoitinko niin ? Tarkoitus oli päinvastainen. Uudelleen ? Kakkuhan on aina jaettu enemmän tai vähemmän epäoikeudenmukaisesti. Miltä puolelta asiaa katsoo. Suomalaiset ovat vaurastuneet viime vuosina, jonka äänestystuloskin kertoo. Ja vaikkapa se, että yhä nuoremmat alkavat sijoittaa. Haaveillaan ajasta, jolloin työtä ei enää tarvitsisi tehdä. Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa.
Ihan vain selvyyden vuoksi kerrottakoon, että kommentissani oleva sana VIHERKATTO, tarkoittaa nurmea, joka kasvaa haudan päällä. Se on köyhän miehen viherkatto.
Millainen olisi toinen vaihtoehto, jolla saisimme julkisen talouden kuntoon? Onko teillä jotain tietoa? Minä vaan kyselen tässä, kun en kovin paljoa ole asiaa seurannut.
Kun perussuomalaisilla taipumus nähdä maahanmuuttajat syyllisinä kaikkeen maan ja taivaan väliltä, Kokoomus pistää vielä paremmaksi: julkisen talouden tasapainottamiseksi resepti on aina sama: tehdään köyhistä vielä köyhempiä. Jo kuukausia ennen vaaleja oli nähtävissä, että ilmatila oli Kokoomuksen hallussa. Se rummutti kaikin mahdollisin keinoin ei ole vaihtoehtoa-politiikkaansa.
Mitä Kokoomuksen talous- ja työllisyyspolitiikka käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa hyvinvointivaltion alasajoa ja palkansaajien aseman rajua heikentämistä.
Sosiaaliturvaa heikennetään merkittävästi. Samoin sosiaali- ja terveyspalveluja. Lakko-oikeutta rajoitetaan. Irtisanomissuojaa heikennetään. Samalla hyvätuloisten verotusta kevennetään. Fiskaalinen tasapaino saavutetaan – hetkellisesti – myymällä valtion omaisuutta 4 miljardilla.
En tarkoita sitä, etteikö valtion tehtävistä voisi leikata tarpeettomia rönsyjä pois. On totta, että julkinen sektori huudetaan apuun nykyään kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Mutta pitääkö tasapainoa hakea kurittamalla julmasti niitä, joilla jo ennestään on kaikkein vähiten? Ei pidä. Kristillistä se ei ainakaan ole.
Pekka, olet oikeassa.
Kieltämättä jtokut hallituksen esitykset hiukan huolestuttavat. Mutta niinhän se lienee, että kun ei oteta suuretiu uutta velkaa, kaikille ei voi yhä enenevästi jakaa. En edellisen hallituksenkaan kaikista poliittisista prioriteeteista aivan vakuuttunut ole ollut. Oppositio (jo määritelmänsäkin mukaisesti) arvostelee ”kaikkea liikkuvaa”. Olisi helppoa luvata kaikille ”yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista” ja unohtaa se, että tulevat sukupolvet sitten joutuvat tekemään entistä kiusallisemmat sääästöpäätökset. Tämä siis yleisen tason kommenttina – en ala valtion budjetusta väittelemään, enkä siitä mitkä vähennykset tai budjettirajoitukset olisivat perustellumpia jai/ja eettisesti kelvollisempia.
Kaikki vakuuttavat ”vastuullisuuttaan” – vaan kenelle sitä ollaan tai ollaan olevinaan vastuullisa, on oma ja joskus hämäräkin pohteensa. ”Vastuullisuus” ilman tarkempaa määrittelyä on sekin jonkinlaista ”hömppäpuhetta” – jopa polulismia.
Oma näkemykseni on, että velanotto(vauhti) on ollut liiallista. Se ei tarkoita tietenkään, että kaikki olisi mennyt ns. kankkulan kaivoon mutta ainakin globaali suurpääoma on saanut paitsi varallisuutta myös valtaa: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat; ja myös: kenen lauluja laulat, sen leipää saat kenties syötäväksi. Aivan outoa puhetta on kuulunut, jopa ettei velkaa tarvitsi oikeastaan edes maksaa takaisin. Ehkäpä velan takasinmaksussa jatkossa riittääkin se, että ”laulaa oikeita lauluja”?
