Äiti pyjamassa,
huusi ikkunasta:
kunhan isä herää,
hän lähtee kyllä perään
tule takaisin, sua varoitin
Mä hyvästit heitin
ja kotoa lähdin,
kun isä viimein heräs,
mä kauas jo ehdin,
hei vaan, mä lähden suureen maailmaan
Olin tuhlaajapoika,
on mun tarinani tuttu
mä kitaraani soitin
ja kulunut ol nuttu
katu oli kotini
ja vuoteeni ratapihan veturi
Mä katuja kiersin
ja onnea etsin,
kun rahat multa loppu,
monen moista mä keksin
ja onnistuin, mä kiinni jäänyt
en koskaan
Äiti pyjamassa,
seisoi ikkunassa,
kulki tietä mies,
hänet äiti kyllä ties
silmin kyynelin,
tuli tuhlaajapoikaa vastaan
Ei oo nuttu enää sama
eikä mies ole kova
tää on tosi juttu
sulle laulan vanha tuttu
myönnä säkin, me harhaan mentiin
Ei oo ensi kerta,
kun narkkari muuttui,
jokainen sen huomas
jotain ratkaisevaa puuttui
tahdon löytää sen, löytää totuuden
Hyvä omatunto,
siinä salaisuus on onneen
sitä pistää ei voinut
kukaan piikillä mun suoneen,
Jeesus antoi sen
otti luokseen syntisen
Nathanael, Hengen tuuli-levy
Kun olemme kuuliaisia evankeliumille, niin Poika kirkastaa meille Isän sellaiseksi, että hän on antanut kaikki syntimme anteeksi ristillä maksettujen sijaislunnaiden tähden.
H. J. Pätiälä, Saarnaa Sanaa.
Oli suuri joukko… ja ne seisoivat valtaistuimen edessä. Ilm. 7:9
Ennen kuin seisomme valtaistuimen edessä taivaassa, saamme monesti olla polvillamme valtaistuimen edessä maan päällä.
Tuntematon, Hiljaisiin hetkiin
Pysyköön veljellinen rakkaus. Hebr. 13:1. Ja lisääntyköön myös!