Kotimaa-lehti kysyi kirkolliskokousvaaliehdokkaiden mielipiteitä eräisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kyselyn vastaukset osoittavat, miten vaikeata on muuttaa mitään. Se ei toki päde vain kirkossa vaan yleisemmin yhteiskunnassa. Ehkä uudistuksia vielä toivotaan, mutta muutoksia vastustetaan laajasti.
Se tarkoittaa, ettei synny päätöksiä, eikä toimintatapoja ei voida muuttaa ennakoivasti, vaan muutokset tapahtuvat ajan myötä pakolla. Usein muutokset voitaisiin tehdä suunnitelmallisemmin ja fiksummin silloin, kun ei vielä ole pakko.
Murrosten läpi eläviä yrityksiä tuo ei koske; ne kykenevät nopeisiinkin muutoksiin. Ne yritykset säilyvät, jotka osaavat ja uskaltavat muuttua.
”Vain se, mikä muuttuu, voi säilyä”, kirjoitti Emmi Itäranta Teemestarin kirjassaan kiinalaista ajattelijaa lainaten.
Miksi sitten kirkossa pitäisi tehdä muutoksia, vaikka suuri osa jäseniä ei sitä tunnu haluavan? Eikö kannatusta vaaleissakin saisi paremmin, kun lupaisi vastustaa muutoksia. Mutta se ei minusta olisi oikein.
Ympäristö ja olosuhteet, joissa elämme muuttuvat joka tapauksessa. Tietomäärämme on lisääntynyt ja tiede tuo koko ajan uutta tietoa. Maailma muuttuu, Eskoseni, totesi Topias Aleksis Kiven Nummisuutareissa jo 1800-luvun puolivälissä.
Maailma muuttuu. Ihmisten elintavat, tietomäärä ja ajattelu, kieli ja tavat harjoittaa hengellistä elämääkin muuttuvat.
Vähittäistä muutosta ei ehkä sillä hetkellä huomata, mutta jos nyt katsomme muutamia vuosia tai vuosikymmeniä taaksepäin, ero on iso.
Kristinuskossa ei ole kysymys vanha säilyttämisestä tai jonkin vielä vanhemman palauttamisesta, vaan ikiaikaisen uskon soveltamisesta nykyaikaan, kunkin ajan ihmisten elämään.
Meidän on kysyttävä, mitä kristinuskon sanoma tarkoittaa tänään?
Tähän sanotaan, että Raamattu on perusta, joka ei muutu. Raamattua on kuitenkin eri aikoina tulkittu eri tavoin, eikä ole vain yhtä oikeaa alkuperäistä tulkintaa siitä. Kukin aika tekee oman tulkintansa sen hetkisen tietonsa ja käsityksensä perusteella. Olemme sillä samalla etsijän tiellä, jolla esi-isämme ovat olleet.
Ja rukoilemme, että Jumala siinä meitä auttaisi.
Tässä on kai se oleellinen kysymys: Haluammeko olla Raamatun opettamia opetuslapsia vai mestareita, jotka käytämme Raamattua omien ajatustemme tukijana.
Markku: ”Kukin aika tekee oman tulkintansa sen hetkisen tietonsa ja käsityksensä perusteella.”
Totuus on alati muuttuvaa tietoa.
Ei Raamatun totuus tee siinä mitään poikkeusta.
”tavat harjoittaa hengellistä elämääkin muuttuvat.”
Näin on. Uskon sisältö vain ei muutu. Jumalan Sana on sama eilen, tänään ja iankakkisesti.
Kamerunissa uudistus on samaa kuin kristinuskon mukainen elämä ja kulttuuri.
Taantuneisuus on vanhojen heimouskontojen käsityksissä pitäytymistä.
Coletten kanssa saimme olla mukana tapahtumien keskellä missä kristinusko meni eteenpäin jättiaskelin.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten noin 1/4 väestöstä oli muslimeja, 1/4 katolisia, 1/4 protestantteja ja 1/4 perinteisten heimouskontojen kannattajia.