Rasismi taas on oma lukunsa. Rasismi tirtenkin on väärin mutta rasismidiskurssit alkavat mdiassa olla sitä luokkaa, että alkaa tulla sellainen ”EVVK”-fiilis, tympääntyminen aiheeseen. Toisinaan, kun joku aihe valtaa median huomion voi miettiä sitäkin pelkoa, että jotain oleellista jää median käsittelyn ulkopuolelle. En tarkoita ns. salaliittospekulaatioita, joita ns. laatumedia toisinaan itsekin tuntuu elättelevän, toisaalta moitiskellessansa muita.
On puhtaasti poliittinen valinta, mistä leikataan ja mistä ei. Tämä hallitus valinnut kohteeksi kaikkein köyhimmät. Se on paradoksaalista siltäkin osin, että mitä pienituloisempi olet, sitä tarkemmin joka sentti menee päivittäiseen kulutukseen eli lisää kokonaiskysyntää..
No, keynesiläisyyden rippeetkin tämä hallitus on heittänyt roskakoriin ja talousresepti on haettu suoraan ”Chicagon pojilta.” Siis markkinafundamentalisteilta. Oma lukunsa on, mitä tarkoittaa Purran markkinoima ”fiskaalinen konservatiivisuus,” mutta siitä toiste.
Onko puhtaasti poliittinen valinta? Eikö ole merkitystä sillä, minkä verran on rahaa käytettävissä? Lapsuuden kodistani sain opin, että eletään varojen mukaan. Suomi ei sitä ole tehnyt. Paikallisessa valtamediassa oli taannoin juttu nuoresta, fyysisesti terveestä miehestä, jota ei vaan huvittanut mennä töihin ja tämän yhteiskuntamme teki mahdolliseksi. Jos veroprosenttini vielä tästä nousee, niin alan tulla samoihin aatoksiin, ei oikein huvittaisi mennä töihin.
Löysää puhetta Petteri. Et sinä vaihtaisi 500e nettoansioihin/kk vaikka veroprosenttisi miten nousisi. Säännöllisin väliajoin lähinnä Iltalehti muistaa nostaa otsikoihin saman kaverin, joka markkinoi ideologista työtä tekemättömyyttä.
Yleensä hyvätuloisilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten niukalla toimeentulolla on tultava toimeen, jos toimeentulotuella tai työmarkkinatuella.
Hyvä- ja suurituloisten verokertymät yhteensä eivät riitä velkojen maksuun. Keskiluokkaiset tulot ja pientuloiset ovat aivan eri suuruusluokan vero-rahamäärä, josta saa kasaan rahaa velkojen maksuun, velkojen, joiden korkomenot pelkästään ovat 4 mrd vuodessa.
Kun kaikilta peritään lisää veroja, suurtuloisilta enemmän, niinkuin progressiokin sen hoitaa, niin saadaan suuri os tuosta 6 mrdin tavoitteesta.
En tiedä kun en ole seurannut, mutta onko vieläkin mahdollista maksaa huonosti pärjäävän yrityksen johtajalle tai johtajille ennenaikaista vanhuuseläkettä mikä tulee maksuun tietyssä iässä.
Näin vielä jäljellä olevaa varallisuutta siirrettäisiin hohdokkaimpiin taskuihin ennen madonlukujen julkiseksi tuloa, ja päätymistä pesänjakajan vaivoiksi selvityksessä.
Vihreiden entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi jossain puheessaan, kuinka hän muistaa 1990-luvulta hetken, jolloin koulussa piti pyyhekumit leikata kahtia, jotta niitä olisi kaikille riittänyt. Hänen johtopäätöksensä tästä oli, että koulut ja koulutus tarvitsevat lisää rahaa. Jostain syystä hänen mieleensä ei juolahtanut, että julkista taloutta ei kannattaisi päästää siihen jamaan, että pyyhekumia joudutaan pilkkomaan ja että kannattaisi ennakoida, että tällainen tilanne vältettäisiin.
Suomi on vuodesta 2008 tehnyt alijäämäisiä budjetteja eli siis ottanut velkaa ja elänyt yli varojensa. Nyt on syntynyt hallitus, joka haluaa tehdä korjausliikkeen tässä suhteessa ja tehdä asiat toisin, kuin mitä tähän mennessä on tehty.
