Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe on saanut jälleen ansaitusti kiitosta. Monet ovat sitä jo analysoineet, enkä tahdo toistaa jo sanottua. Yhteisen hyvän tavoittelu on puheen läpi kulkeva teema.
_ _ _
”Tarvitaan enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeampien arvojen edessä.” (F.E. Sillanpää)
Hyvään puheeseen kuuluu kirjallinen lainaus, ikään kuin saarnatekstiksi. Tällä kerralla se oli Suomen ainoalta kirjallisuuden nobelistilta, hämeenkyröläisen maaseutuelämän kuvaajalta, Frans Emil Sillanpäältä (1888-1964). Hänen ansionsa ovat todellisia, kuten romaanien Nuorena nukkunut (1931) ja Ihmiset Suviyössä (1934) vastaanotto osoittaa. Silti Sillanpään voittoa Nobel-äänestyksessä talvisodan alla 1939 selittää osaltaan Suomeen kohdistunut kansainvälinen myötätunto. Toiseksi jäänyt Hermann Hesse sai oman Nobelinsa heti sodan jälkeen 1946.
_ _ _
Sillanpää, kuten kukaan muukaan ei tiennyt Hitlerin ja Stalinin – tai ulkoministeriensä Molotovin ja Ribbentropin – hyökkäämättömyyssopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta (23. elokuuta 1939), jossa diktaattorit sopivat etupiireistä. Diktaattorit loukkasivat röyhkeästi suvereenien valtioiden itsemääräämisoikeutta ja sopivat niiden kohtaloista keskenään. Suomi oli tullut jaossa Stalinille, mutta Suomi pani sitkeästi vastaan. Stalinin ei onnistunut vallata Suomea.
Saksa oli jo tätä ennen käyttänyt voimapolitiikkaa riistääkseen alueita muilta mailta. Münchenin sopimuksessa syyskuussa 1938 Hitler oli saanut Euroopan päämiehet uhkailuillaan suostumaan Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittämiseen Saksan valtakuntaan. Itävallan Anschluss oli tapahtunut jo aiemmin.
_ _ _
Mieliin on piirtynyt kuva Englannin pääministeristä Neville Chamberlainesta, joka palattuaan Münchenin kokouksesta heiluttaa päänsä yläpuolella rauhansopimusta Saksan kanssa ja kuuluttaa: ”Peace for Our Time – Rauha meidän aikanamme”.
Vanha ja sairas Chamberlain muistetaan heikkotahtoisena toiveajattelijana, joka antoi röyhkeimmän osapuolen päättää asioista toisten yli. Hitler käytti muiden rauhantahtoisuutta taivutellakseen ne sopeutumaan tahtoonsa.
Näihin asioihin Tasavallan presidentti viittasi puheessaan: ”Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.”
Ja edelleen: ”Toivoa on syytä pitää yllä, mutta pelkkään toiveajatteluun ei pidä sortua… kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla.”
Pehmeys ei ole oikea tapa vastata kovuuteen.
_ _ _
Sillanpää kirjoitti lokakuussa 1939 sanat marssilauluun kannustaakseen asevelvollisia ylimääräisiin harjoituksiin:
Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.
Sama kaiku on askelten,
kyllä vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan
isät katsovat poikiaan.
Sotaan ja puolustustaisteluun valmistautuminen oli yhteinen asia aina Hangosta Petsamoon. Asian polttavuutta osoittaa jälkikäteen, että niin Hanko kuin Petsamokin päätyivät Neuvostoliitolle, Petsamo pieneltä osin Moskovan rauhassa 1940 ja lopullisesti Moskovan välirauhassa 1944. Hankoniemi tuli Neuvostoliitolle vuokra-alueena sotilastukikohdaksi 1940-41.
_ _ _
Presidentti muistuttaa tämän päivän keinoista etsiä kansainvälistä tasapainoa:
”Viime kädessä maltti, vastuullisuus ja dialogi ovat ainoat tiet eteenpäin … Suomen osalta tilanne on mielestäni selvä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.”
Dialogi, vakaus, maltti. Näin presidentti on toiminut itse edistäessään kansainvälisiä suhteita. Maailma voi hyvinkin olla valmis 2025 etsimään yhdessä sitä Helsingin henkeä, joka liennytti Kylmän sodan jännitteitä Euroopan Turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa Finlandia-talossa 50 vuotta aiemmin.
_ _ _
Pandemiasta ja suurvaltapolitiikasta presidentti tulee puheensa kolmannessa osassa lähemmäs nuorison kysymyksiä, ilmastonmuutosta, lajikatoa, velkaantumista sekä nuorten kasvavaa pahoinvointia.
”Jos olet paljon saanut, et voi jättää vähän. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden katoaminen tai materiaalinen, rahallinen velkaantuminen kertovat elämisestämme tulevaisuuden kustannuksella. Sellainen ei voi olla meidän sukupolviemme testamentti. Muutetaan sitä. … (nuorten) Kasvava pahoinvointi, kunnon rapistuminen ja koulutustason pysähtyminen ovat huolestuttavia merkkejä.”
_ _ _
Presidentti Niinistölle ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen ovat henkilökohtaisesti tärkeitä asioita eivätkä vain kädenojennus nuorille.
Suomen suurin kansallispuisto, noin 2550 neliökilometrin laajuinen UKK-puisto, perustettiin 1983 Sodankylän, Savukosken ja Inarin kuntien alueelle sekä nimettiin edellisen presidentin Urho Kekkosen mukaan. Etelä-Suomessa vanhojen metsien suojelulle on polttava tarve. Presidentin huoli luontokadosta antanee tukea uusien suojelualueiden perustamiselle?
Presidentti päättää puheensa kiitoksiin jo etukäteen siitä, että tänä vuonna on ”enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä”. Korkeimpiin arvoihin kuuluu myös puheen lopussa toivotus: ”Jumalan siunausta.”