Nykyisin väestö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja kristittyjen osuus vielä suhteessa parantunut. Nykyisin noin 72% väestöstä on kristittyjä, vajaa 20 % on muslimeja ja vajaa 10 % on perinteisten heimouskontojen kannattajia.
Colette on elänyt suurimman osan tuota aikaa maassa aina vuoteen 2007, minä lyhyemmän aikaa, mutta olin mukana kirjailijoitten kokoontumisissa, näytelmiä tekevien kanssa, raamatun kääntäjien parissa jne. .
Sain iloita siitä miten evankeliumi näkyi koko kansan uudistumisena.
Roto: ”Coletten kanssa saimme olla mukana tapahtumien keskellä missä kristinusko meni eteenpäin jättiaskelin.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten noin 1/4 väestöstä oli muslimeja, 1/4 katolisia, 1/4 protestantteja ja 1/4 perinteisten heimouskontojen kannattajia.
Nykyisin väestö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja kristittyjen osuus vielä suhteessa parantunut. Nykyisin noin 72% väestöstä on kristittyjä, vajaa 20 % on muslimeja ja vajaa 10 % on perinteisten heimouskontojen kannattajia. ”
Millä perusteella joku uskonto on toista uskontoa parempi tai oikeampi? Molemmathan ovat USKONTOJA, jotka eivät siis ole, eivätkä sisällä tosiasioilla perusteltavissa olevaa tietoa. Perinteinen heimouskonto on näin ollen ihan yhtä uskottava uskonto kuin kristinusko tai hindulaisuus tai mikä muu uskonto tahansa.
Onko joku itseisarvo sillä, mikä uskonto on suurin, mahtavin, paras ja ainoa oikea? Kilpailevatko uskonnot keskenään suurudesta ja kannattajiensa määrässä? Pitäisikö kristinusko valita omakseen, tai kääntyä siihen vain siksi, että se on siihen uskovalle armoa ja epämääräisiä taivaan iloja lupaava, siis (ainoa?) ihmisen OMAA ETUA TAVOITTELEVA uskonto. Vai onko se juuri siksi niin suosittu.
Voi olla, että kristinusko lisääntyy ja voi hyvin kehittymättömissä ja alikehittyneissä Afrikan valtioissa, joissa ihmisiä on helppo manipuloida uskomaan ikuisiin taivaallisiin iloihin, mutta sivistyneessä Euroopassa uskonnollisuus kuitenkin vähenee ja sekularisaatio lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla uusien sukupolvien myötä.
Kimmo
1. Kulttuurin kehittyneisyydestä
Kulttuurinen ylimielisyytesi pitää eurooppalaista kulttuuria ”kehittyneempänä” kuin aferikkalaista. Afrikassa eläneenä voin todeta että afrikkalainen käyttäytyminen on paljon sivistyneempää kuin eurooppalaisten tyly tapa jättää toinen toisensa huomiotta.
Tekniikassa toki eurooppalaiset ovat edellä, mutta en pidä sitä sydämen sivistyksen mittarina.
2. Jokainen uskonto on ainutlaatuinen. Niihin sisältyy koko kulttuurin syvin olemus. Uskonto on jokaisen kulttuurin sydän. Mitä sydämessä on sisällä se heijastuu kaikkeen muuhun käyttäytymiseen.
3. Kristinuskon ainutlaatuisuus on siinä että Jumala itse toimii kirkossaan ja kirkkonsa välityksellä luomiensa ihmisten ja koko luomakunnan hyväksi. Tämä Jumalan aktiivisuus on kristinuskon todellinen olemus. Evankeliumi on voimallinen, koska Jumala on väkevä. Kristinusko elää koska Jumala elää. Kristus vaikuttaa omiensa elämässä.
Roto: ”Jokainen uskonto on ainutlaatuinen. Niihin sisältyy koko kulttuurin syvin olemus. Uskonto on jokaisen kulttuurin sydän. Mitä sydämessä on sisällä se heijastuu kaikkeen muuhun käyttäytymiseen.”