Jos nykyinen hallitus olisi jatkanut edeltäjänsä tietä eli yli varojensa elämistä, ei tätäkään blogia todennäköisesti olisi kirjoitettu. Jostain syystä blogistin kritiikin kohde on kuitenkin nykyinen hallitus, eivätkä ne viimeisen 15 vuoden hallitukset, jotka maamme ovat tähän tilanteenseen tuoneet.
En todellisuudessa osaa sanoa, mikä olisi oikeudenmukaisin tapa toteuttaa tuo korjausliike. Todennäköisesti on kuitenkin niin, että tämän kokoinen kansantalous ei kykene ylläpitämään sitä hyvinvoinnin tasoa, mihin tähän asti on totuttu. Jos kykenisi, niin ei oltaisi tässä jamassa. Ja väestön ikääntyessä tilanne vain huononee. Joten joutunemme peruuttamaan hyvinvointimme tasossa muutaman vuoden tai vuosikymmenen.
Kiitos Pentti kommentista. Hyvin on mennyt Kokoomuksen propaganda läpi!
Aivan varmasti oikeudenmukaisin tapa tasapainottaa valtion budjettia ei ole se, mikä nykyisellä hallituksella tähtäimessä. Mitä ”kristillistä” hallituksen ohjelmassa on? Maahanmuuttoa voi kritisoida monelta osin ihan perustellusti, mutta esimerkiksi ns. paperittomien jättäminen vaille tarpeellista terveydenhoitoa on julmaa.
Yhtä julmaa on tasapainottaa valtion tulo- ja menoarviota ottamalla sieltä, missä vähiten on ja vieläpä ottamalla suhteellisesti eniten juuri sieltä. Lisäksi eri mekanismein hallitusohjelma takaa hyvätuloisille miljardien verohelpotukset.
Mitä kristillistä tässä on? Ei mitään.
Kristityn sydän on yleensäkin kova kuin kivi, mutta saattaa joskus sulaa ja kääntyä. Kokoomuskristityllä paksu lompakko on se, joka viimeksi avautuu, jos milloinkaan.
Lisäksi hallitus puuhaa merkittäviä työelämä”uudistuksia.” Niissä ideologiset tavoitteet tulevat esiin jos mahdollista vieläkin kirkkaammin. Irtisanomissuojaa heikennetään, lakko-oikeutta (kaikkein perustavinta työntekijän oikeutta) rajoitetaan merkittävästi ja työttömyysturvaa heikennetään rajusti.
Parasta mitä Suomelle ja suomalaisille voi tapahtua on, että tämä Suomen historian puhtaasti uusliberalistisin, oikeistolaisin ja julmin hallitus kaatuu mahdollisimman nopeasti.
Reunahuomiona vielä: nyt nähtiin Kristillisdemokraattien ”sosiaalisuus”. Raamattua hoetaan kurkku suorana jae jakeelta, mutta samalla tehdään niin epäinhimillistä politiikkaa, että siitä kaikenlainen vanhurskaus on mahdollisimman kaukana.
Mitä jos pantaisiin harmaa-talous ja veronkierto veroparatiiseineen kuriin?
Kiitos, Kari-Matti! Olin Oulussa, kun luin blogisi, ja nyt Helsingissä kommentoin sitä. Osut ydinongelmiin kuvatessasi Orpon hallituksen tavoitteita.
Moni pienituloisista ystävistäni on jo ynnnännyt, mitä erityisesti asumistuen – yleisen ja opiskelijain – leikkauksista seuraa. Helsinki on tunnetusti kallis asua.
Itse pääsen – miltei – kuin koira veräjästä, vaikka en ole mitenkään hyvätuloinen: eläke parisataa yli miesten keskimääräisen eläkkeen. Osuu vain lääkkeiden alvin korottaminen – ellei eläkeindeksiä ryhdytä ropeloimaan.
Tuloraja maksumieheksi joutumisessa on siis alhaalla.
Kiitos Jorma. Nykyhallitus lähtee liikkeelle täysin uusliberalistisella opilla. Ay-liikkeen heikentäminen, julkisen sektorin kutistaminen, tuloveroalennukset ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä työttömyys- ja sosiaaliturvan rajut leikkaukset.
Tavoite on lisätä työllisyyttä. Kyseistä keinovalikoimaa on kokeiltu monessa maassa eikä se ole toiminut missään. Ruotsissa Reinfeldtin hallituksen resepti oli edellä mainittu ja tulos pyöreä nolla. Ellei lasketa sitä, että ennestään vähävaraiset köyhtyivät lisää ja selkeästi sairaita ihmisiä pakotettiin työnhakuun.
