Myyjä on mieletön, jos ei myy tavaraansa silloin kun on kysyjiä. Samoin uskoa ”kauppaavat” ja ymmärtävät ihmiset ovat tyhmiä, jos he eivät vastaa uskosta kysyvien ihmisten kysymyksiin ja hätään silloin kun siihen on tarvetta. Rauta pitää takoa silloin kun se on kuuma. Jälkikäteen se on hyödytöntä.
Silloin kun löysin vl-liikkeen asioita koskevat nettipalstat, kysyntä ja hätä oli kovaa. Tosi monet vl-liikkeessä, sen liepeillä tai liikkeestä eronneet/erotetut ihmiset halusivat keskustella liikkeen asioista, käsityksistä ja opeista, sekä menneistä tapahtumista, jotka olivat useille tosi kipeitä kokemuksia. SRK:lta, liikkeen nokkamiehiltä ja puhujilta haluttiin vastauksia, välittämistä ja vastuunkantoa, enimmäkseen turhaan.
Olin silloin itsekin ahdistunut ja täynnä kysymyksiä, joihin olisin todella kipeästi halunnut vastauksia. Ihan kukaan SRK:n ihmisistä, liikkeen nokkamiehistä ei ottanut minuun yhteyttä. En saanut edes vastausta SRK:lle lähettämääni kirjeeseen. Yhden puhujan ja muutaman vl-papin kanssa kävin muutamat keskustelut. He eivät kuuluneet nokkajengiin. Kävin keskustelua netissä. Ne olivat varsin kirjavia tasoltaan. Osan kanssa jouduin jopa kamaliin tappeluihin, osan kanssa keskustelu kävi rahallisemmissa merkeissä. Koska itselläni oli tunteet kovasti pinnassa ja se näkyi melkoisena tulehtuneisuutena kirjoituksissani, sain paljon myös pahasti takkiini vl-ihmisiltä. Usein jouduin pyytämään anteeksi huonoa käytöstäni.
Joka tapauksessa silloin palstoilla liikkui paljon vl-liikkeeseen jonkinlaista kosketuspintaa omaavia ihmisiä ja heillä oli paljon kysymyksiä ja joillakin suoranaista hätää. Nämä ihmiset olivat kysymystensä kanssa niin tyhjän päällä ja ahdistuneita. Heistä ei liikkeen ytimessä välitetty. Heitä nimiteltiin arvottomiksi anonyymiytensä takia,vl-liikkeen mustamaalaajiksi tai uskostaan luopuneiksi. Heidän hätänsä ei ollut millään tavalla sellaista, jolle olisi ollut tärkeää tehdä jotain.
Nämä ihmiset ovat kadonneet johonkin kysymystensä kanssa. Aika moni päätyi jättämään vl-liikkeen taaksensa. Monet eivät halua enää mitenkään vaivata itseään asioilla, joihin eivät saaneet vastauksia ja jatkavat eloaan ”muissa maisemissa”.
Yksi asia ylitse muiden, mitä vl-liikettä koskevissa keskuteluissa on käyty, on liikkeen väkivaltaisuus eritavalla ajattelevia tai muuten epäilyttäviä liikkeen jäseniä kohtaan. Puhuttelut, painostaminen, kiristäminen ja kadotuksella pelottelu jos ei suostu ajattelemaan ja toimimaan halutulla tavalla. Hommasta ei ole luovuttu vieläkään. Ihan järkyttäviä uutisia saa edelleenkin kuulla liikkeen kentältä.
Miksi edelleenkin näin? Miksi ihmisiä ahdistellaan ja painostetaan edelleenkin väkisin ja vastentahtoisesti ajattelemaan ja toimimaan tietyllä tavalla? Eikö hommalle ole koskaan luvassa loppua?
Välinpitämättömyys hädänalaisten ihmisten kohdalla heidän kysymystensä kanssa on mennyttä tosiasiaa. Juna meni jo. Nyt kysyjiä ei enää ole ainakaan samassa määrin. Heidät menetettiin. Nyt on myöhäistä rypistellä kun on jo housuissa.
Vielä ehdit kuitenkin jotakin tehdä. Ota omalta osaltasi vastuu liikkeen nykyisestä väkivaltaisesta toimintamallista. Tee sille jotain. Välitä. Rakasta. Sano edes mielipiteesi. Väryyttä harjoittavat vievät liikkeen kokonaan lokaojaan. En usko millään kaikkien vl-ihmisten hyväksyvän hommaa. Kohta on ihan turha valittaa, että maailma se vaan vainoaa ja haukkuu.
Nyt voit kenties vielä vaikuttaa. Kohta et. Sitten kun juna on jo mennyt, vaikutat tyhjille seinille. Vetoan sinuun; auta uhreja <3
Kun sanoin, että koko uskonnollinen kenttä on kriisissä, koskee se sekä kirkkoa että herätysliikkeitä.
Kirkon omat opetukselliset ongelmat ovat vaikuttaneet siihen, että syntyi erilaisia herätysliikkeitä kirkon sisälle. Yksi syynä oli siinä, että kaikki papit eivät ottaneet viranhoitoaan hengellisessä mielessä vakavasti. Kaikkki eivät näitä herätysilmiöitä hyväksyneet, mutta ne saivat sitten elää.
Ruotsissa kirkon asenne oli vielä tylynpi, ja sinne syntyi vapaaseurakuntia.
Kullakin herätysliikkeellä on ollut oma erityispiirteensä. Kuten luonnollista on, pruukaa tämä piirre vuosikymmenten saatossa korostua vähän liikaa.
Ennen sanottiin, herätyksiä tulee ja menee, kirkko pysyy.
Kun lestadiolaisuus syntyi, ei se kristillisen rakkauden tai opin näkökulmasta tehnyt suurta eroa muihin pietistisiin liikkeisiin.