Miksi ihmeessä sitten kristilliset lähetystyöntekijät yrittävät käännyttää sivistyneitä afrikkalaisia pois oman kulttuurinsa syvimmästä ominaisuudesta, sen sydämestä – perinteisistä heimouskonnoistaan? Ja pitävät oman sivistymättömästä Euroopasta peräisin olevan kristinuskon leviämistä afrikkalaisen kulttuurin ja sydämen sivistyksen keskuuteen suurena voittona ja sankaritekona? En ymmärrä.
Roto: ”Kristinuskon ainutlaatuisuus on siinä että Jumala itse toimii kirkossaan ja kirkkonsa välityksellä luomiensa ihmisten ja koko luomakunnan hyväksi. Tämä Jumalan aktiivisuus on kristinuskon todellinen olemus. Evankeliumi on voimallinen, koska Jumala on väkevä. Kristinusko elää koska Jumala elää. Kristus vaikuttaa omiensa elämässä.”
Tuo nyt on juuri sitä niin tyypillistä uskontojargonia, missä ei ole päätä eikä häntää. Näin voi ihan mitä uskontoa tahansa tunnustava väittää omasta uskonnostaan ja jumalistaan, tarvitsematta mitenkään perustella väitteitään tosiasioilla. Ja kaikkien väitteet ovat joko yhtä tosia tai yhtä paikkansa pitämättömiä. Ei todellakaan vakuuta ketään yhtään mistään.
Kuten edellä totesit: ”Jokainen uskonto on ainutlaatuinen. Niihin sisältyy koko kulttuurin syvin olemus. Uskonto on jokaisen kulttuurin sydän. Mitä sydämessä on sisällä se heijastuu kaikkeen muuhun käyttäytymiseen.”
Miksi siis kristinuskon pitäisi syrjäyttää muut uskonnot ja niiden ohella kulttuurit, joiden sydämiä ne ovat? Vain siksikö, kun kristityt USKOVAT ja haluavat niin?
Varkauen srk on tarttunut härkää sarvista ja ryhtynyt tuumasta toimeen.
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/varkauden-seurakunta-kampanjoi-kuukauden-ajan-mtv3lla/
”Onko joku itseisarvo sillä, mikä uskonto on suurin, mahtavin, paras ja ainoa oikea? ”
Islamilaisista maista pakenee satoja tuhansia ihmisiä kristittyihin maihin pyytäen turvapaikkaa. Sen sijaan kristillisistä maista ei pakene ainuttakaan islamilaisiin maihin. Ehkä tämä riittää kaltaisellesi agnostikolle siitä mikä uskonto on paras? Teologinen kysymys on se mikä on oikea, mutta kyllähän nämä muut piirteet ovat selvästi nähtävissä.
Juhani: ”Islamilaisista maista pakenee satoja tuhansia ihmisiä kristittyihin maihin pyytäen turvapaikkaa.”
Tulevatko he Eurooppaan kääntyäkseen kristinuskoon? Vai tulevatko he hakemaan parempaa elämää osa elintasopakolaisina ja osa ääri-islamistien vallanhimoa pakoon. Ei uskonnoilla ole pakolaisten liikehdinnän kanssa mitään tekemistä ainakaan siinä mielessä, että he uskoisivat kristinuskon olevan omaa uskoaan paremman tai oikeamman uskonnon ja hakisivat Euroopasta kristinuskoon tukeutuen turvapaikkaa.
Sinulla tuntuu olevan erityistä antipatiaa juuri muslimeja kohtaan. Entä shintolainen Japani? Ei sieltä tietääkseni ketään pakene kristinuskon paremmuuden perään Eurooppaan. En ole myöskään kuullut, että hindut pakenisivat Eurooppaan kristinuskon Jumalan armollisuuden vuoksi.
Kimmo. Tulevat hakemaan parempaa elintasoa, eivät kääntyäkseen kristinuskoon. Yritin sanoa, että maat joissa kristinusko on valtauskontona, ovat hyvinvoivempia. Sehän on myös kummallista että he eivät käsitä oman uskontonsa roolia maidensa kulttuuriin.
Juhani: ”Yritin sanoa, että maat joissa kristinusko on valtauskontona, ovat hyvinvoivempia.”
Enpä nyt pitäisi esim. Japania shintolaisuudestaan huolimatta kovin takapajuisena tai huonosti voivana maana.