Kokoomukselta tätä oli lupa odottaa, mutta – ainakin itselleni – oli yllätys, että PS lähti täysin rinnoin tähän markkinafundamentalismiin mukaan. Kristillisistä parempi olla julkisesti sanomatta mitään, paitsi että: meillä on maatalousministeri, joka kieltää evoluution, mutta jonka toimialaan kuuluvat lintuinfluenssamutaatiot.
Arvioni on, että PS:n motiivit ovat kahdenlaiset. Puolue liukui jo Jussi Halla-ahon aikana talous- ja sosiaalipolitiikassa oikealle, eikä sille ollut vaikeaa hyväksyä kokoomuksen tarjoamia lääkkeitä. Mutta tärkeämpää sille oli saada maahanmuuttoa koskevat tavoitteensa hallitusohjelmaan. Se kävi koomuksen kanssa kauppaa: tuemme markkinafundamentalisia ihan viimeisen päälle, kun saamme kirjoittaa hallituksen maahanmuuttotavoitteet.
Minusta PS:n puoluekokouksessa pidetty aamuhartaus oli suorastaan irvokas, kun samassa kokouksessa Riikka Purra latasi jyrkän, vähävaraisia, sairaita, työttömiä, opiskelijoita ja ylipäänsä heikossa asemassa olevia lähimmäisiämme kurittavan ohjelman.
Sen verran tarkennan tuota varsinaista blogitekstiä, että kyllä PS on, jos ei nyt puolueena varsinaisesti rasistinen, silti tehnyt rasistisesta kielenkäytöstä etenkin kunnanvaltuutettujen tasolla ja rivijäsenten parissa hyväksyttyä.
On makuasia kumpaan puolueeseen määre ”kristillissosiaalinen” sopii huonommin, perussuomalaisiin vai kristillisdemokraatteihin, mutta ainakin PS:n puolueohjelmassa se lukee edelleen.
Orpo kokeneena poliitikkona tietää, että talous-ja sosiaalipoliittisilla ”uudistuksilla” kiire. Veikkaan, että vuoden kahden sisään PS:n gallup-lukemat laskevat jyrkästi. Puolueena se on taitava syväluotaamaan uusia yhteiskunnallisia pohjavirtoja ja kannattajakunta ei tietenkään ole enää pienviljelijöitä tms. vaan hyvin toimeentulevia palkansaajia ja pien- ja keskisuuria yrittäjiä. Mutta kyllä 620 000 äänestäjään helposti kolmasosa sellaisiakin sisältyy, joihin leikkaukset koskevat kipeimmin.
Vain hallituksessa mukana oleva puolue kykenee oikeasti vaikuttamaan asioihin. Miksi siis KD ei olisi hallituksessa mukana, kun se siinä kykenee kuitenkin tekemään juuri sitä, jonka tähden se on olemassa.
”tekemään juuri sitä, jonka tähden se on olemassa”
Mitä KD siis tekee hallituksessa? On osallisena markkinafundamentalistisessa politiikassa, joka kurittaa taloudellisesti vähäosaisia lähimmäisiämme, mutta jättää hyvin toimeentulevat rauhaan ja jopa omin päätöksin suosii kaikkein parhaiten pärjääviä.
Tätäkö varten KD on olemassa??
Pekka: Jos luet rinnakkain nykyisen hallituksen ohjelmaa ja KD-puolueen periaateohjelmaa (https://www.kd.fi/tutustu/ohjelmat/periaateohjelma/ ), niin yhtymäkohtia on todella vaikea löytää. Mutta jos KD-puolueelle ”kaikki käy”, niin olkoon niin.
Minua raastaa se, että luultavasti aika iso osa suomalaisista pitää KD-puoluetta ja sen varsin paljon julkisuudessa esiintyneitä edustajia Suomen ev.lut. kirkon edustajina. Toki he mielellään Raamattua siellä täällä heiluttavina haluavat antaakin sen kuvan suomalaiselle yhteiskunnalle, että kaikki raamatuntuntemus ja -tietämys on heidän puolueensa käsissä.
Mutta se on vähän sama asia, kuin uskoisimme, että isänmaamme Suomen rakastaminen edellyttäisi jonkinlaisten lippujen heiluttamista turuilla ja toreilla.